KARAXIA
Pauru Nymerohpyry Karaxia põkõ Neneryme
Gálatas
Ekarotopõpyry
Omi kurã Jezu Kyrixtu poko tarose ahtao Romano Nonory poro, tuhkãkõ juteutõkara a Jezu tonetupuhse Tosẽkõme. Mame tõturupitose Jezu poetory tomo zae ehtoh poko: Moeze nyripohpyry omipona juteutõkara ripory se toh toehse, aĩpotapihpyry sahkapory se juteu tõ samo Jezu poetoryme toto ehtohme ( Atos 15.1-33). Moro sã tõsezusezuhse Jezu poetory tomo, Pauru namorepatyamo, Karaxia po.
Sero Pauru nymerohpyry Karaxia põkõ neneryme, mokaro zae pyra exiketõ ezuhtohme. Tynymerohpyry ae toto amorepãko osenekunohpopyra toto ehtohme. Jezu poetory tõ riry se juteu tõ sã toh mã repe, yrome moro zae pyra mana. Kynyrirykõ ke kure ehsaromepyra sytatose Ritonõpo a. Jezu enetuputyryke rokẽ kyya xine kuesẽkõme kukurãkatorỹko Ritonõpo mana. Mame Jezu maro kuahtao xine, kuosenetupuhtohkõ rĩko tyrisenã sã mana. Zae exĩko sytatose Ritonõpo a, ekarõko mana.
Sero pape ao
Aosekarotopõpyry 1.1-5
Omi zae Jezu Kyrixtu poko 1.6-10
Ritonõpo nymenekahpyryme Pauru ehtopo 1.11—2.21
Omi kurã Jezu Kyrixtu poko aroneme Pauru 3.1—4.31
Omi kurã Jezu Kyrixtu poko, zae ehtoh poko 5.1—6.10
Etyhpyrymã kure toto ripotopo 6.11-18
1
1-2 Ynymerohpyry moro onenerykõme. Ywy ase Pauru. Ymaro Jezu poetory tõ nase. “Kure pãna matou?” kary se ynanase oya xine. Amarokõ Jezu poetory tõ matose, Karaxia põkomo. Ãmorepanekõme Jezu Kyrixtu nymenekahpyryme ase, ahno nymenekahpyry kara. Ritonõpo nymenekahpyryme roropa ase. Jezu ẽsemãkapohpõ ropa mokyro.
Ynara ãko ase Ritonõpo a: “Papa Kapuaono, kure rokẽ Karaxia põkõ tyriko. Torẽtyke pyra tyriko toto roropa,” ãko ase opoko xine. Morara ãko ase roropa Jezu Kyrixtu Kuesẽkomo a.
Kyrixtu kynorihne. Kynosekarone, kyyrypyrykõ epehpyryme, Tumy omi poe, Ritonõpo omi poe. Osemazuhme kymarokõ tymyhse sã sexine kyyrypyrykomo a. Morara exiryke Kyrixtu toorihse kỹpokatohkõme ropa. Morara exiryke ynara kakehpyra sehtone: “Imehxo Ritonõpo mana,” kakehpyra sehtone.
Toiro rokẽ Kyrixtu omiry mana
Atasamãko opoko xine ase. Ynara exiryke. Opyno xine Ritonõpo kynexine ipunaka. Morara exiryke Tumũkuru tonehpose aorihtohme omyakãkõme, oorypyrykõ epehmatohme, jũme orihpyra oehtohkõme. Yrome axĩ oeahmahpõkõ rumekãko ropa matose. Imehnõ omiry ke Kyrixtu omiry myakamãko matose. Morara exiryke atasamãko ase opoko xine. Toiro rokẽ Kyrixtu omiry mana. Tyorõ pyra mana. Yrome imehnõ poe matose otupĩko. Mokaro mã azahkuru Kyrixtu omiry ekarõko mã toto. Kyrixtu ehtoh azahkuru ekarõko toto. 8-9 Mokaro Kyrixtu omiry azahkuru ekaronanõ pahnõko mã Ritonõpo apotoimo htaka. Yna roropa azahkuru Kyrixtu omiry ekaroryhtao yna a, yna pahnõko roropa mã Ritonõpo. Morararo kapu ae Ritonõpo nenyokyhpyry ahtao azahkuru Kyrixtu omiry ekaroryhtao mokyro emãko roropa mã Ritonõpo apotoimo htaka. Morara exiryke morara tykase ywy oya xine. Morara kazomõko ropa ase oya xine, zuaro oehtohkõme, azahkuru ãmorepahpõkõ tomasẽme exĩko mana apotoimo htaka, onenetuputyhpyrykõ Kyrixtu poko tytyorõmase exiryke eya.
10 Imehnomo a “Kure mase, Pauru” kary etary se hkopyra ase. Yrome Ritonõpo a “Kure mase” kary etary se rokẽ ase. Emero rokẽ imehnõ jepeme ehtoh poko jemynyhmary se pyra ase. Emero rokẽ imehnõ epeme se jehtoh poko jemynyhmaryhtao Kyrixtu omipona pyra exĩko ase.
Pauru menekatopõpyry poko Kyrixtu a
11 Ynara kary se rokẽ ase oya xine, wekyry tomo, ãmorepatorỹko ase Jezu Kyrixtu poko. Ahno rokẽ omiry kara ekarõko ase oya xine. 12 Ahno a pyra tamorepase ywy Kyrixtu poko. Jezu Kyrixtu a rokẽ tamorepase ywy, typoko.
13 Juaro matose. Pake Jezu poetory tõ osanumase ywy, yronymyryme. Kytamurukõ omihpyry omipona ro jahtao, toto htomase ywy. Toto zupise roropa ywy, toto etapatohme, emero toto enahkatohme. 14 Ymarõkõ motye exiase Ritonõpo enetuputyry poko, kytamurukõ omihpyry warohxo roropa exiase. Yronymyrymehxo exiase kytamurukõ namorepatopõpyry poko.
15 Mame Ritonõpo a tymenekase ywy, kypyno xine toexiryke. Exipyra ro jahtao waku ao ro jahtao, tymenekase ywy eya, typoetoryme jehtohme. 16 Morarame imeĩpo Tumũkuru tonepose ya, Kyrixtu omiry poko roropa juteutõkara amorepatohme ya, Tumũkuru enetupuhpotohme roropa juteutõkara a. Morara exiryke imehnomo a ytopyra exiase oturupose Jezu poko. 17 Jerusarẽ pona ytopyra exiase roropa oturupose, osemazuhme Jezu Kyrixtu nymenekatyamo a, imehnõ amorepananõme. Mokaro a ytopyra exiase oturupose. Topoh rokẽ Arapia pona ytoase. Morotoino Tamaxiku pona ropa ytoase. 18 Oseruao tyeimãse ahtao Jerusarẽ pona ytoase ropa, oturupose Peturu a. Asakoro semana imaro exiase, joturupory poko eya. 19 Imehnõ Jezu Kyrixtu nymenekatyã maro pyra exiase. Tiaku maro rokẽ exiase, Kuesẽkõ akoronỹpyry maro.
20 Ynymerohpyry sero zae. Ajohpe pyra ase. Ritonõpo mã zuaro. Ajohpe pyra jexiry waro mana.
21 Morotoino Jerusarẽ poe Xiria poro ytoase, Xirixia poro roropa. 22 Myaro toytose jexiryke juaro pyra toehse toto, Jezu poetory tomo, Jutea põkomo. 23 Imehnõ otururu rokẽ totase eya xine ypoko. “Mokyro Pauru, kyyryhmahpõkõ imehnõ amorepãko mana, Jezu enetupuhtohme toto a. Pake Jezu enetupuhnanõ enahkapory satonõpo mokyro,” kary totase eya xine ypoko. 24 Mame morara kary etaryke tyya xine: “Kure mase Ritonõpo, Pauru mapoiase opoetoryme,” tykase toto ypoko.