22
No hooreeɓe ndawriri faa nannga Iisaa
(Matta 26.1-5, 14-16, Marku 14.1-2, 10-11, Yuhanna 11.45-53)
1 Wakkati iidi buuru mo wattaaka rabilla ndiin ɓadake. Ɗum woni iidi nyannde Faltagol.
2 Hooreeɓe almaami'en e jannginooɓe Tawreeta ɓeen ina piloo no mbarda Iisaa, de si goonga iɓe kula yimɓe ɓeen.
3 Ndeen Seyɗaani naati Yahuuda bi'eteeɗo Isikariyotto, gooto e sappo e ɗiɗo ɓeen.
4 O yehi o haaldowi e hooreeɓe almaami'en e doomooɓe suudu dewal mawndu no o wattirta Iisaa e juuɗe muɓɓen.
5 Ɓe ceyii, ɓe ndewri ɓe kokkan mo ceede.
6 O jaɓi, imo filoo wakkati mo o jambotoo Iisaa e cuncukka, tawa jamaa oon faamaay.
No Iisaa waɗiri hiraande iidi Faltagol e taalibaaɓe muuɗum
(Matta 26.17-30, Marku 14.12-26, Yuhanna 13.21-30)
7 Nyalaande iidi buuru mo wattaaka rabilla yottake. Wo nyalaande nde dammuuli iidi Faltagol njeyi hirseede.
8 Iisaa nuli Piyeer e Yuhanna, wi'i ɗum'en:
—Njehee cegilanee en hiraande iidi Faltagol faa nyaamen.
9 Ɓe ƴami mo:
—Toy njiɗɗaa min cegiloo nde?
10 O wi'i ɓe:
—Ndaaree, si on naatii ngalluure nde, on kawran toon e gorko, ina ronndii loonde ndiyam. Njokkon mo faa e suudu ɗo o naatata ɗoon,
11 mbi'on jom galle oon: «Moodibbo na ƴame toy woni suudu ndu nyaamdata e taalibaaɓe mum ɓeen iidi Faltagol?»
12 O hollan on suudu sooro mawndu moƴƴinaandu. Wo dow toon cegilotoɗon hiraande ndeen.
13 Ɓe njehi, ɓe tawi hono no o wi'iri ɓe noon, ɓe cegilanii hiraande iidi Faltagol ndeen.
14 Nde wakkati oon yottinoo ndeen, o jooɗii kanko e sappo e ɗiɗo ɓeen.
15 O wi'i ɓe:
—Miɗo muuyi nyaamdude e mooɗon hiraande iidi Faltagol nde sanne, gilla mi torraaka.
16 Sabo miɗo wi'a on, mi nyaamataa nde katin faa nyannde nde ɗum tabiti ley laamu Laamɗo.
17 O hooƴi horde, o yetti Laamɗo, o wi'i:
—Njaɓee ɗum, peccee ɗum hakkunde mooɗon,
18 sabo miɗo wi'a on, illa joonin mi yarataa cabijam katin faa nde laamu Laamɗo wari.
19 Katin, o hooƴi buuru, o yetti Laamɗo, o heltii, o hokki ɓe, o wi'i:
—Ɗum wo ɓanndu am hokkaandu saabe mooɗon. Ngaɗon ɗum faa miccitoɗon kam.
20 Hono noon du, nde ɓe tilinoo e hiraande ndeen, o hooƴi horde cabijam, o hokki ɓe, o wi'i:
—Horde nde woni amaana keso tabintiniraaɗo ƴiiƴam am ndufeteeɗam saabe mooɗon.
21 Ammaa paamee, jambotooɗo kam oon ina nyaamda e am e le'al gootal.
22 Tilay Ɓii Neɗɗo yoppira adunaaru hono no fodoranaa noon. Ammaa bone woodanii jambotooɗo mo oon!
23 Ndeen ɓe puɗɗi ƴamundurde hakkunde maɓɓe moy e maɓɓe waɗata huunde ndeen.
Jeddi dow moy woni ɓurɗo teddude
24 Jeddi ngaɗi hakkunde maɓɓe du e dow moy ɓuri teddude.
25 Iisaa wi'i ɓe:
—Kaanankooɓe leyɗe ina ndawrana jaalaaɓe muɓɓen. Jom'en doole dow yimɓe ɓeen du ina njiɗi noddireede wallooɓe.
26 Onon kaa, wanaa hono noon. Sanaa ɓurɗo teddude e mooɗon laatoo hono cukalel, ardiiɗo du laatoo hono golloowo.
27 Sabo moy ɓuri teddude, jooɗiiɗo faa nyaama naa golloowo gaddoowo nyaamdu? Wanaa nyaamoowo oon ɓuri naa? De miin kaa, miɗo woni hakkunde mooɗon hono golloowo oon.
28 Onon ngoni heddodiiɓe e am ley torraaji am.
29 Saabe ɗuum, miin du, mi hokkii on laamu hono no Baaba am hokkiri kam laamu ni,
30 faa nyaamon, njaron to nyaamirde am ley laamu am. On njooɗoto dow jooɗorɗe laamu, caroɗon lenyi Israa'iila sappo e ɗiɗi ɗiin.
No Iisaa sapporii Piyeer wi'an anndaa ɗum
(Matta 26.31-35, Marku 14.27-31, Yuhanna 13.36-38)
31 Simon, Simon, Seyɗaani nyaagake heɓude on faa seɗa on hono no alkama seɗirtee ni.
32 Ammaa mi du'anake ma taa goonɗinal maa mursee. Aan le, nde ngartoyɗaa to am, cemmbinɗinaa sakiraaɓe maa.
33 Piyeer wi'i mo:
—Joomam, miɗo segilii yaadude e maaɗa ley kasu e wardeede e maaɗa!
34 De Iisaa wi'i:
—Miɗo haalane, Piyeer, fadde ndontoori e joggude hannden tawan a wi'ii kile tati a anndaa kam.
35 O wi'i ɓe katin:
—Nde nulunoomi on ndeen, on kooƴaay dannga e mbasu e paɗe, won ko nyakani on naa?
Ɓe mbi'i:
—Walaa!
36 O wi'i ɓe:
—Joonin kaa, jogiiɗo dannga hooƴa, jogiiɗo mbasu hooƴa, mo walaa kaafaahi du, sootta saaya muuɗum sooda ngooti.
37 Sabo ina winndaa, «O limaama ley bonɓe.» Miɗo haalana on: ina tilsi ɗum tabita dow am. Sabo ko winndaa dow am fuu tabitan.
38 Ɓe mbi'i:
—Joomii amin, inan kaafaaje ɗiɗi!
O wi'i ɓe:
—Heƴii!
No Iisaa nyaagorii Laamɗo dow waamnde Jaytun
(Matta 26.36-46, Marku 14.32-42)
39 Iisaa wurtii, fonndii waamnde Jaytun no woowri noon. Taalibaaɓe makko ɓeen njokki mo.
40 Nde o yottinoo nokkuure ndeen, o wi'i ɓe:
—Ndu'ee faa taa naaton ley jarribe.
41 Caggal ɗuum, o toowti ɓe ko waɗata hono limnere hayre. O hofii, imo waɗa du'aare,
42 imo wi'a:
—Baaba, si a muuyii, woɗɗinam horde torra nde. Ammaa taa ɗum laatoroo muuyo am, ɗum laatoroo muuyo maa aan!
43 Wakkati oon, maleyka ƴuuruɗo dow kammu ɓangi e makko, semmbini mo.
44 Ley mettorgal ɓernde makko o ɓeydi tekkinde du'aare makko, nguli makko laatii hono toɓɓe ƴiiƴam ina simta e leydi.
45 Nde o hantunoo du'aare ndeen, o yeccii to taalibaaɓe makko ɓeen, o tawi iɓe ɗaanii saabe mettorgal ɓerɗe maɓɓe.
46 O wi'i ɓe:
—Ko waɗi de oɗon ɗaanii? Ummee ndu'ee, faa taa naaton ley jarribe!
No Iisaa nanngiraa
(Matta 26.47-56, Marku 14.43-50, Yuhanna 18.3-11)
47 Imo woni e haala ka faa jamaa wari. Bi'eteeɗo Yahuuda, gooto e sappo e ɗiɗo ɓeen, ardii ɓe de ɓattitii Iisaa faa muccoo ɗum.
48 De Iisaa wi'i mo:
—Yahuuda, muccaango njammbortoɗaa Ɓii Neɗɗo naa?
49 Nde wonduɓe e Iisaa ɓeen nji'unoo ko anniyii laataade fu, mbi'i:
—Joomii amin, min coppa ɓe kaafaaje naa?
50 Ndeen gooto maɓɓe soppi maccuɗo Almaami Mawɗo, taƴi nowru muuɗum nyaamru.
51 Iisaa jaabii, wi'i:
—Celdee ni.
De o meemi nowru maccuɗo oon, o danni ɗum.
52 Iisaa haalani warɓe faa nannga ɗum ɓeen, hooreeɓe almaami'en e doomooɓe suudu dewal mawndu e mawɓe Alhuudiya'en ɓeen, wi'i:
—On ngardii e kaafaaje e cabbi hono wo mi gujjo!
53 Nyannde fuu miɗo wondunoo e mooɗon ley suudu dewal mawndu, on njowaay junngo dow am. Ammaa joonin wo wakkati mon, joonin wo wakkati mo nimre laamii.
No Piyeer wi'iri anndaa Iisaa
(Matta 26.57-58, 69-75, Marku 14.53-54, 66-72, Yuhanna 18.12-18, 25-27)
54 Ɓe nanngi Iisaa, ɓe njaari ɗum faa ley galle Almaami Mawɗo. Piyeer ina jokki to toowti.
55 Tawi yiite na huɓɓaa hakkunde taliyaare galle oon, Piyeer wari jooɗodii e ƴuulotooɓe ɗoon.
56 Korɗo gooto yi'i imo hucciti e jayngol, ndaari mo faa wooɗi, wi'i:
—O du na wondunoo e makko.
57 De Piyeer yeddi mo, wi'i:
—Hey debbo, mi anndaa mo.
58 Nde ɓooytunoo seeɗa, goɗɗo yi'i mo, wi'i:
—Aan du e maɓɓe njeyaɗaa!
De Piyeer wi'i:
—Hey gorko, mi wanaa!
59 Faa waɗi yamnde wootere gaɗa ɗuum, goɗɗo katin siini dow haala kaan, wi'i:
—Goonga ni, gorko o ina wondunoo e makko, sabo kam du wo Galilinkeejo.
60 De Piyeer jaabii, wi'i:
—Gorko, mi faamataa ko kaalataa ɗuum!
O selaay haalude, faa ndontoori joggi.
61 Iisaa hucciti e Piyeer, ndaari ɗum. Ndeen Piyeer miccitii haala ka Iisaa haalannoo ɗum kaan: «Fadde ndontoori e joggude hannden, a wi'an kile tati a anndaa kam.»
62 O wurtii yaasin, imo woya bojji cattuɗi.
(Matta 26.67-68, Marku 14.65)
63 Yimɓe nannguɓe Iisaa ɓeen ina njalnoroo ɗum, ina piya ɗum.
64 Ɓe cuddi yeeso makko, iɓe ƴama mo, iɓe mbi'a:
—Hey annabaajo! Haalan min moy fiyi ma!
65 Heddii iɓe njenna mo jennooje goɗɗe keewɗe.
No mawɓe diina carorii Iisaa
(Matta 26.59-66, Marku 14.55-64, Yuhanna 18.19-24)
66 Nde weetunoo ndeen, yimɓe Saahiiɓe ɓeen kawriti, ɓeen ngoni mawɓe lenyol maɓɓe e hooreeɓe almaami'en e jannginooɓe Tawreeta. Iisaa waddaa yeeso maɓɓe.
67 Ɓe mbi'i ɗum:
—Si aan woni Almasiihu haalan min.
O wi'i ɓe:
—Fay si mbiimi on noon du, on njaɓataa.
68 Si mi ƴamii on du, on njaabataako.
69 Ammaa gilla joonin, Ɓii Neɗɗo jooɗoyto gere nyaamo Laamɗo, Jom baawɗe.
70 Ɓe fuu ɓe mbi'i:
—Ndelle aan woni Ɓii Laamɗo naa?
O wi'i ɓe:
—Onon e ko'e mon kaali, wo miin jaati.
71 Jonle ɓe mbi'i:
—En kaajaaka seedaaku katin, sabo ko o haali e hunnduko makko ɗuum, en fuu en nanii.