12
Usif Yesus naretaꞌ anmatoom nok ameup pooꞌ anggur
(Naiꞌ Mateos 21:33-46, Naiꞌ Lukas 20:9-19)
Rarit Naiꞌ Yesus naꞌuab anteniꞌ nok aꞌnaak rais pirsait Yahudi sin aꞌnaakt ein, tunggur agaam ein, ma atoni mnais harat Yahudi sin. In naretaꞌ am nak, “Anmuiꞌ atoin es ankaun nais feꞌu he nroe anggur anbi naan. Rarit in nbaik poꞌon naan anfuun am nateef. Ma in nmoeꞌ bak he ntoroꞌ fua anggur in oen. In nmoeꞌ tobe msaꞌ. Rarit in naꞌsebaꞌ poꞌon naan neu tuaf bian, he sin nmeup poꞌon naan, he napein in aafn ee te, anbatin. Rarit in nnao neu pah aꞌtetaꞌ.Naiꞌ Yesaya 5:1-2
Antea oras he nseib anggur in fuan, auf tuaf naan anreun in ameput tuaf es, he nnao neu ameup poꞌon naan he nait in sapaan. Mes oras in ntea te, ameup pooꞌn ein naan anheek ma nbeos goe. Rarit sin nreun goe he nfain ruum-ruum.
Rarit auf tuaf naan anrenu nteniꞌ in ameupt es. Mes ameup pooꞌn ein naan naꞌtutuꞌ in aꞌnaak ne tar papaꞌ-papaꞌ. Rarit sin namae je, ma nriuꞌ naꞌaenb ee. Rarit auf tuaf naan anrenu nteniꞌ in ameput tuaf es aꞌtetaꞌ. Mes sin anroor niis ne. Maski sin nmoeꞌ on mee-on mee msaꞌ, mes auf tuaf naan anreun in ameupt ein piut. Mes ameup pooꞌn ein naan anbeos bian, ma nroor niis bian. Namuni te, auf tuaf ee anmuꞌi haa tuaf meseꞌ. Tua meseꞌ naan, es reꞌ auf tuaf ee in aan moen meseꞌ reꞌ in neek niis ne. Natuin ka tiit attein fa ranan bian, es naꞌ in nreun in aan mone naan. In natenab am nak, ‘Karu au ꞌreek au aan moen ji neikn on, sin of antoup goe nok rek-reko, ma sin of natniin ee msaꞌ.’
Onaim in anreek haefan in aan mone naan he nnao. Mes oras ameup pooꞌn ein naan niit riꞌanaꞌ naan neem ate, sin naꞌuab ein am nak, ‘Hoe! Hi mkius miit feꞌ! Aꞌnaef ee anreek haefan in aan hoin ee neikn on neem! Karu ꞌnaef ee nmate te, in reꞌ ia of es reꞌ antoup areꞌ baer pusaak ein. Onaim iim he troor tiis ne, he hit tpaar tain areꞌ kanan in aꞌmuiꞌn ein!’ Rarit sin arsin anheek je, ma anroor niis ne. Ma sin nporin in aon amates naan anbi pooꞌn ee in kotin. Retaꞌ naan antuuꞌ ma namsoup on reꞌ naan, tua.”
Rarit Naiꞌ Yesus nataan areꞌ kaes koꞌun naan am nak, “Natuin hi teenb ein ate, of auf tuaf naan anmoeꞌ saaꞌ neu ameup pooꞌn ein naan? Natuin Au teenb ii te, in of neem ma nroor niis areꞌ ameupt ein naan ok-okeꞌ. Rarit in naꞌsebaꞌ pooꞌ anggur naan neu atoin sonaꞌ.
10 Hit arkit atrees tiit atbi Uisneno in Suur Akninuꞌ mnak,
‘Anmuiꞌ faut goes reꞌ nahunu te tuukn ein nait inporin.
Mes oras ia, fatu naan anjair fatu ꞌsukif neu nii ainaf.
11 Uisneno es reꞌ anpiir nain Kuun ee, ma nateek fatu naan.
Onaim hit tiit atrair in masan arekon!’ ”Siit Pures-Boꞌis sin 118:22-23
12 Kaes koꞌun naan nahinin nak, Naiꞌ Yesus ansair sin neik retaꞌ reꞌ naan. Sin humaꞌ meseꞌ nok atoin ameup pooꞌ anggur sin. Es naan ate, sin nmurai namin ranan he nheek Je. Mes sin namtausan too mfaun ein reꞌ anromin he natniin Naiꞌ Yesus In nonin. Onaim sin nnaon nasaitn aah Ee.
Atoniꞌ namin ranan he nakreo Usif Yesus neik rasi baen beo
(Naiꞌ Mateos 22:15-22, Naiꞌ Lukas 20:20-26)
13 Rarit atoin Yahudis sin aꞌnaakt ein anreun tuaf fauk naꞌkon partei pirsait Farisi ma naꞌkon partei purtik Herodes neman he nataan Naiꞌ Yesus he namouf Goe. 14 Sin neman ntean ate, sin nataan Ee mnak, “Aam tungguru! Hai arkai mihini mmak, Ho neek maan ro amneot, ma ka mputa-kriu miit fa. Ho mkisu haa atoniꞌ in nekan. Ho mutoon munoon Uisneno In romin, natuin Ho ka mpiir fa humaf. Onaim oras ia, hai he mitaan uab es. Tatuin hit atoran pirsait Yahudi te, of hit he tbaenaꞌ beo teu uis koꞌu pah Roma,*Uis koꞌu nbi prenat pah Roma, sin nteek ee te nak ‘Keser’. aiꞌ kaah?”
15 Mes Naiꞌ Yesus nahini nrair nak, sin namin ranan he nkoop Ee, he nraban aprenat pah Roma. Onaim Naiꞌ Yesus nataah neik haan maꞌfenaꞌ am nak, “Nansaaꞌ am es hi he mkopoꞌ Kau meik rasi naan? Mikriraꞌ miit Kau roit fua es!”
16 Rarit sin nnonaꞌ roit fuaꞌ es neu Naiꞌ Yesus. In ntoup ma ntae roit naan. Rarit In nataan sin am nak, “Sekau in huumn ii es reꞌ ia? Sekau kaan ee es reꞌ matuꞌi reꞌ ia?”
Sin natahan am nak, “Reꞌ naan uis koꞌu pah Roma.”
17 Rarit Naiꞌ Yesus naꞌuab am nak, “Karu on naan ate, meik meu prenat saaꞌ reꞌ anjair preent ii in hak. Ma meik meu Uisneno saaꞌ reꞌ anjair Uisneno In hak.”
Anneen In haan tahas on naan ate, sin arsin ansanmakan, natuin In uaban naan namneo. Onaim sin ka bisa namouf Goe fa.
Anmatoom nok amates anmoni nfain, ma anmuiꞌ rais matsaos anbi neno tunan, aiꞌ kaah?
(Naiꞌ Mateos 22:23-33, Naiꞌ Lukas 20:27-40)
18 Rarit atoniꞌ fauk naꞌkon pukan pirsait bian neman he namouf Naiꞌ Yesus. (Sin naꞌkon pukan pirsait Saduki reꞌ nanoin ein am nak, amaets ii ka nmonin nfain niit fa).Haef ein sin Retaꞌ 23:8 19 Sin naꞌuab ein nok Naiꞌ Yesus am nak, “Aam tungguru! Kaꞌo Musa antui hit atoran harat es am nak: karu atoin es nmaet nasaitan in fee, ma ka nmuiꞌ fa anah, atoin amates naan in orif ro he nsao bifee banuꞌ naan, maut he nahoni nfee sufaꞌ-kaꞌuf neu in tataf reꞌ anmate nrair naan.Surat reꞌ Naretaꞌ Nafaniꞌ Raan Aꞌhonis 25:5 20 Namneo, kaꞌo Musa nanoniꞌ kit on reꞌ naan. Onaim hai he mitaan miit Ko, tua. Anmuiꞌ atoniꞌ hiut anmaꞌori-taatn ein. Moen unu, ansao nahuun, rarit in nmaet, mes ka nahoniꞌ fa. 21 Onaim in orif reꞌ natuin ee ji ansao bifee banuꞌ naan. Mes ka ꞌroo fa te, in nmaet ma ka nahoniꞌ fa. On naan amsaꞌ, in orif reꞌ natuin ee ji, ansao bifee banuꞌ naan, ma in nmate msaꞌ, mes ka nahoniꞌ fa. 22 Ma rasi naan anjari msaꞌ neu amuint ein, tar antea aheit suus goe nmate msaꞌ. Rarit banuꞌ naan anmate msaꞌ.
23 Onaim oras ia, hai he mitaan on nai: bifee naan ansao niit atoniꞌ hiut! Karu pah-piin ii namsopu te, ma Uisneno namonib nafaniꞌ amaets ein, of sekau es reꞌ anjair mone neu bifee naan?”
24 Ma Naiꞌ Yesus nataah sin am nak, “Karu hi mitaan on naan, hi ka mihiin namneo fa Uisneno In Suur Akniun ii in afan. Ma hi ka mihiin fa Uisneno In kuasat amsaꞌ. Onaim hi msaan amrair!
25 Amneen! Ka tiit fa rais matsaos et sonaf neno tunan. Areꞌ amates reꞌ Uisneno namonib nafaniꞌ sin, ka nmatsaon ntenin fa. On naan amsaꞌ Uisneno In ameupt ein naꞌkon sonaf neno tunan ka nmatsaon fa. 26 Onaim anmatoom nok areꞌ amates he nmoni nfain, aiꞌ kaah, Au he utoon ki on nai: of oniꞌ hi feꞌ ka mitenab maan fa retaꞌ anmatoom nok ai reꞌ nout hau uuꞌ aan es, mes ka npuut fa. Retaꞌ naan nak, Uisneno naꞌuab neu kaꞌo Musa mnak, ‘Ho naiꞌ-kaꞌo sin Uisneon goe es reꞌ Au. Sin esan reꞌ kaꞌo Abraham, kaꞌo Isak, ma kaꞌo Yakop. Sin arsin naꞌruir ein ma naꞌbesan piut neu Kau, tar antea oras ia.’Anpoin naꞌkon Pah Masir 3:6 27 Onaim hit tahini mtak sin naiꞌ-kaꞌo sin anmaten nrarin oras ahunut. Mes, natuin Uisneno nak, In anjair sin Uisneon goa feꞌ, es naan ate hit tahiin tak, sin nmonin nfanin. Onaim maski sin anmaten nrarin, mes sin nmonin nfanin amsaꞌ. Namneo, amoint ii es reꞌ naꞌruriꞌ ma naꞌbees neu Uisneno. Mes atoin amaets ii, kaah fa aiꞌ? Onaim karu hi mnaaꞌ miheran noniꞌ reꞌ nak, amaets ein ka nmonin nfanin fa, ro hi msaan teb-tebe!”
Atneek Uisneno ma hit aok-bian amsaꞌ
(Naiꞌ Mateos 22:34-40, Naiꞌ Lukas 10:25-28)
28 Anbi oras naan, anmuiꞌ naan tunggur agama tuaf es nok antook ma nneen Naiꞌ Yesus naꞌuab nok atoniꞌ pukan Saduki sin. Tunggur agama naan natenab nak, Naiꞌ Yesus nataah sin haan tanas sin nok reko. Rarit in nataan Naiꞌ Yesus am nak, “Aam! Au he utaan Ko on nai: hit atoran harat ma prenat rais pirsait ein amfau reꞌuf. Naꞌko areꞌ kanan prenat kaꞌo Musa, prenat mee es reꞌ pentiing anneis ji?”
29 Naiꞌ Yesus nataah am nak, “Prenat reꞌ pentiing anneis anbi Uisneno In Suur Akninuꞌ nak on nai:
‘Areꞌ kanan atoin Israelas ki, amneen mirek-rekoꞌ!
Uisneno ro hit Usif,
ma hit Aꞌnakat.
Ka tiit fa bian anteniꞌ, In nmees Kuun!
30 Onaim hi ro he mneek Ee anneis naꞌko areꞌ bian sin.
Es naan ate, hi ro he mimnau Goe piut-piut,
mihiin Je batuur-batuur,
ma mmeup maꞌtaniꞌ he mituin In romin.’Surat reꞌ Naretaꞌ Nafaniꞌ Raan Aꞌhonis 6:4-5
31 Ma prenat no nua ii nak:
‘Ho ro he mneek ho aok-bian, namnees on reꞌ ho mneek ho tuam aan kuum.’
Prenat noon nuaꞌ ein reꞌ ia, esan reꞌ pentiing anneis. Ka nmuiꞌ fa prenat bian reꞌ pentiing anneis naꞌkon preen nuaꞌ ein reꞌ ia.”Aꞌnaak Rais Pirsait ein sin Atoran 19:18
32 Rarit tunggur agama naan naꞌuab antein neu Naiꞌ Yesus am nak, “Namneo! Reꞌ Ho muꞌuab ee naan, namneo. Uisneno anjair hit Usif, ma ka tiit fa Uisneno ꞌtetaꞌ.Surat reꞌ Naretaꞌ Nafaniꞌ Raan Aꞌhonis 4:35 33 Hit ro he tneek Ee anneis naꞌko areꞌ kanan saaꞌ-saaꞌ, ma tamnau Goe piut, tahiin Je, ma tmeup maꞌtaniꞌ he tatuin In romin, ma hit ro he tneek hit aok-bian ein namnees on reꞌ hit tneek hit tuak. Nok ranan naan ate, naꞌ Uisneno anmariin anneis, naꞌko hit arahaa he tatuin atoran rais pirsait anmees. Naan reko nneis naꞌko hit arahaa he troor muꞌit he taꞌturuꞌ, aiꞌ atfee bareꞌ bian neu Ne.”Naiꞌ Hosea 6:6
34 Anneen in haan tahas naan ate, Naiꞌ Yesus natenab nak tunggur agama naan nahiin In sarit naan nok reko. Onaim Naiꞌ Yesus nak, “Aar akreꞌo te, ho he noi mjair Uisneno Iin na.”
Rarit, ka nmuiꞌ fa tuaf es anteniꞌ reꞌ he nroim he nataan Naiꞌ Yesus, fin ka tiit fa es reꞌ nabeiꞌ Je te.Naiꞌ Lukas 10:25-28
Kristus naan, usif naiꞌ Daut in sufan, mes in njair naiꞌ Daut in Usin amsaꞌ
(Naiꞌ Mateos 22:41-46, Naiꞌ Lukas 20:41-44)
35 Rarit Naiꞌ Yesus nanoniꞌ too mfaun ein anbi Uisneno In Uim Onen Uuf. In nataan sin am nak, “Natuin hi teenb ii te, on mee? Tunggur agaam ein nanoin ein am nak, Kristus reꞌ naan es reꞌ Tuaf reꞌ Uisneno nruur nain Je naꞌko afi unu. Ma sin natenab nak, In suma sufaf naꞌko usif naiꞌ Daut. Mes tenab naan ka namneo fa. 36 Natuin afi unuꞌ Uisneno In Asmaan Akninuꞌ anpaek naiꞌ Daut he ntui mnak,
‘Uisneno natoon anrair au usiꞌ mnak,
“Uum he mtook meu baer amasat et Au ꞌnimak aꞌneꞌu.
Au of aꞌmoeꞌ areꞌ ho muusn ein, tar sin naꞌruir ein neu ko.’ ”Siit Pures-Boꞌis sin 110:1
37a Naꞌko naan ate, hit tahiin tak usif naiꞌ Daut anteek Kristus nak ‘Usif’. In aꞌmoufn ii nak, karu sin nteek ee nak Kristus naan suma usif naiꞌ Daut in sufan-kaꞌun, naan ka nanokab fa feꞌ. Fin In anjair usif naiꞌ Daut in Usin amsaꞌ.”
Usif Yesus nak, ampaant om miꞌko tunggur agaam ein sin puta-kriuk ein
(Naiꞌ Mateos 23:1-36, Naiꞌ Lukas 20:45-47)
37b Oras Naiꞌ Yesus naꞌuab on naan ate, too mfaun ein anromin he nneen Ee. 38 Rarit In naꞌuab antein neu sin am nak, “Hi ro he mpaant om miꞌko tunggur agaam ein. Sin nromin he npairiurs ok neik sin baru mnaun ein, he nnao nateef nok too mfaun ein, he sin niit sin am nak, ‘Hoe! Sin ro kaes koꞌu batuur!’ 39 Karu sin antaman anbin uim onen, aiꞌ nokan nbin fesat, sin namin aꞌtook arekot he too mfaun ein niit sin. 40 Mes mpaant om! Fin sin reꞌ naan nputa-kriu bifee baun ein, he nasiik ma ntoup naan sin uimn ein. Mes anbi too mfaun ein sin maatk ein, sin naꞌkoroꞌ sin ꞌmoeꞌ reuꞌf ein naan nok sin onen amnanu-mnanuꞌ. Sin nromin he biak ein nahinin nak sin neek ein kniunꞌ ein. Mes Uisneno of anfee kasat maꞌfenaꞌ neu sin.”
Bifee banuꞌ amaꞌmuꞌit naꞌturuꞌ roi kolekte nneis-neis
(Naiꞌ Lukas 21:1-4)
41 Rarit Naiꞌ Yesus antoko nbaniꞌ neu peti ꞌturuꞌ, anbi Uisneno In Uim Onen Uuf. In niit tuaf amfaun neman ma ntao sin roi kolekte nbin peti ꞌturuꞌ naan. In niit atoin amuꞌit sin neman ma nataam sin roit koꞌu nbin naan. 42 Rarit bifee banuꞌ amaꞌmuꞌit tuaf es neem ma nꞌonen nok. In nataam roit sen nua nbi peti naan. Roit naan in oosn ii aanꞌ-anaꞌ.
43 Onaim Naiꞌ Yesus annapen In atoup noinꞌ ein ma naꞌuab neu sin am nak, “Hi mkius mirek-rekoꞌ meu bifee banuꞌ amaꞌmuꞌit nee. In nataam roit suma sen nua goah, mes in nfee nneis naꞌko areꞌ kanan afeet ein. 44 Sin arsin anfeen kolekte naꞌko roi nesif. Mes bifee banuꞌ ia, anfee nain in roit ein okeꞌ neu Uisneno.”

12:1 Naiꞌ Yesaya 5:1-2

12:11 Siit Pures-Boꞌis sin 118:22-23

*12:14 Uis koꞌu nbi prenat pah Roma, sin nteek ee te nak ‘Keser’.

12:18 Haef ein sin Retaꞌ 23:8

12:19 Surat reꞌ Naretaꞌ Nafaniꞌ Raan Aꞌhonis 25:5

12:26 Anpoin naꞌkon Pah Masir 3:6

12:30 Surat reꞌ Naretaꞌ Nafaniꞌ Raan Aꞌhonis 6:4-5

12:31 Aꞌnaak Rais Pirsait ein sin Atoran 19:18

12:32 Surat reꞌ Naretaꞌ Nafaniꞌ Raan Aꞌhonis 4:35

12:33 Naiꞌ Hosea 6:6

12:34 Naiꞌ Lukas 10:25-28

12:36 Siit Pures-Boꞌis sin 110:1