17
Usif Yesus nanoniꞌ anmatoom nok atoniꞌ reꞌ nasanab ma ntoit ampon
(Naiꞌ Mateos 18:6-7,21-22, Naiꞌ Markus 9:42)
1 Naiꞌ Yesus natoon neu In atoup noinꞌ ein am nak, “Fani-fani atoniꞌ bisa nmouf neu sanat, natuin tuaf bian sin taos ein. Mes atoin ataos ein naan, sin es reꞌ napein siraak anneis-neisi. 2 Karu anmuiꞌ tuaf anmoeꞌ taos tafiꞌ-tafiꞌ tar antea riꞌanaꞌ ka npirsai Kau fa, Uisneno of anhukun maꞌfenaꞌ neu tuaf naan. Reko nneis taꞌaisaꞌ fatu ma taꞌheekb ee neu in neon, rarit tait itpoirn ee ntaam neu tasi. 3 Onaim ampaant om, he hi kais ammoeꞌ biak ein anmoufun neun sanat! Mes karu ho aom-bian nmoꞌe nsaan, mukain ee. Karu in naꞌpiis, rarit neem ma ntoit ampon, amnikan main in sanat naan.✡Naiꞌ Mateos 18:15
4 Karu ho aom-bian anmoꞌe nsaan no hiut nbi neno meseꞌ, onaim in nroim he naꞌpiis, rarit in neem no hiut he ntoit ampon, ho ro he mnikan main in saant ein naan no hiut.”
Tuaf ro he npirsai Uisneno In kuasan
5 Neon goes, Naiꞌ Yesus In atoup noinꞌ ein*Tuis uab Yunani anbi eraꞌ reꞌ ia, antui mnak, “haef ein”. Naiꞌ Lukas antui nak “haef ein” anmatoom neu Usif Yesus In atoup noniꞌ tuaf boꞌes am nuaꞌ ein. neman ma nak Ee mnak, “Aam Tungguru! Hai neek pirsait ii ka maꞌtaniꞌ fa. Amhaꞌtain maan kai, tua!”
6 Onaim Naiꞌ Yesus nataah am nak, “Karu hi mmuiꞌ neek pirsait meu Uisneno In kuasan, maski aanꞌ-anaꞌ, mes hi bisa miprenat hau koꞌu ia mmak, ‘Mutfakiꞌ ma munaniꞌ nai meu tasi!’ Hau ia of natuin hi prenat naan nain.”
Tuaf ameup reko natuin in uisn ee in romin
7 Rarit Naiꞌ Yesus naꞌuab antein am nak, “Tait iꞌtopeꞌ. Anmuiꞌ ate reꞌ nꞌoet afu nbi rene, aiꞌ ntituꞌ ꞌbib-kase nbi mneraꞌ huun. Anmepu nrari te, ate naan anfain on umi. Ka neu fa he in uisn ee nak ee mnak, ‘Uum he hit nua kit atbukae nai!’ 8 Kaah fa, tua! Reꞌ biasa te, in usin naan napreent ee mnak, ‘Amnao mubarab mei je meu kau. Rarit ho muah ambi kotin nee.’ 9 Karu ate naan anmoeꞌ natuin usif naan in romin, hi mak of usif naan of antoit makasi neu ne, oo? Kaah fa, tua! 10 Hi on reꞌ naan amsaꞌ. Karu hi mmepu mrair areꞌ saaꞌ-saaꞌ reꞌ Uisneno nanaꞌat ma nbasan ki sin ate, hi miꞌuab am mak, ‘Hai reꞌ ia, suma Ho aten kai reꞌ ka masoꞌik fa. Hai ka maim fa he munaib ma mboꞌis kai. Hai suma minaob ahaa hai mepu reꞌ Ho munaꞌat kai sin, tua.’ ”
Usif Yesus narekoꞌ ameen nui-atrokiꞌ tuaf boꞌes
11 Oras Naiꞌ Yesus sin annaon neun kota Yerusalem, sin ntean nakat propinsi Galilea ma propinsi Samaria. 12 Oras sin he ntaman neu kuan es, anmuiꞌ atoin ameen nui-atrokiꞌ tuaf boꞌes neman he nateef nok Ne. Sin nhaken nbin aꞌroo, 13 rarit ankoaꞌ ein buꞌ-buaꞌ am nak, “Yesus! Usiꞌ! Amkasian maan kai, tua!”
14 Oras Naiꞌ Yesus niit sin on naan ate, In nrenu mnak, “Hi mnao mikriraꞌ hi aom ein meu aꞌnaak rais pirsait, maut he in naprikas ki nak, hi meen nui-atrokiꞌ naan namnekun nrarin, aiꞌ kaah.” Annenan on naan ate, sin nnaon. Mes anbin raan atnanaꞌ on naan ate, nok askeken, sin nareok nanin.✡Aꞌnaak Rais Pirsait ein sin Atoran 14:1-32
15 Sin nnaon nkonon ma nmarinan nmaten. Mes tuaf es antbin nfain neem ma nateef nok Naiꞌ Yesus. In nkoaꞌ am nak, “Pures ma boꞌis neu Uisneno! Au ureko ꞌrair, tua!” 16 Onaim in nriꞌtuu ma ntoit makasi kouꞌ-koꞌu neu Naiꞌ Yesus. (Te kaah, in ka atoin Yahudis fa. In reꞌ naan atoin Samarias reꞌ anmakaꞌrais ein piut nok atoin Yahudis sin.)
17 Onaim Naiꞌ Yesus nataan neu tuaf ein reꞌ nok Ne ji mnak, “On mee? Feꞌe na Au urekoꞌ tuaf boꞌes, aiꞌ? Tua seoꞌ ne, etan mee? 18 Nansaaꞌ am es atoin sonaꞌ ia nfain neem he ntoit makasi neu Uisneno, ma nboiꞌs Ee?”
19 Onaim Naiꞌ Yesus naꞌuab neu atoniꞌ naan am nak, “Ho mureok goen, natuin ho mpirsai batuur-batuur meu Kau. Onaim amfeen nai, ma mfain nai nok ao-minaꞌ!”
Usif Yesus naretaꞌ anmatoom nok neon amsoput, ma In oras he nfain neem
(Naiꞌ Mateos 24:23-28,37-41)
20-21 Neon goes, anmuiꞌ atoin Farisis fauk neman ma nataan Naiꞌ Yesus am nak, “Aam Tungguru! Mutoon miit kai feꞌ! Rekaꞌ te Uisneno nmurai nanaob In aprenat?”
Onaim Naiꞌ Yesus nataah am nak, “On nai! Kais mak Uisneno nanaob In aprenat nok tanar humaꞌ-humaꞌ nbi pah-pinan ia, he atoniꞌ bisa niit ee neik matan fuan. Atoniꞌ ka napein fa bukti he nak, ‘Amkius miit ia! Fin Uisneno nanaob In apreent ee, es ia!’ aiꞌ, ‘Es nee!’ Kaah fa, tua! Natuin In nanaob In apreent ee anbi hi sonam ma hi tnaanm ein et tuaf meseꞌ-meseꞌ in nekan nanan.”
22 Rarit Naiꞌ Yesus naꞌuab neu In atoup noinꞌ ein am nak, “Ka ꞌroo fa te, Au Mansian Batuur-batuur reꞌ ia, ka ꞌok ki ubua fa goen. Of anbi neon maꞌnuuk ein, hi mroim he miit Kau oras Au ꞌtebi ꞌfain ꞌuum. Mes Au ka ꞌuum fa feꞌ. 23 Rarit karu tuaf-tuaf neman ma natonan neu ki mnak, ‘Kristus es ia!’ aiꞌ, ‘Kristus es nee!’, hi kais amtaisiub he maen meu-mꞌiim, fin sin uab ein naan, puta-kriu goah. 24 Fin oras reꞌ Mansian Batuur-Batuur naan anfain neem ate, in tanar naan mamnitaꞌ maat-maat, on reꞌ rimat reꞌ nariim he nmoeꞌ neon goe meꞌu naꞌko pani neu panin. 25 Mes In ro he nasaah haꞌmuꞌit humaꞌ-humaꞌ feꞌ. Ma mansian batan muniꞌ ia, ka nroim fa he nnenan ma ntorak napoitn Ee. 26 Mes oras In ntebi nfain neem, mansian ein anmonin maufinu on reꞌ biasa, nahuum on reꞌ naiꞌ Noh in baatn ein.✡Retaꞌ Ahun-hunut 6:5-8 27 Oras naan, sin nbukaen, nmoꞌen fesat kabin, tar antea oras naiꞌ Noh antaam neu bnao oe naan. Mes mansian ein ka nromin fa he natninan. Nok askeken ate, noe sakoꞌ nsaen sin ma nareuꞌ sin ok-okeꞌ.✡Retaꞌ Ahun-hunut 7:6-24
28 Naan humaꞌ meseꞌ amsaꞌ on reꞌ mansian ein reꞌ anmonin maufinu oras naiꞌ Rot in batan. Oras naan, sin nbukaen kuuk, anraakn ein kuuk, nmepun rene, nmoꞌen umi, ma nmonin maufinu on reꞌ biasa sin nmoꞌ-moꞌen. 29 Mes mansian ein ka nromin fa he natninan. Rarit kik-kiku naan, oras naiꞌ Rot naen nasaitan kota Sodom, nok askeken ate, uur ai ma bariri nmouf neem naꞌko neon goe ma nout nakrat-ratiꞌ sin ok-okeꞌ.✡Retaꞌ Ahun-hunut 18:20—19:25
30 Onaim hi mpaant om! Kais-kaisaꞌ Mansian Batuur-Batuur naan anfain neem, ma mansian ein suma nmonin on reꞌ biasa. Mes nok askeken ate, In nboor neem. 31 Neno naan, tuaf reꞌ antoko nbi teras, kais amtaam amtein meu uim je nanan he mkikin umi. Tuaf reꞌ anmepu nbi rene, kais amfain he mait antein bareꞌ et umi.✡Naiꞌ Mateos 24:17-18, Naiꞌ Markus 13:15-16 32 Mimnau naiꞌ Rot in fee oras naan. In on mee? In nmaet, natuin in namnau in baerꞌ ein etan in umi.✡Retaꞌ Ahun-hunut 19:26
33 Atoniꞌ reꞌ ka nroim fa he natuinaꞌ Kau, natuin in nneek In tuan, in aꞌmoin ee, of ruum am parsuum aah. Mes tuaf reꞌ annonaꞌ in aꞌmonin natuin in nneek Kau, Uisneno of ansoi nafeitn ee naꞌko in saant am penu sin, ma in nmoin nabar-baar nok Ne.✡Naiꞌ Mateos 10:39, 16:25, Naiꞌ Markus 8:35, Naiꞌ Lukas 9:24, Naiꞌ Yohanis 12:25 34 Au utoon ꞌain ki! Oras Mansian Batuur-Batuur ii nkoen On nfain neem, karu anmuiꞌ tuaf nua ntupan nbin harak, nok askeken ate, Uisneno nait tuaf es, ma namaikaꞌ tuaf es. 35 Karu anmuiꞌ bifee nua napaun makaꞌ, Uisneno of nait tuaf es, ma namaikaꞌ tuaf es. 36 [Karu anmuiꞌ tuaf nua antofan nbin rene, Uisneno of nait tuaf es, ma namaikaꞌ tuaf es.]”†Eraꞌ boꞌ tenu mnee (36) reꞌ ia, ka nmuiꞌ fa et tuis uab Yunani reꞌ reko nneis-neisi.
37 Annenan on naan ate, Naiꞌ Yesus In atoup noinꞌ ein nataan Ee mnak, “Aam Tungguru! Of areꞌ rasin naan anjarin nbin mee?”
Onait Naiꞌ Yesus anpua-rituꞌ sin uab am nak, “On nai! Karu hi miit koor amneuk puun ein natpeen nabu-buan neun mee te, hi mihiin mak, naan anjair tanar am nak, sin niit puun ee baran.” [Anpaek sarit maꞌnifaꞌ, oras Kristus ankoen On nfain neem, in tanar sin of mamnitaꞌ, karu atoniꞌ ntakan nahiin.]
*17:5 Tuis uab Yunani anbi eraꞌ reꞌ ia, antui mnak, “haef ein”. Naiꞌ Lukas antui nak “haef ein” anmatoom neu Usif Yesus In atoup noniꞌ tuaf boꞌes am nuaꞌ ein.
✡17:14 Aꞌnaak Rais Pirsait ein sin Atoran 14:1-32
✡17:27 Retaꞌ Ahun-hunut 7:6-24
✡17:29 Retaꞌ Ahun-hunut 18:20—19:25
✡17:31 Naiꞌ Mateos 24:17-18, Naiꞌ Markus 13:15-16
✡17:33 Naiꞌ Mateos 10:39, 16:25, Naiꞌ Markus 8:35, Naiꞌ Lukas 9:24, Naiꞌ Yohanis 12:25
†17:36 Eraꞌ boꞌ tenu mnee (36) reꞌ ia, ka nmuiꞌ fa et tuis uab Yunani reꞌ reko nneis-neisi.