1 Mame ahno panõ tapuhpose Napukotonozo a uuru risemy, kae exiry 27 meturume, ipuropuru 2,70 meturume. Moro tyripose eya xikihme ona amimomã pata Tura po, Papironia nonory po. 2 Moromeĩpo tõmiry taropose eya pata tõ pona kowenatu tõ oximõtohme pata esã maro te, kapitão tõ maro te, juize tõ maro te, kowenu tinerũ kurãkananõ maro te, terekatu tõ maro te, akorehmananõ maro te, tamuximãkõ maro emero oseahmatoh taka, tuisa nyripohpyry enepotoh poko. 3 Toeporehkase toto emero oximõme. Xikihme toehse toto tuisa nyripohpyry ẽpataka eahmary eraximaryme. 4 Mame oseahmatoh aporesemyry omiry totase eya xine. Myatoko ynara tykase ynororo:

— Imoihmãkomo, imeimehnõ nonory põkomo, imeimehnõ omiry waro exiketomo, kutuisarykõ omiry etatoko: 5 Rue tõkehko etopitoryhtao, rueimo tõkehko te, paratu panõ kõ maro te, rira tõ maro te, haapa tõkehko osetoryhtao, oporohtoko oesekumurukõ po nono pokoxi tuisa Napukotonozo nyrihpyry uuru risẽ ẽpataka eahmatohme. 6 Porohpyra exiketõ tosekumuru po, mokyro oneahmapỹ tomasẽme exĩko mana axiny apoto konõto htaka, jahkatohme, zemĩmã htaka, tykase aporesemyry tuisa omi poe.

7 Morarame rueimo tõkehko tõsetopitose ahtao, tosekumurukõ po typorohse imoihmãkomo mokyro ahno panõ, uuru risẽ eahmatohme.

8 Morara ahtao juteu tõ tyhxiropitose Papironia põkomo a. 9 Ynara tykase toto tuisa Napukotonozo a:

— Tuisa, jũme isene exikehpyra exiko! 10 Ynara mykahxo puhko: “Rueimo tõkehko etananõ, paratu tõ maro, rira tõ maro, haapa tõ maro etaryhtao emero oesekumurukõ po porohnõko matose, uuru risẽ ahno panõ eahmatohme,” mykahxo puhko! 11 Moro omipona pyra exiketõ ahtao tomasẽme exĩko mã toto apoto htaka zemĩmã htaka. 12 Yrome juteu tõ nae onyrityã Papironia nonory tuisaryme repe. Mokaro esetykõ Satarake te, Mesake te, Apete-Neko, enara, õmiry omipona pyra exiketomo. Oneponãmary oneahmara mã toto, onyripohpyry uuru risẽ ẽpataka porohpyra mã toto tosekumurukõ po eahmatohme.

13 Morara kary etaryke tyya tyekĩtapãse Napukotonozo. Satarake tõ tonehpose tyya, Mesake maro te, Apete-Neko maro. 14 Ynara tykase ynororo eya xine:

— Ajohpe pyra hnae ynyripohpyry uuru risẽ oneahmara matokene? Yritõ oneahmara roropa hmatou? 15 Seromaroro etatoko pahne: rueimo tõkehko osetopitoryhtao oesekumurukõ po typorohse awahtao xine ynyripohpyry uuru risẽ eahmatohme, kure. Mãpyra porohpyra awahtao xine, axĩ tomasẽme exĩko matose apoto htaka, zemĩmã htaka. Morara ahtao onoky ritõ opynanohtorỹko nae? tykase tuisa eya xine. 16 Mame tozuhse ynororo Satarake tomo a, Mesake te, Apete-Neko maro, ynara tykase toto:

— Tuisa, osewomara ynanase. 17 Morara toehse ahtao, Ritonõpo yna Esẽ yna ewomary se tahtao yna ewomãko mana, tomase yna ahtao apoto htaka. Yna pynanohnõko mana yna onyryhmara oehtohme. 18 Mãpyra yna onypynanohpyra Ritonõpo ahtao ro tuaro exiko tuisa, oneponãmary oneahmara ynanase, onyripohpyry uuru risẽ oneahmara roropa ynanase, tykase toto.

19 Morara kary etaryke tyya mokaro oseruaõkõ zehno toehse tuisa Napukotonozo. Ẽmyty kamirarame toehse, toto zehno aexiryke. Moro apoto tyripose eya axituhxo 7me typokõmase ehtopo. 20 Moromeĩpo soutatu tõ jamihme exiketõ taropose eya Satarake tõ myhtohme, Mesake te, Apete-Neko roropa ẽmatohme apoto htaka apoto ẽ aka. 21 Mokaro oseruao nuasemãkõ, tupoke toh nexiase, tyxapeuke roropa tymyhse eya xine, mame tõmase eya xine apoto htaka apoto ẽ aka. 22 Tuisa omihpyry omipona toh nexiase, moro apoto jamihme nexiase tykemehtopose tuisa a exiryke; morara exiryke mokaro soutatu tõ, juteu tõ ẽmahpõkõ tyahkase apoto a nexiase, toorihse toto. 23 Tymyhse ahtao mokaro juteu tõ Satarake te, Mesake te, Apete-Neko, toepukase apoto zemĩmã konõto htaka.

24 Morohne emero enẽko Napukotonozo nexiase. Mõtoino rokẽ towõse ynororo tõserehse samo, tõsenuruhkase ynororo, tõturupose ynororo takorehmananomo a:

— Oseruao tokoh orutua kõ onẽmara sytatokẽ apoto htaka? tykase.

— Ỹ, tykase toto tuisa a.

25 — Otara nexino? Otãto asakoropane ahno enẽko ywy ytoytõko, tymyhpokase apoto ẽ ao? tykase tuisa, tõturupose. Ytoytõko mã toto apoto htao! Onyahkara toehse. Mokyro asakoropane exikety enẽko ase Ritõ mũkurume samo.

26 Mame tuisa Napukotonozo eponarohme sã toytose apoto ẽ omõtoh pũtokoxi. Tykohtase ynororo:

— Satarake, Mesake, Apete-Neko, Ritonõpo Imehxo Exikety poetory tomo! Otũtatoko moro tae! Osehtoko xiaro!

Tutũtase toto oseruaõkõ apoto ẽ ae. 27 Mame toto enese tooehse tuisa tomo emero, tamuximãkõ maro. Toto onyahkara apoto ehtopõpyry tonese eya xine. Zũsetykõ zahpyra nexiase mõtohxo kara ipunaka. Zupõkõ roropa zahpyra nexiase, orexĩto pore pyra roropa nexiase ipunaka. 28 Opore ynara tykase Napukotonozo:

— Kure rukukuh na Satarake tõ Esemy, Mesake maro te, Apete-Neko maro. Mokyro eahmatoko! Inenyokyhpyry tonyohse eya moxiã pynanohtohme, tonetuputyryke eya xine. Jomihpyry omipona pyra toehse toh nexiase; toorikyrykõ zuno pyra toehse toto, tosekumurukõ po porohpyra toehse, Ritonõpo tosẽkõ omipona rokẽ toehse toto. 29 Morara exiryke ynara tyripõko ase emero pata põkomo a te, emero ahno a, emero nono põkomo a, emero rokẽ omiry waro exiketomo a roropa: Ritonõpo, Satarake tõ Esẽ onykerekeremara ehtoko, Mesake maro, Apete-Neko, enara. Ikerekeremaryhtao tysahsahkasẽme exĩko mana, itapyĩkõ typahsẽme exĩko roropa mana. Ynara exiryke, imepỹ pyra exiryke, Ritonõpo mokaro Esẽ panono, typoetory tõ pynanohneme roropa mana.

30 Moromeĩpo Satarake tõ tuisamehxo tyrise Napukotonozo a Mesake maro te, Apete-Neko maro, enara Papironia nonory po.