1 KORĨTIU
Pauru Nymerohpyry Korĩtu põkõ Neneryme
1 Coríntios
Ekarotopo
Sero pape tymerose Pauru a Jezu Kyrixtu enetupuhnanõ neneryme pata Korĩtu po. Torẽtyke kynexine Jezu poetory tõ poko, zae pyra toehse toto exiryke omi kurã Jezu poko enetupuhxĩpo. Tamorepase toto Pauru a apitoryme toytose ahtao Korĩtu pona, 18me nuno taropose ahtao eya toto amorepary poko ( Atos 18.1-18). Mame atae pyra toehse toh kynexine Ritonõpo omiry poko te, oximaro toto ehtoh poko roropa. Atapiakãko toh kynexine ahno rokẽ ekahmaryme, Jezu ekahmaryme pyra. Naeroro toto akorehmary se Pauru kynexine atae toto ehtohme ropa Jezu omipona.
Sero pape ao
Pauru osekarotopõpyry 1.1-9
Atapiakãko ahno ekahmaryme 1.10—4.21
Imehnõ poko enetupuhnanomo 5.1-13
Enetupuhnanõ hxirõko juize ẽpataka 6.1-11
Zae ehtoh õkokõ poko 6.12-20
Tuaro ehtoh pytary poko 7.1-40
Zae ehtoh onenetupuhpynõ maro 8.1—11.1
Zae ehtoh enetupuhnanõ maro 11.2-34
Zuzenu Kurã nekarory 12.1—14.40
Kyrixtu ẽsemamyry ropa, kymarokõ roropa 15.1-58
Tineru ekarory Jezu poetory tõ akorehmaryme Jutea po 16.1-4
Aosekazumatopo 16.5-24
1
Ynanymerohpyry moro onenerykõme Jezu poetory tomo, Korĩtu põkomo. Ymaro Soxitene nase sero merory poko. Jakorõme ynororo Jezu enetuputyryke tyya. Ywy ase Pauru. Ritonõpo nymenekahpyryme ase, imehnõ amorepaneme, Jezu Kyrixtu poko.
Ynanymerohpyry moro Korĩtu põkõ neneryme Ritonõpo poetory tõ neneryme, Jezu Kyrixtu enetupuhnanõ neneryme. Toahmase matose eya tymaro oehtohkõme. Imaro toehse matose, Jezu Kyrixtu a tukurãkase oexirykõke, emero Kuesẽkõ Jezu enetupuhnanõ maro, emero pata tõ punero.
Ynara ãko ase Ritonõpo a opoko xine: “Papa Kapuaono, kure rokẽ opoetory tõ tyriko. Torẽtyke pyra tyriko toto,” ãko ase. Morara ãko ase Jezu Kyrixtu Kuesẽkomo a roropa, enara.
Kyrixtu maro kure kyritorỹko Ritonõpo mana
Kokoro rokẽ kure oritorỹko Ritonõpo mana Tumũkuru Jezu Kyrixtu enetuputyryke oya xine. Naeroro, “Kure mase Papa,” ãko ase Ritonõpo a opoko xine. Kyrixtu maro oexirykõke emero nae exiketõ sã matose. Imaro oexirykõke orẽpyra exĩko matose omi kurã poko imehnõ zururu poko. Otupipyra roropa matose zae ehtoh waro oexirykõke. Kyrixtu poko onetahpyrykõ tonetupuhse oya xine yronymyryme. Naeroro aomipona matose. Emero nae exiketõ sã matose, Ritonõpo Zuzenu nekarory emero mapoiatose. Jezu Kyrixtu Kuesẽkõ enehpõko ropa Ritonõpo mana sero põkõ neneryme emero. Aepyry ropa eraximaryme oya xine Ritonõpo Zuzenu nekarory mapoiatose. Kokoro rokẽ poremãpyra oritorỹko Ritonõpo mana onenetupuhkehpyra oehtohkõme, tyyrypyhpyke pyra oehtohkõme Kuesẽkõ Jezu Kyrixtu oepyry ropa ahtao. Zae rokẽ Ritonõpo mana kyya xine. Eya toahmase matose, Tumũkuru marõme oehtohkõme, Jezu Kyrixtu Kuesẽkõ epeme oehtohkõme.
Atapiakãko Jezu poetory tõ mana
10-11 Wekyry tomo, Kyroe ekyry tõ juruase opoko xine, õsezusezukurukõ poko. Naeroro ynara kary se ase oya xine, Kuesẽkõ Jezu Kyrixtu poetoryme oexirykõke, oseosezuhpyra ke ehtoko. Osepyno ke ehtoko yronymyryme. Oxisã enetupuhtoko. Oxisã tuaro ehtoko. 12 Yrome toitoine matose ynara ãko: “Pauru maro rokẽ ase,” ãko. Imehnõ: “Aporu maro rokẽ ase,” ãko. Imehnõ: “Peturu maro rokẽ ase,” ãko roropa. Imehnõ: “Kyrixtu maro rokẽ ase,” ãko. Atae pyra matose, oxiehno exiketõ samo. 13 Mame atae pyra awahtao xine Kyrixtu apiakãko sã matose. Ywy Pauru orihpyra exiase wewe poko omyakãkõme, oorypyrykõ korokatohme. Naeroro: “Pauru poetoryme tõpurihkase ywy,” kara ehtoko. “Kyrixtu poetoryme ase,” kahtoko rokene. Oseosezuhpyra ehtoko.
14 Morara exiryke tãkye ase oẽpurihkara xine jexihpyry poko. Asakoro rokẽ tõpurihkase ya, Kyrixpu, Kaju, enara rokene: 15 “Typoe rokẽ tõpurihkase toto Pauru a, typoetoryme,” karyino. 16 Aõ, imepỹ roropa tõpurihkase ya, Extepana, jekyry tõ maro. Imehnõ tõpurihkase ya ahtao zuaro pyra ase, tuenikehse. 17 Kyrixtu a tonyohse ywy ahno ẽpurihkatohme pyra. Jenyohne typoko imehnõ amorepatohme. Toto amoreparyhtao ya zuaro exikety omiry sã pyra jomiry nexiase. Emese kure jomiry ahtao ynara kara mehtory: “Orẽpyra Jezu Kyrixtu mana. Iirypyrymãkõ kurãkary waro kuhse mana. Toorihse toexiryke kukurãkatorỹko mana,” kara mehtory.
Kyrixtu mokyro, Ritonõpo jamitunuru, ituarõnory, enara
18 “Kyrixtu toxixihmapose wewe pokona kukurãkatohkõme,” kary poko ynara ãko Ritonõpo nukurãkatyamo: “Tyjamitunuru ke Ritonõpo kukurãkatorỹko mana toorihse Jezu exiryke kymyakãkõme,” ãko mã Ritonõpo nukurãkatyamo. Yrome apotoimo htaka ytoketõ ynara ãko: “Oty katoh toorihse nae? Toiparo rokẽ toorihse,” ãko toto ajohpe rokene. 19 Moro poko ynara tymerose Ritonõpo omiryme:
“Zuaro exiketõ mã tyya xine rokẽ zuaro mã toto.
Yrome zuaro pyra toto ripõko ropa ase.
Sero põkomo a tuarohxo mã toto,
yrome ya zuaro pyra toh mana,”
tykase Ritonõpo pake.
20 Morara exiryke otara ãko zuarohxo exiketõ nae Ritonõpo a? Otara ãko orẽpyra oturuketõ roropa nae? Imehnõ ezuezuhnanõ roropa? Otara ãko toh nae Ritonõpo a? Arypyra: “To! Zuarohxo mã toto,” ãko Ritonõpo onenetupuhpynomo sero nono põkomo. Yrome Ritonõpo a zuaro pyra mã toto ipunaka. “Zae ynanase Ritonõpo a zuarohxo yna exiryke,” ãko toh mã repe. Azahkuru rokẽ morara ãko mã toto.
21 “Ajohpanorykomo,” ãko Jezu onenetupuhpynõ mã yna omiry poko Jezu enetuputyry poko. “Zuaro pyra matose,” ãko mã toto yna a. “Toiparo rokẽ Jezu toorihse,” ãko mã toto. Yrome Ritonõpo tuarohxo ipunaka. Morara exiryke Jezu onenetupuhpynõ tuaro pyra tyripose, tamoreme xine Ritonõpo waro exisaromepyra toto ehtohme. Yrome Jezu poko oturunohtao rokẽ iirypyrymãkõ kurãkãko ropa mana, Jezu enetuputyryhtao eya xine. Morara tyripose Ritonõpo a. 22 Ynara ãko juteu tomo: “Ritonõpo jamitunuru enepoko yna a zuaro yna ehtohme. Ritonõpo jamitunuru eneporyhtao yna a, aomipona yna exiry,” ãko juteu tõ repe. Mame juteutõkara ynara ãko roropa: “Zuaro pyra yna ehtoh etary se ynanase. Zuarohxo exiketõ omiry etaryhtao yna a Ritonõpo poe aexiry ynanenetuputyry,” ãko mã kyreku tomo. 23 Yrome mokaro sã pyra ynanase. Ynara ãko rokẽ ynanase: “Kyrixtu toorihse, okurãkatohkõme, iirypyryme pyra oehtohkõme,” ãko ynanase. Mame morara karyhtao yna a juteu tõ netaryme tohne exĩko mã toto. Morararo morara karyhtao kyreku tõ netaryme: “Ajohpe rokẽ moro,” ãko mã toto. 24 Yrome Ritonõpo nymenekatyamo a: “Kyrixtu toxixihmapose wewe pokona kymyakãkõme,” kary zae mana juteu tomo a, juteutõkara a roropa. Eya xine Jezu Kyrixtu Ritonõpo jamitunuru enepõko mana, kukurãkarykohtao. Eya xine zuaro Ritonõpo mana. Morara exiryke Tumũkuru tyrise iirypyrymãkõ pynanohneme. 25 “Ritonõpo zuaro pyra mana,” ãko onenetupuhpynõ repe. Yrome ahno motye zuaro Ritonõpo mana. “Ritonõpo jamihme pyra mana,” ãko roropa onenetupuhpynõ repe. Yrome emero motye jamihme mana.
26 Wenikehpyra ehtoko wekyry tomo, oehtopõpyrykõ poko onymenekara ro awahtao xine. Tuhke pyra mexiatose, zuaro exiketomo. Tuhke pyra mexiatose tamuximãkomo. Tuhke pyra roropa mexiatose tymõkomoke exiketomo. 27 “Tuaro pyra mokaro mana,” ãko onenetupuhpynomo. Yrome mokaro tymenekase Ritonõpo a typoenõme toto ritohme, tuaro exiketõ hxiropotohme. “Tuisame pyra mokaro,” ãko onenetupuhpynõ roropa. Yrome toto tymenekase roropa Ritonõpo a, typoenõme toto ehtohme tamuximãkõ hxiropotohme roropa. 28 “Mokaro xihpyry,” ãko onenetupuhpynomo. “Otyme kure nahe?” ãko. “Typahsẽme rokẽ mokaro,” ãko roropa toh mã repe. Yrome tonetupuhnanõ tymenekase Ritonõpo a onenetupuhpynõ penetatoh jamitunuru enahkapotohme. 29 Morara tyrise Ritonõpo a kure toexirykõ poko epyrypara ahno ehtohme tõpataka. 30 Mãpyra Ritonõpo a typynanohse matose, Jezu Kyrixtu marõme oehtohkõme. Zuaro toehtoh ekarõko kyya xine mana. “Zae matose ya,” ãko Ritonõpo kyya xine, Jezu a tukurãkase kuexirykõke. Ritonõpo poenõme kure kyriatose. Kukurãkatamitukõ topehmase eya toorikyry ke rahkene. 31 Morara exiryke ynara tymerose Ritonõpo omiryme: “Oepyryparykõ se awahtao xine Kuesẽkõ nyrihpyry poko rokẽ epyrypatoko,” ãko.