5
Sin npukat naan ikaꞌ mfa-faun
(Naiꞌ Mateos 4:18-22, Naiꞌ Markus 1:16-20)
Neot es, Naiꞌ Yesus nanoniꞌ tuaf amfaun anbi nefo Galilea in ninin.*Suur Akninuꞌ uab Yunani antui mnak ‘anbi nefo Genesaret in ninin’. Nefo Genesaret in kanan es, es reꞌ nefo Galilea. Too mfaun ein neman ma nromin he natniin Uisneno In Kabin ma Prenat. Sin namfa-faun tar antea sin nmasiitr ein ma nmabeꞌun. Onaim sin he noi nsaen Naiꞌ Yesus. Anpaumaak bare naan, anmuiꞌ naan akiif kai ikaꞌ nakninuꞌ sin pukat nbin metoꞌ. Onaim Naiꞌ Yesus niit kofaꞌ nua ruum ein anhaken nbin naan. Es naꞌko koof nuaꞌ ein naan, naiꞌ Simon iin ja. Rarit Naiꞌ Yesus ansae neu naiꞌ Simon in kofaꞌ, ma naꞌuab neu naiꞌ Simon he ntorak kofaꞌ naan neu oe je kreꞌo. Onaim In ntoko ma nmurai nanoniꞌ neu too mfaun ein naan.Naiꞌ Mateos 13:1-2, Naiꞌ Markus 3:9-10, 4:1
Nanoniꞌ nrari te, In naꞌuab neu naiꞌ Simon am nak, “Simon! Meik ho kofaꞌ ia meu neof goe tnaan ee kreꞌo, he ho musanut ho pukat ia meu naan. Hi of mipein ikaꞌ mfa-faun.”
Mes naiꞌ Simon nataah am nak, “Usiꞌ msaꞌ, Ho es-es! Hai mmeup fai jes aꞌteme-ꞌteme, mes ikaꞌ fuaꞌ meseꞌ msaꞌ hai ka mipenif! Mes neu Aam, Ho es muꞌuab on naan, maut he au ꞌsobaꞌ ꞌiit!”Naiꞌ Yohanis 21:3 Onaim sin nasanut pukat naan. Rarit sin he nheer nafainꞌ ee, mes pukat naan nahenu nrair nok ikaꞌ tuunb es, tar antea pukat naan anmurai natkai.Naiꞌ Yohanis 21:6 Onaim naiꞌ Simon ankoaꞌ in partein ngguin naꞌkon kofaꞌ bian he neman ntuurn ee. Rarit sin nnaun ikaꞌ ma nkuab ein neu kofaꞌ nua tar antea nahenun, onaim ara kreꞌo te anreman. 8-10 Naiꞌ Simon in partein akiif kai ikaꞌ sin, naiꞌ Yakobus ma naiꞌ Yohanis, aam Sebedius in aanh ein, anbin naan amsaꞌ. Sin nsanmakan amsaꞌ, natuin sin napenin ikaꞌ mfa-faun naan. Oras naiꞌ Simon Petrus niit saaꞌ reꞌ anjari nbi naan, in naen neem ma nriꞌtuu nbi Naiꞌ Yesus In matan, ma naꞌuab am nak, “Au reꞌ ia, tuaf es reꞌ anmoꞌe nsaan amfau-rutu. Onaim reko nneis Usiꞌ kais ampaumaak kau ntein.”Naiꞌ Simon, aiꞌ naiꞌ Petrus, aiꞌ naiꞌ Simon Petrus, naan kanaf teun naꞌko tuaf meseꞌ.
Mes Naiꞌ Yesus nataah am nak, “Kais mutenab naan kouꞌ-koꞌu. Au ꞌroim he ꞌpaek ki. Hi arki reꞌ ia, atoin amnaim ikaꞌ. Mes oras ia, Au he unoniꞌ ki he maim tuaf he natuin Kau!”
11 Rarit sin nheer sin koofꞌ ein ntean metoꞌ. Onaim sin nnaon nasaitan areꞌ saaꞌ-saaꞌ, ma natuin Naiꞌ Yesus.
Usif Yesus narekoꞌ tuaf es, reꞌ napein meen nui-atrokiꞌ
(Naiꞌ Mateos 8:1-4, Naiꞌ Markus 1:40-45)
12 Anbi kuan es, Naiꞌ Yesus nateef nok tuaf es, reꞌ in aon ee no mes-meseꞌ nameen nui-atrokiꞌ. Oras in niit Naiꞌ Yesus, in nnao nriꞌtuu ma naꞌruriꞌ ntea afu nbi Naiꞌ Yesus In matan. Onaim in nak, “Aam! Amturun maan kau feꞌ, tua! Au uhiin ꞌak, Ho bisa muneuk main au menas reꞌ ia, he reko te, biak ein kais anmaiꞌnisin kau. Asar Ho mroim, tua.”
13 Rarit Naiꞌ Yesus ansoron In aꞌniman ma nreoꞌ goe. Onaim In naꞌuab am nak, “Au ꞌroim! Mureok nai!” Naꞌuab anrair on naan ate, menas naan namneuk nain. 14 Onaim Naiꞌ Yesus namnaub ee mnak, “Mumnau murek-rekoꞌ! Ho mureok goen, mes kais mutoon meu sekau-sekau! Ho ro he mutuin kaꞌo Musa in aprenat unuꞌ naan. Onaim ho mnao meu aꞌnaak rais pirsait, he in nparikas ho aom aan, he in nahiin nak, ho menas naan namneuk batuur-batuur, aiꞌ kaah. Rarit ho mseun bain meik fuaꞌ-turuꞌ, he too mfaun ein nahinin batuur nak, ho mureok goen.”Aꞌnaak Rais Pirsait ein sin Atoran 14:1-32
15 Maski Naiꞌ Yesus antaar ee on naan amsaꞌ, retaꞌ anmatoom nok In kuasan naan, nasiin on ma nabeon on naꞌko tuaf neu tuaf anbi mee-mee. Onaim too mfaun ein sin amneemk ein nasain on noe. Sin nmarinan he nneen In noinꞌ ein. Rarit In narekoꞌ tuaf amfaun naꞌkon sin menas humaꞌ-humaꞌ. 16 Mes Naiꞌ Yesus natiꞌ te nroim he napaisb On naꞌko too mfaun ein, he nnao nꞌonen anbi baer ruman maꞌkoroꞌ.
Usif Yesus narekoꞌ ameen buaꞌ tuaf es
(Naiꞌ Mateos 9:1-8, Naiꞌ Markus 2:1-12)
17 Neot es, Naiꞌ Yesus nanoniꞌ tuaf anbi uim jes. Oras naan anmuiꞌ tuaf naꞌko pukan partei pirsait Farisi ma tunggur agama tuaf fauk neman ma nokan nnenan neu Ne. Sin neman naꞌkon kuan-kuan anbin propinsi Galilea, propinsi Yudea, ma naꞌkon kota Yerusalem. Uisneno nfee kuasat neu Naiꞌ Yesus he narekoꞌ ameent ein. 18-19 Oras naan, anmuiꞌ naan tuaf fauk naꞌtaeb neik tuaf es nameen buaꞌ anbi ꞌbokiꞌ. Sin nꞌusaha maꞌtaniꞌ he neik amenat naan, he Naiꞌ Yesus nareokꞌ ee. Mes umi naan naꞌkeek mates nok mansian, tar antea he naꞌseek ok he ntaman amsaꞌ ka bisa fa. Onaim sin neik amenat naan neu uim je porataꞌ pakan. Rarit sin npukai porataꞌ pakan naan, ma sin nasanut amenat naan nok nain in aꞌbokiꞌ. Sin nasaunt ee anbi too mfaun ein sin atnaank ein, nbi nain Naiꞌ Yesus In matan. 20 Ankius on naan ate, Naiꞌ Yesus nahiin neu sin npirsain nak, In bisa narekoꞌ sin partei amenat naan. Onaim In naꞌuab neu ameen buaꞌ naan am nak, “Baꞌe! Au ꞌnose ꞌrair ho saant ein naan.”
21 Anneen Naiꞌ Yesus naꞌuab on naan ate, atoin Farisis ma tunggur agaam ein nmurai nmaktaan ein am nak, “Heeꞌ! Suma Uisneno Kuun es reꞌ anmuiꞌ hak he nnoes nain sanat mansian. On nai te, in reꞌ ia, sekau, tar antea nmoeꞌ jon on reꞌ Uisneno! Rasi ia, manꞌakan maꞌtaniꞌ!”
22 Mes Naiꞌ Yesus nahini ntea sin nekak nanan. Rarit In naꞌuab neu sin am nak, “Nansaaꞌ am es hi mitenab mak Au reꞌ ia uꞌuab rais manꞌakan? 23-24 Au reꞌ ia, Mansian Batuur-Batuur. Ma Au ꞌmuiꞌ hak he ꞌfee ampon ꞌeu sanat mansian. Karu Au suma utoon ꞌeu ameen buaꞌ ia mꞌak ‘Au ꞌampon urair ho sanat,’ hi ka miit fa Au kuasat anbi pah-pinan ia. Mes karu Au ꞌak, ‘Amfeen nai! Mait ho ꞌboik aan, ma mfain nai.’ Karu in nfeen nain oras naan, naꞌ hi miit Au kuasat. Es naan ate, Au he urekoꞌ ameen buaꞌ ia, maut he hi mihini msaꞌ mak, Au ꞌmuiꞌ hak he ꞌampon sanat mansian.”
Onaim In nabaniꞌ nfain neu ameen buaꞌ naan. Rarit naꞌuab neu ne mnak, “Baꞌe! Amhaek nai! Mait ho ꞌboik aan, ma mnao nai!”
25 Nok askeken ate, amenat naan anfeen anhaek anbi too mfaun ein sin maatk ein. Rarit in nasaah naan kuun in aꞌbokiꞌ. Onaim in anpoi nnao nfain, ma nboꞌis Uisneno. 26 Nitan on naan ate, sin ar-arsin ansanmakan. Rarit sin nanaib Uisneno In kaan ee naꞌrat-raat am nak, “Uisneno mapinaꞌ-makrahaꞌ, joo! Neno ia hit tiit kuuk rais sanmakat es, teik hit maatk aa kuuk!”
Usif Yesus noꞌen naiꞌ Lewi he natuin Ee
(Naiꞌ Mateos 9:9-13, Naiꞌ Markus 2:13-17)
27 Ka ꞌroo fa te, Naiꞌ Yesus anpoi naꞌko umi naan, ma In nateef nok tua ahoik beo goes, antoko nbi baer beos beo. Tuaf naan, kaan ee naiꞌ Lewi.Naiꞌ Lewi in kanan es antein, es reꞌ naiꞌ Mateos. Rarit Naiꞌ Yesus nak ee mnak, “Uum he mutuin Kau!” 28 Anneen on naan ate, naiꞌ Lewi anfeen nain oras naan, ma nnao nasaitan areꞌ saaꞌ-saaꞌ anbin bare naan ok-okeꞌ, ma natuin Naiꞌ Yesus.
29 Rarit naiꞌ Lewi nmoeꞌ fesat koꞌu ma naskau Naiꞌ Yesus neem nok anbi in umi. In naskau in partei ahoik beo ngguin ma tamu bian amsaꞌ, he sin nokan anbin fesat naan. 30 Mes anmuiꞌ tuaf fak-fauk naꞌko partei pirsait Farisi, ma tunggur agaam ein, naꞌmuaꞌ ein anbin Naiꞌ Yesus In atoup noinꞌ ein am nak, “Nansaaꞌ am es hi mtoko mmiah mibua mok atoin ka mapaek ein fa, on reꞌ ahoik beo ma atoin reuꞌf ein? Atoin reok gui kais amseor gom mok tuaf on reꞌ sin!”Naiꞌ Lukas 15:1-2
31 Mes Naiꞌ Yesus natonan sin am nak, “Ameent ein ro nperluun apairoir menas. Mes ao-miin ein ka nperluu goe fa. 32 Au ꞌuum he ꞌurus tuaf-tuaf reꞌ ka mapaek ein fa. Mes Au ka ꞌuum fa, he ꞌurus tuaf-tuaf reꞌ annaben in tuan ee te, reko!”
Tunggur agaam ein anmatoen nok Usif Yesus anmatoom nok rasi tanaah ok
(Naiꞌ Mateos 9:14-17, Naiꞌ Markus 2:18-22)
33 Rarit tuaf-tuaf naꞌko partei pirsait Farisi ma tunggur agaam ein naꞌmuaꞌ ein neun Naiꞌ Yesus am nak, “On nai, Aam! Naiꞌ Yohanis Asranit in atoup noinꞌ ein biasa nanaah ok ma nꞌoen ein. Atoin Farisis sin atoup noinꞌ ein on naan amsaꞌ. Mes nansaaꞌ am es ho atoup noinꞌ ein naah-niun piut-piut on naan? Sin ka nanaah nahiin jok fa. Neu saaꞌ?”
34 Mes Naiꞌ Yesus nataah sin neik uab manporin am nak, “Hi mihini mrair, karu anmuiꞌ fesat kabin, taumn ee ka nanaah ok fa, mes sin nbukaen tar namsenan. Karu baroit atoin ee nbi naan feꞌ, sin ro he nbukaen buꞌ-buaꞌ tar namsenan. 35 Mes of neot es, karu tuaf bian nheek neik baroit atoin aan feꞌ, naꞌ in partein ngguin ansusan. Oras naan sin nanaah ok.”
36 Rarit Naiꞌ Yesus anfee uab manporin es antein, nak, “Ka tiit fa tuaf reꞌ nait tai feꞌu ma npaap ee neu baru kroe atpisuꞌ. Fin karu tsaef baru naan ate, tai feꞌu reꞌ feꞌ anpaap ee naan, of annuun gon, ma baru kroe atpisuꞌ naan of natpisuꞌ nkoon. 37-38 On naan amsaꞌ atoniꞌ ka narai fa tua min-kaes feꞌu neu ꞌsaap rapuꞌ. Fin aꞌsapaꞌ naan of anpeeꞌ, onaim tua min-kase naan nsai ruum-ruum. Onaim tua min-kaes feꞌu ro he tarai je neu ꞌsaap feꞌu.§Tuis uab Yunani un-unuꞌ nak, “Kais mirai tua min-kaes anggur oef feꞌu neu aꞌkaip pasu mnaaꞌ, he kais-kaisaꞌ in npeeꞌ aiꞌ natpisuꞌ. [Nok ranan naan, Naiꞌ Yesus nanoniꞌ sin am nak, In noin feꞌu kais amseor goe nok atoin Farisis sin noniꞌ mnaaꞌ.] 39 Atoniꞌ reꞌ niun niit tua min-kase mnaaꞌ, ka nroim fa he niun tua min-kaes feꞌu, natuin in nahini mnak, ‘Tua min-kase mnaaꞌ naan, es reꞌ aminat anneis-neisi!’ ”

*5:1 Suur Akninuꞌ uab Yunani antui mnak ‘anbi nefo Genesaret in ninin’. Nefo Genesaret in kanan es, es reꞌ nefo Galilea.

5:3 Naiꞌ Mateos 13:1-2, Naiꞌ Markus 3:9-10, 4:1

5:5 Naiꞌ Yohanis 21:3

5:6 Naiꞌ Yohanis 21:6

5:8-10 Naiꞌ Simon, aiꞌ naiꞌ Petrus, aiꞌ naiꞌ Simon Petrus, naan kanaf teun naꞌko tuaf meseꞌ.

5:14 Aꞌnaak Rais Pirsait ein sin Atoran 14:1-32

5:27 Naiꞌ Lewi in kanan es antein, es reꞌ naiꞌ Mateos.

5:30 Naiꞌ Lukas 15:1-2

§5:37-38 Tuis uab Yunani un-unuꞌ nak, “Kais mirai tua min-kaes anggur oef feꞌu neu aꞌkaip pasu mnaaꞌ, he kais-kaisaꞌ in npeeꞌ aiꞌ natpisuꞌ.