9
Usif Yesus anreek haefan In atoup noinꞌ ein tuaf boꞌes am nua
(Naiꞌ Mateos 10:5-15, Naiꞌ Markus 6:7-13)
Neot es, Naiꞌ Yesus nabuab In atoup noinꞌ ein tuaf boꞌes am nua. Rarit In ntaon sin kuasa he bisa nriꞌun niut reꞌuf, ma narekoꞌ menas humaꞌ-humaꞌ naꞌko amenat sin. In nreek sin he nnaon ma natonan anmatoom nok Uisneno In aprenat. In anreek sin imsaꞌ he narekoꞌ amenat anbin mee-mee. Mes In natoon neu sin am nak, “Mimnau mirek-rekoꞌ. Hi kais meik saaꞌ-saaꞌ ambi ranan. Amnao nai, mpake haa baru meseꞌ. Kais meik teas, ai aꞌkapiꞌ, aiꞌ oe-betiꞌ, aiꞌ roit. Kais meik tai senuꞌ msaꞌ! Karu hi mtaam meu kuan es, ma nmuiꞌ tuaf antoup ki, amtuup ambi sin uim naan. Kais ampiir umi. Mitua mbi reꞌ naan, tar antea hi mnao misaitan kuan naan. Karu hi mtaam meu kuan es, rarit abitan kuan naan ka nroim he ntoup ma ka nroim he nneen ki fa te, ampoi mnao misaitan sin. Oras hi mpoi mnao misaitan sin naan, hi mtao maan acara es natuin harat: amtekar askukuꞌ naꞌko hi haem ein naan. Mitonan sin am mak, ‘Hi ka mroim fa he mitniin ate, maut he hi mitaah kiim!’ ”Naiꞌ Lukas 10:4-11, Haef ein sin Retaꞌ 13:51
Rarit atoup noinꞌ ein naan, annaon naꞌkon kuan neu kuan. Sin natonan ma nasinaꞌ neu tuaf-tuaf namfaun anmatoom nok Uisneno In Rais Reko. Rarit sin narekoꞌ ameent ein amsaꞌ.
Usif Herodes ankeuk anmatoom nok Usif Yesus
(Naiꞌ Mateos 14:1-12, Naiꞌ Markus 6:14-29)
Oras naan, Usif Herodes Antipas*Herodes Antipas naan, Herodes Aꞌnaet in anah. Herodes Aꞌnaet naan, es reꞌ naprenat he nroor niis riꞌana kruꞌuf anbi Betlehem oras nahonis Usif Yesus. Amtae Mateos 2:16-18. anneen anrair beno humaꞌ-humaꞌ anmatoom nok Naiꞌ Yesus. Anneen uab ein naan ate, in ntakaꞌnanaꞌ, natuin tuaf fauk nak, “Naiꞌ Yesus naan, es reꞌ naiꞌ Yohanis Asranit reꞌ anmoni nfain.”
Bian anteniꞌ nak, “In reꞌ naan kaꞌo Elia reꞌ anmoni nfain.”
Bian anteniꞌ nak, “In reꞌ naan, tuaf es naꞌko Uisneno In mafefa kninuꞌ bian un-unuꞌ sin.”Naiꞌ Mateos 16:14, Naiꞌ Markus 8:28, Naiꞌ Lukas 9:19
Mes naiꞌ Herodes namnau mnak, “Neon goes ii, au ꞌreek tuaf ankeut naiꞌ Yohanis in aꞌnakan. In nmoni nfani, oo? Rarit tuaf reꞌ ia, sekau ntein?” Onaim in nꞌusaha he nateef nok Naiꞌ Yesus.
Usif Yesus antuthae too nifu niim
(Naiꞌ Mateos 14:13-21, Naiꞌ Markus 6:30-44, Naiꞌ Yohanis 6:1-14)
10 Neot es, atoup noinꞌ ein reꞌ Naiꞌ Yesus anreek haefan sin naan, sin nfain neman ma nabuan nfanin nok Ne. Sin natonan neu Ne areꞌ kanan rasi reꞌ sin anmoꞌen nrair sin. Rarit Naiꞌ Yesus nok In atoup noinꞌ ein annaon amninuꞌ-mninuꞌ neun baer jes anpaumaak kuan Betsaida, he nasnasan akreꞌo nbin naan. 11 Mes too mfaun ein nakeon neu sin he nnaon nꞌanin mee, rarit sin naꞌiuk Naiꞌ Yesus sin anbin sin koitk ein. Onaim Naiꞌ Yesus antoup sin, rarit In narekoꞌ ameent ein ok-okeꞌ, ma In natoon neu sin Uisneno In aprenat.
12 Oras maans ee he noi nmouf on naan ate, In atoup noinꞌ ein boꞌes am nua, neman ma neikin haan totis am nak, “Aam! Reko nneis Ho mreun too mfa-faun ein ia he nnaon neu kuan-kuan reꞌ anmapaumaakn ein etan bare ia, he sin bisa napenin kuuk amnahat. Ma sin namin bare he ntupan ntaah ein. Natuin baer ruman on reꞌ ia te, sin he napenin amnahat on mee?”
13-14 Mes Naiꞌ Yesus nataah am nak, “On nai! Hi ro he mtuthae sin!”
Mes sin nprotees ein am nak, “Hee! Amaꞌ msaꞌ, Ho es-es! Too mfa-faun ein reꞌ ia, nifu niim anneis-neis. Nana feꞌ atoin ein, bifeen guin ma riꞌaan ein ka masoꞌik fa feꞌ! On nai te, hit utuun ein suma fuaꞌ niim aah, ma iikꞌ ein fuaꞌ nua goah. Onaim Aam. Karu Ho mroim he hai mtuthae too mfaun ein ia, hai he mmoeꞌ on mee he msoos maan amnahat meu sin?”Naiꞌ Mateos 14:21
Rarit Naiꞌ Yesus anreun sin am nak, “Amꞌator sin he ntokon pukan-pukan. Pukan es ate, tuaf boꞌ niim.”
15 Onaim sin nnaon nꞌaotr ein on naan. 16 Oras sin ntokon on naan ate, Naiꞌ Yesus nait utuun fua niim ein naan, ma iik fua nuaꞌ ein naan. Rarit anbaiseun, ma nꞌonen nasaeb sukuur ma makasi. Rarit In nteib utunuꞌ ma iikꞌ ein naan. Onaim In nnonaꞌ neu In atoup noinꞌ ein he nnaon nbatin neu too mfaun ein naan. 17 Sin ar-arsin anbukaen tar namsenan. Rarit amnaah neisf ein naan, sin nabuab nafaniꞌ sin anbin aꞌkoraꞌ boꞌes am nua nahen-henun.
Naiꞌ Petrus nakeo nak, Usif Yesus naan, Kristus, Tuaf reꞌ Uisneno nbaꞌan nain Je naꞌko unuꞌ
(Naiꞌ Mateos 16:13-19, Naiꞌ Markus 8:27-29)
18 Neot es, Naiꞌ Yesus anmes-mese nꞌonen nbi baer jes. Rarit In atoup noinꞌ ein neman ma nabuan nok Ne. Anꞌonen anrari te, In nataan sin am nak, “Hi mneen biak ein naꞌuab ein neu Kau te, nak Au reꞌ ia, sekau?”
19 Sin natahan am nak, “Bian nak, Ho reꞌ ia, naiꞌ Yohanis Asranit. Bian antein nak, of oniꞌ Ho reꞌ ia, kaꞌo Elia. Karu kaah fa te, tuaf es naꞌko Uisneno In mafefa kniunꞌ ein un-unuꞌ reꞌ anmoni nfain.”Naiꞌ Mateos 14:1-2, Naiꞌ Markus 6:14-15, Naiꞌ Lukas 9:7-8
20 Onaim Naiꞌ Yesus nataan sin anteniꞌ mnak, “Karu natuin hi peint ein ate, hi mak Au reꞌ ia, sekau?”
Rarit naiꞌ Petrus nataah am nak, “Aam. Ho reꞌ ia Kristus, Tuaf reꞌ Uisneno nruur nain Je naꞌko unuꞌ!”Naiꞌ Yohanis 6:68-69
21 Rarit Naiꞌ Yesus antaar sin maꞌtaniꞌ, he kais natonan neu sekau-sekau, nak In reꞌ naan, Kristus.
Usif Yesus naꞌuab anmatoom nok In aꞌmaten, ma In aꞌmonin anfani
(Naiꞌ Mateos 16:21-28, Naiꞌ Markus 8:31—9:1)
22 Rarit Naiꞌ Yesus naꞌuab antein am nak, “Au reꞌ ia, Mansian Batuur-Batuur. Au ro he usaah maꞌneꞌat ma maꞌfenaꞌ humaꞌ-humaꞌ. Atoni mnais harat Yahudi sin, aꞌnaak rais pirsait Yahudi sin aꞌnaakt ein, ma tunggur agaam ein ka nromin fa he ntoup Kau nak, Au Kristus Kau. Rarit sin of naꞌmaet Kau. Batuur Au ꞌmaet, mes anmeu te, Au ꞌmoni ꞌfain.”Uab Yunani ansoꞌin neno te, es reꞌ: 1) neno ia = neon ahunut; 2) nokaꞌ = neno no nuan ii; 3) anmeu = neno no teun ii. Onaim anbi uab Yunani, τῃ τρίτῃ ἡμέρᾳ (tē tritē hēmera) “anbi neno no teun ii” in oten anbi uab Amarasi es reꞌ “in nmeun ii”. Onaim Usif Yesus In aꞌmaten, tsoiꞌ neon ahunut (Neon Niim Aꞌnaet), ma In neno nmoni nfain, tsoiꞌ je, neno no teun ii, es reꞌ anmeu (Krei Paska).
23 Rarit In naꞌuab neu too mfaun ein am nak, “Sekau-sekau reꞌ anroim he natuin Kau, in ro he naran piut ma natuin Kau neno-neno! In ro he nporin nain in roimn ein kuun. In ro he natuin piut-piut, maski he naꞌmaet je msaꞌ, nahuum on reꞌ atoniꞌ nasaah hau nehe he nnao neu bare ꞌmaten.Naiꞌ Mateos 10:38, Naiꞌ Lukas 14:27 24 Tuaf reꞌ nabaarb on he nmaet natuin in nok Kau, in of anmoin piut nok Uisneno. Mes neu tuaf-tuaf reꞌ suma nroim he nmoin neu in tuan aa kuun, of in mabetis naꞌko Uisneno.Naiꞌ Mateos 10:39, Naiꞌ Lukas 17:33, Naiꞌ Yohanis 12:25 25 Karu tuaf es napein nain pah-pinan ia in afan neesn ii barisi, mes Uisneno ntitar napoitn ee, in napeni mnisat saaꞌ? 26 Au reꞌ ia, Mansian Batuur-Batuur. Onaim karu sekau-sekau namaeb on neu In natuin Kau, ma namaeb on neu in annaaꞌ Au noinꞌ ein, Au msaꞌ of umaeb Ok he ꞌmanauk ee ꞌbi Uisneno In human ma In matan, oras Au ꞌfain ꞌuum uꞌko sonaf neno tunan. Fin Au of aꞌfain ꞌuum ꞌeik Amaꞌ In kuasat reꞌ npiin ma nakraah reko, ubua ꞌok In ameupt ein naꞌkon sonaf neno tunan. 27 Au utoon ki batuur-batuur. Anmuiꞌ naan tuaf fak-fauk naꞌko hi arki reꞌ ia, of nitan kuuk nok sin matak fuak ein Uisneno In Aprenat, rarit naꞌ sin bisa nmaten.”
Usif Yesus naꞌbaniꞌ nbi ꞌtoeꞌf ee tunan
(Naiꞌ Mateos 17:1-8, Naiꞌ Markus 9:2-8)
28 Neno fanu nkono te, Naiꞌ Yesus nok naiꞌ Petrus, naiꞌ Yohanis, ma naiꞌ Yakobus annao neikin nsaen neu ꞌtoꞌef he nꞌoen ein. 29 Oras Naiꞌ Yesus anꞌonen on naan ate, In maasn ee naꞌbaniꞌ, ma In paekn ein narim-riman.
30 Nok askeken ate, tuaf nua npoi neman. Tuaf nua reꞌ naan, es reꞌ kaꞌo Musa ma kaꞌo Elia. Onaim sin nua sin naꞌuab ein nok Naiꞌ Yesus. 31 Sin mamnitaꞌ nbin pinaꞌ ma krahaꞌ. Sin teun sin naꞌuab ein anmatoom nok Naiꞌ Yesus In aꞌmaten anbi kota Yerusalem.
32 Oras naan, naiꞌ Petrus nok in partein tuaf nua naan, anreur ein reꞌ-reꞌuf, onaim sin ntupan. Oras sin anfenan ate, sin niit Naiꞌ Yesus anhaek nok atoniꞌ nua. Sin niit Naiꞌ Yesus namaas rimat amsaꞌ.
33 Oras kaꞌo Musa ma kaꞌo Elia he nfanin on naan ate, naiꞌ Petrus ankeuk. In ka nahiin neu he nmoeꞌ saaꞌ. Onaim in naꞌuab taif aah am nak, “Usiꞌ! Hit tbi ia te, naꞌ reko, joo! Onaim reko nneis hai mihakeꞌ maan raꞌat teun. Es neu Ko, Usiꞌ, es neu kaꞌo Musa, ma es antein neu kaꞌo Elia.” 34 Mes oras in naꞌuab feꞌ on naan ate, niup ee nsaun ma npuput naan sin. Rarit naiꞌ Petrus sin namtaun. 35 Onaim sin nnenan hanaf naꞌko nipuꞌ naan in nanan am nak,
“Au Anah reꞌ ia, Au ꞌpiir ain Je!
In naꞌuab saaꞌ-saaꞌ ate, amneen mirek-rekoꞌ meu Ne.”2 Naiꞌ Petrus 1:17-18, Naiꞌ Yesaya 42:1, Naiꞌ Mateos 3:17, 12:18, Naiꞌ Markus 1:11, Naiꞌ Lukas 3:22
36 Hanaf naan okeꞌ te, naiꞌ Petrus sin niit Naiꞌ Yesus anmes-mees. Sin teun sin nfeef aꞌtemen. Sin ka natoon fa neu sekau-sekau saaꞌ reꞌ sin nitan nrair je naan. Aꞌroo-ꞌroo te, naꞌ sin nmurai natoon ee neu tuaf bian.
Usif Yesus narekoꞌ riꞌanaꞌ reꞌ anniut sae
(Naiꞌ Mateos 17:14-18, Naiꞌ Markus 9:14-27)
37 Nokaꞌ on naan ate, oras Naiꞌ Yesus ma naiꞌ Petrus sin nsanu nfanin naꞌkon aꞌtoꞌef naan, too mfaun ein neman ma nateef nok Naiꞌ Yesus. 38 Onaim anmuiꞌ naan tuaf es ankoaꞌ Ee mnak, “Aam Tungguru! Amturun maan kau nok au aan mone. Airoo, in fuaꞌ meesꞌ aah, tua! 39 Anmuiꞌ niut reꞌuf annaaꞌ ee, anmoeꞌ je ma naskeke te, nkoaꞌ. Kroo te, nkoaꞌ ma nasteet ee, tar antea haep bua neorn ee npoi npeoꞌ in fefan. Nitu naan nbaan nafan-fainꞌ ee msaꞌ, ma noik je piut-piut. 40 Au ꞌtoit Ho atoup noinꞌ ein he nturun kau, he reko te, nitu naan anpoi naꞌko au anah. Mes ka nabeiꞌ je fa, tua!”
41 Anneen on naan ate, Naiꞌ Yesus naskarak sin ok-okeꞌ mnak, “Hae! Hi ka mpirsai fa mmak Uisneno bisa narekoꞌ tuaf? Hi ro batuur-batuur mansian reꞌ ka mmoin fa mbi raan amneꞌo! Au ro he ꞌok ki ꞌtea rekaꞌ, he naꞌ hi mpirsai meu Kau? Au he ꞌsabaar ꞌeu ki ꞌtea mee ntein?”
Rarit In nabaniꞌ neu ꞌnaef naan am nak, “Meik riꞌanaꞌ naan neem neu ia!”
42 Oras sin neik riꞌanaꞌ naan neu Naiꞌ Yesus, niut maufinu naan naꞌteet ee ma npeesk ee neu afu. Mes Naiꞌ Yesus naprenat niut goe he npoi nasaitan riꞌanaꞌ naan. Onaim in nareok nain. Rarit Naiꞌ Yesus annonaꞌ riꞌanaꞌ naan neu in amaf. 43a Too mfaun ein reꞌ niit Uisneno In kuasa maꞌtaniꞌ naan, sin ar-arsin ansanmakan batuur-batuur.
Usif Yesus naꞌuab antein rasi anmatoom nok In aꞌmaten
(Naiꞌ Mateos 17:22-23, Naiꞌ Markus 9:30-32)
43b Oras too mfaun ein ok-okeꞌ feꞌ naꞌuab ein anmatoom nok rais sanmaakt ein reꞌ Naiꞌ Yesus anmoeꞌ sin naan, In natonan In atoup noinꞌ ein am nak, 44 “Hi mtanar mirek-rekoꞌ Au uabak ia! Ka ꞌroo fa nteniꞌ te, tuaf naꞌsosaꞌ Kau, Mansian Batuur-Batuur reꞌ ia. Rarit sin naꞌnaꞌat Kau neu atoni ꞌteetꞌ ein.” 45 Mes In atoup noinꞌ ein ankekun. Sin ka nahinin fa neu In sairt ii saaꞌ. Sin he nataan in aꞌmouf ne amsaꞌ, namtaun.
Sekau es reꞌ ahunut anbi maat
(Naiꞌ Mateos 18:1-5, Naiꞌ Markus 9:33-37)
46 Neot es, Naiꞌ Yesus In atoup noinꞌ ein anmatoen rasi anmatoom neu sekau of es reꞌ anjair tuaf ahunut anbi maat.Naiꞌ Lukas 22:24 47 Mes Naiꞌ Yesus nahiin sin rais matoes naan. Onaim In noꞌen naan riꞌaan es, rarit nahaek ee nbi In aon-bian. 48 Rarit In natoon neu sin am nak, “Amneen mirek-rekoꞌ! Tuaf reꞌ natuin Kau ma ntuthae tuaf bian on reꞌ riꞌanaꞌ reꞌ ia, in aꞌmoufn ii nak, naan in ntuthae Kau msaꞌ. Ma in antuthae Au Amaꞌ et sonaf neno tunan amsaꞌ reꞌ anreek haefan Kau ꞌuum ꞌeu pah-pinan ia. Anmuiꞌ tuaf amfaun ankius nasbiin aah tuaf bian. On reꞌ atoin kasian, asusat, atoin ka mapakeꞌ fa, amaufinut, aꞌbaut. Hoe! Atoniꞌ reꞌ nroim he ntuthae tuaf-tuaf ein on reꞌ naan, Uisneno naan sin on atoin maꞌtaniꞌ.”Naiꞌ Mateos 10:40, Naiꞌ Lukas 10:16, Naiꞌ Yohanis 13:20
Sekau ka nraban fa te, naan hit partei
(Naiꞌ Markus 9:38-40)
49 Rarit naiꞌ Yohanis natoon neu Naiꞌ Yesus am nak, “Usiꞌ! Neot es, hai miit atoin es anriuꞌ niut reꞌuf te, anteek Ho kanam. Onaim hai mtaar ee, he kais anteek Ho kanam naan, natuin in ka hit ja fa, tua.”
50 Mes Naiꞌ Yesus nataah am nak, “Kais on naan! Natuin atoniꞌ reꞌ ka nraban kit fa te, in oetn ii nak, naan hit partein ngguin kuuk.”
Too nbin kuan es et propinsi Samaria ka nromin fa he ntoup Usif Yesus
51 Naiꞌ Yesus nahiin nak, In oras he nsae neu sonaf neno tunan naan anpaumaak een. Rarit In nafeek he nnao neu kota Yerusalem. 52 In nreek haef he nnao nahuun naꞌko sin, he sin bisa nꞌator bukaet. Onaim haef ein naan antaman neun kuan es et propinsi Samaria he nꞌurus uim tupas. 53 Mes abitan Samaria sin ka nromin fa he ntoup Naiꞌ Yesus sin, natuin In he nnao naꞌbesan Uisneno neu kota Yerusalem.Abitan Samaria sin bare ꞌruriꞌ-besat neu Uisneno et aꞌtoꞌef Gerasim, et sin pah. Aꞌroo goen sin makaꞌrais ein nok atoin Yahudis sin reꞌ naꞌbesan neu Uisneno et kota Yerusalem. 54 Oras naiꞌ Yakobus ma naiꞌ Yohanis annenan nak abitan Samaria sin iꞌmoeꞌk ein on naan ate, sin nfuriꞌ Naiꞌ Yesus am nak, “Usiꞌ! Reko te hit ttoit Uisneno he nasanut ai he nout nakratiꞌ sin.”2 Uisf ein sin Retaꞌ 1:9-16
55 Mes Naiꞌ Yesus nabaniꞌ neu sin nua sin, ma nakain sin am nak, “Kais mitenab on naan.” 56 Rarit sin nnaon nkonon neu kuan bian.
Tatuin Usif Yesus te, in tuiꞌn ein esan reꞌ ia
(Naiꞌ Mateos 8:19-22)
57 Oras sin nnaon on naan ate, anmuiꞌ atoin es naꞌuab neu Naiꞌ Yesus am nak, “Aam! Ho mnao mꞌain mee-mee jah, au utuin Ko piut, tua!”
58 Mes Naiꞌ Yesus nataah am nak, “Reko msaꞌ! Mes mumnau. Areꞌ mansian ein ma muiꞌt ein anmuꞌin bare he natuan. Aus fui ji nfain neu in nuat he ntuup. Koor gui nfain neu in kunaꞌ. Mes Au, Mansian Batuur-Batuur ia, Au ka ꞌmuiꞌ kuuk fa umi he ꞌfain ꞌeu na. Akaꞌnunuꞌ msaꞌ, Au ka ꞌmuꞌif.”
59 Neot es, Naiꞌ Yesus noꞌen tuaf es anteniꞌ mnak, “Uum he mutuin Kau, he mjair Au ngguin.”
Mes tuaf naan nataah am nak, “Reko, tua! Mes, on nai feꞌ, Usiꞌ! Maut he au ꞌfain he ꞌurus ꞌaan mahoin ein ne feꞌ. Karu au amaꞌ nmate nrari te, naꞌ au ꞌuum he utuin Ko, tua.”
60 Mes Naiꞌ Yesus naꞌuab neu ne mnak, “On nai! Maut he tuaf-tuaf reꞌ ka npirsain fa neu Uisneno, nꞌurus amaets ein. Mes hi, reꞌ ampirsai meu Uisneno, hi meup gui es reꞌ he mnao minaobaꞌ Uisneno In Aprenat.”
61 Anmuiꞌ tuaf es anteniꞌ naꞌuab am nak, “Usiꞌ! Au he utuin Ko piut-piut. Mes mfee maan kau mainuan akreꞌo he au ꞌnao ꞌmataeb aan ꞌok au nonot-asar sin feꞌ, naꞌ au ꞌuum he utuin Ko, tua.”1 Uisf ein sin Retaꞌ 19:20
62 Mes Naiꞌ Yesus natoon ee mnak, “On nai! Karu tuaf anmurai nꞌoet nabaniꞌ afu, rarit antaisibu ntein urusan bian tar antea nnikan nain neu he nseen, in rene naan ka njarif. On naan amsaꞌ neu tuaf-tuaf reꞌ nafeek he natuin Kau, mes namnau piut-piut in aꞌmonin unuꞌ naan. Tuaf on reꞌ naan, ka mapakeꞌ fa njair ameput anbi Uisneno In aprenat.”

9:5 Naiꞌ Lukas 10:4-11, Haef ein sin Retaꞌ 13:51

*9:7 Herodes Antipas naan, Herodes Aꞌnaet in anah. Herodes Aꞌnaet naan, es reꞌ naprenat he nroor niis riꞌana kruꞌuf anbi Betlehem oras nahonis Usif Yesus. Amtae Mateos 2:16-18.

9:8 Naiꞌ Mateos 16:14, Naiꞌ Markus 8:28, Naiꞌ Lukas 9:19

9:13-14 Naiꞌ Mateos 14:21

9:19 Naiꞌ Mateos 14:1-2, Naiꞌ Markus 6:14-15, Naiꞌ Lukas 9:7-8

9:20 Naiꞌ Yohanis 6:68-69

9:22 Uab Yunani ansoꞌin neno te, es reꞌ: 1) neno ia = neon ahunut; 2) nokaꞌ = neno no nuan ii; 3) anmeu = neno no teun ii. Onaim anbi uab Yunani, τῃ τρίτῃ ἡμέρᾳ (tē tritē hēmera) “anbi neno no teun ii” in oten anbi uab Amarasi es reꞌ “in nmeun ii”. Onaim Usif Yesus In aꞌmaten, tsoiꞌ neon ahunut (Neon Niim Aꞌnaet), ma In neno nmoni nfain, tsoiꞌ je, neno no teun ii, es reꞌ anmeu (Krei Paska).

9:23 Naiꞌ Mateos 10:38, Naiꞌ Lukas 14:27

9:24 Naiꞌ Mateos 10:39, Naiꞌ Lukas 17:33, Naiꞌ Yohanis 12:25

9:35 2 Naiꞌ Petrus 1:17-18, Naiꞌ Yesaya 42:1, Naiꞌ Mateos 3:17, 12:18, Naiꞌ Markus 1:11, Naiꞌ Lukas 3:22

9:46 Naiꞌ Lukas 22:24

9:48 Naiꞌ Mateos 10:40, Naiꞌ Lukas 10:16, Naiꞌ Yohanis 13:20

9:53 Abitan Samaria sin bare ꞌruriꞌ-besat neu Uisneno et aꞌtoꞌef Gerasim, et sin pah. Aꞌroo goen sin makaꞌrais ein nok atoin Yahudis sin reꞌ naꞌbesan neu Uisneno et kota Yerusalem.

9:54 2 Uisf ein sin Retaꞌ 1:9-16

9:61 1 Uisf ein sin Retaꞌ 19:20