1 Morarame asakoro jeimamyry taropose ahtao Napukotonozo a tuisame toexiry poko, Papironia esẽme toehtoh poko, tõsenehse ynororo koko. Torẽtyke toehse ynororo tõsenehtopõpyry poko, nyhsaromepyra toehse. 2 Naeroro tuaro exiketõ tonehpose tyya, oremime exiketomo te, pyaxime exiketomo te, xirikuato poko atamorepaketõ maro ekaropotohme eya xine tõsenehtopõpyry poko. Toeporehkase toto ahtao tuisa ẽpataka, 3 tõturupose ynororo eya xine:

— Tõsenehse ywy, torẽtyke toehse ywy moro poko. Oseremara ase zuaro pyra jahtao, oty kary se moro josenety? tykase.

4 Ynara tykase toto tuisa a aramaiku omiry ae:

— Tuisa, jũme isene exikehpyra exiko! Õsenehtopõpyry ekaroko yna a, mame tuaro ehtoh ekarõko oya ynanase, tykase toto.

5 Yrome ynara tykase tuisa eya xine:

— Ekarorohxo oya xine, amarokõ josenehtopõpyry ekarõko matose ya, jamorepãko roropa matose oty kary moro josenehtopõpyry. Onekarosaromepyra awahtao xine asahsahkapotorỹko ase emero porehme. Atapyĩkõ kararahpõko roropa ase, tykase ynororo eya xine. 6 — Mãpyra josenehtopõpyry ekaroryhtao ya te, jamoreparyhtao roropa oya xine moro katoh poko, mõkomo kurã ekarõko ase oya xine, tuisamehxo oritorỹko roropa ase. Morara exiryke josenehtopõpyry ekarotoko ya, tuaro ehtoh roropa moro katoh poko, tykase tuisa.

7 Mame tozuhse ynororo tuaro exiketomo a emero. Ynara tykase toto:

— Kaxiko omoro õsenehtopõpyry yna a, mame moro etaryhtao enetupuhnõko ynanase, ourũko ynanase, tykase toto.

8 Tozuhse toto tuisa a, ynara tykase ynororo:

— Zuaro ase onyrirykõ poko. Jakorekehkãko matose josenetupuhtoh waro oexirykõke, 9 josenehtopõpyry onekaropyra ya awahtao xine, awãnohtorỹko ase emero, oxisamo. Oxisã matose porehme, atakorehmãko matose jenekunohtohme, ajohpe oexirykõke, zae pyra õmirykõ exiryke, eraximãko matose, okynahtao ityoromatohme. Josenehtopõpyry ekarotoko ya, morarame tuaro oehtohkõ waro exĩko ywy. Moro tuaro ehtoh ekarory waro oehtohkõ enetupuhnõko ase.

10 Mame ynara tykase mokaro tuaro exiketõ tuisa a:

— Õsenehtopõpyry waro pyra ynanase. Sero nono po onyripory riry waro exiketõ pyra mana ipunaka. Morara exiryke tuisa tõ sero nono po, tuisamehxo toto ahtao ro morara onyripopyra mã toto typoetory tomo a, tuaro exiketomo a te, pyaxiamo a te, xirikuato poko zuaro exiketomo a, enara. 11 Tuisa, tyripory se oehtoh riry waro pyra sero nono põkõ mã ipunaka. Otarame ritõ kõ moro waro mã toto. Yrome taro arypyra mana sero nono po ahno tõ maro.

12 Morara kary etaryke tyya tyekĩtapãse tuisa yronymyryme, tuaro exiketõ emero totapapose eya Papironia põkomo. 13 Mame tuisa nyripohpyry tokarose emero netaryme, moromeĩpo toytose toto Tanieu tõ enehse epe tõ maro, toto orihmapotohme roropa repe.

14 Mame soutatu tõ tuisary Arioke kynexine. Eya tuaro exiketõ emero totapapose Papironia tuisary konõto a. Naeroro tomeseke sã Tanieu toytose 15 oturupose Arioke a, ynara tykase:

— Oty katohme takorehmananõ zehno nexĩ tuisa, toto etapary se toehse? tykase Tanieu.

Mame Tanieu turuse Arioke a morara ehtopõpyry poko. 16 Naeroro toytose Tanieu oturuse tuisa maro eraximatohme pitiko. Ỹme tuisa kynexine eraximatohme, zuaro Tanieu ehtohme aosenehtopõpyry enetupuhtoh poko.

17 Mame toytose Tanieu tytapyĩ taka. Tope tomo a tokarose emero, Anania a te, Misaeu a, Azaria a, enara.

18 — Oturutoko Ritonõpo kapu Esemy a, tykase Tanieu eya xine, — kypyno xine aehtohme, tuisa osenehtopõpyry enepotohme kyya xine, orihpyra kuehtohkõme mokaro tuaro exiketõ Papironia põkõ maro. 19 Mame moro kohmamyry ae tõsenehse Tanieu Ritonõpo poe. Moro ae tuisa osenehtopõpyry tonepose Ritonõpo a, moro enetupuhpotoh roropa. Naeroro Ritonõpo toahmase Tanieu a, 20 ynara tykase:

24 Mame toytose Tanieu Arioke zupise, soutatu tõ tuisary. Eya tuaro exiketõ totapapose tuisa konõto a Papironia põkomo. Ynara tykase Tanieu eya:

— Arioke tuaro exiketõ onetapara exiko. Kuaroko oturuse tuisa konõto a. Aosenehtopõpyry ekarõko ase eya.

25 Axĩ Tanieu tarose Arioke a tuisa esaka, ynara tykase ynororo eya:

— Mose enehno oya, juteume exikety, kynenepyhpyrykõ opoetoryme. Õsenehtopõpyry ekarõko oya mana, enetupuhtoh roropa, tykase.

26 Tuisa tõturupose Tanieu a, esety akorony Peutesazaame kynexine, ynara tykase ynororo:

— Ajohpe pyra, josenehtopõpyry ekarory waro mah? Oty kary se moro josenety? Moro ekarory waro roropa mah? tykase.

27 Tanieu a tozuhse, ynara tykase ynororo:

— Tuaro exiketõ pyra mana, pyaximãkomo te oremime exiketomo te, xirikuato poko atamorepaketomo, moro ekarory waro exiketõ pyra ipunaka, naeroro tuaro se oehtoh onekarosaromepyra mã toto. 28 Yrome Ritonõpo Kapuaõ tuaro Exiketyme mana, õsenehtopõpyry ekarory waro mana. Ãmorepary se toexiryke taosenehkapose mase eya, imeĩpo ehtoh poko zuaro oehtohme. Seromaroro, tuisa, õsenehtopõpyry ekarõko ase oya, Ritonõpo nekarohpyry oya tynyhse awahtao õsenetoh ae:

29 — Onyhtoh po awahtao, osenetupuhnõko mexiase imeĩpo ehtoh poko. Mame Ritonõpo, emero waro exikety, tuaro oexiry se nexiase imeĩpo ehtoh poko. 30 Tamorepase ywy eya õsenehtopõpyry poko imehnõ motye tuarohxo jexiryke pyra, yrome tuaro oehtohme õsenehtopõpyry poko, tuaro oehtohme roropa õsenetupuhtopõpyry tõ poko.

31 — Tuisa Napukotonozo, ahno panõ tonese oya õsenety, orutua konõto samo, xikihme, oẽpataka. Zemi ãko nexiase, mokyro eneryke oya tõserehse sã mexiase. 32 Zupuhpyry uuru kurã risẽ sã nexiase oxikone. Ipuropuru parata risẽ sã nexiase apory maro. Zuakuru, ãtykyry maro metau risẽ sã nexiase. 33 Jaxiry kurimene risẽ sã nexiase. Ipupuru kurimene maro orino risẽ sã nexiase, osehta nexiase moro. 34 Mame mokyro ahno panõ eneryhtao oya topu toehkohse sã ypy poe tamoreme, oma ke pyra nehkotyase. Moro topu toepukase mokyro pupuru pona orino maro kurimene otoxie exiketomo, natakuhmoase. 35 Axĩ moro kurimene orino maro te, metau te, parata te, uuru roropa tãtakuhmose. Akumurume toehse, tiriiku pihpyry samo, tarose emero tyryrykane a, atakoinohpyra toehse kehko. Mame moro topu tahtase, zumohxo toehse ypy sã konõto. Nono typehse ike.

36 Morara õsenehtopõpyry nexiase, tuisa. Mame moro enetupuhtoh ekarõko ase oya seromaroro, tykase Tanieu.

37 Tuisa, imehnõ tuisa tõ emero motye jamihme mase, Ritonõpo Kapu Esẽ omi poe tuisame mase. Ipoe rokẽ orẽpyra mase, imehnõ esẽme mase, tuisamehxo mase. 38 Ritonõpo nekarohpyryme tuisa konõtome mase sero nono põkõ tuisaryme porehme te, onokyro tõ esẽme te, torõ tõ esẽme roropa. Omoro mase, mokyro zupuhpyry uuru risẽ samo. 39 Imeĩpo tuisame oehtoh tõtyhkase ahtao imepỹ tuisame exĩko omyakãme jamihme hkopyra exikety; moromeĩpo imepỹ ropa tuisame exĩko, metau risẽ samo, sero nono põkõ esẽme exĩko porehme. 40 Morarame imepỹ ropa tuisame exĩko, 4mano sero nono esẽme porehme. Kurimene sã jamihme exĩko mana, otyro kararahnõko, akuhmõko emero. Moro saaro mokyro imehnõ pata tõ poremãkapõko mana, pata tõ pahnõko mana, toto enahkapõko mana. 41 Mokyro orutua panõ onenehpyry pupuru, ipuhxikyry roropa zokonaka kurimene nexiase, zokonaka roropa orino. Moro enetupuhtohme mana, moro tuisame ehtoh tapiakasẽme exĩko mana. Jamihme exikety nae exĩko kurimene risẽ sã repe, yrome tonese oya moro kurimene toxie nexiase orino maro. 42 Moro ipuhxikyry zokonaka kurimene, zokonaka orino nexiase. Morara kary: moro tuisame ehtoh zokonaka jamihme exĩko mana, yrome zokonaka jamihme pyra exĩko mana. 43 Orino maro kurimene otoxie tonese oya. Morara kary: tuisa tõ pytãko mã toto imehnõ tuisa tõ ẽxiry maro osepeme imehnõ nonory põkõ ehtohme repe. Yrome orino maro kurimene osexihpyra sã mana, morararo mokaro okynã pyra oximaro exĩko mã toto. 44 Mame tuisame mokaro ahtao ro, Ritonõpo Kapu Esẽ tuisame toehtoh enepõko mana, jũme tuisame exikehpyra ehtohme; imehnõ mã onyporemãkaposaromepyra exĩko mana. Mãpyra imehnõ tuisa tõ porehme enahkapõko mã ynororo jũme tuisame toehtohme. 45 Morara ãko moro onenehpyry topu tapiakase ahtao ypy poe tamoreme, onypurohmara ahtao ahno a. Mame moro topu a orutua panõ totapase kurimene risemy te, metau te, parata te, orino te, uuru risemy, enara. Ritonõpo Imehxo Exikety imeĩpo ehtoh enepõko oya mana. Moro sã nexiase õsenehtopõpyry. Moro sã mã enetupuhtoh kehko, tykase Tanieu eya.

46 Mame Napukotonozo typorohse tosekumuru po Tanieu ẽpataka ẽmyty po nono pokoxi. Tanieu eahmaryme tynekarory tonehpose eya ixtaratu tõkehko zahkatohme. 47 Ynara tykase ynororo Tanieu a:

— Ritonõpo Oesẽkõ ajohpe pyra mana, imehnõ ritõ emero motye mana, jamihmehxo mana, tuisa tõ emero esẽme mana. Zuaro toehse ywy, ynoro rokẽ mã tupimãkõ poko ahno tuarõtanohpõko mana, josenehtopõpyry waro tyripose omoro eya, enara.

48 Morarame Tanieu tuisamehxo tyrise eya. Mõkomo typyne exiketõ tokarose roropa eya. Kowenatume Tanieu tyrise eya Papironia nonory tuisaryme, tuaro exiketõ emero tuisaryme tyrise roropa ynororo eya. 49 Morarame tokaropose ahtao Tanieu a, Satarake tõ tyripose tuisa a kowenu akorehmananõme Mesake maro te, Apete-Neko, enara. Kowenu maro toerohse toto Papironia nonory po; Yrome Tanieu, tuisa tapyĩ konõto tao nexiase.