2
Pauru oximõtopõpyry poko imehnõ Jezu nymenekatyã maro
Morarame 14me ikonopory taropose ahtao Jerusarẽ pona ytoase ropa Panape maro. Titu roropa aroase ymaro. Ritonõpo omi poe ytoase. Jezu poetory imehxo exiketomo a oturuse ytoase. Mame oximõme yna ahtao, uruase toto juteutõkara amorepatoh poko ya Kyrixtu omiry poko, zuaro toto ehtohme, zae jehtoh poko zuaro roropa toto ehtohme. Toiparo rokẽ jerohtopõpyry exiryino ynanoturuase oximõme. Mame jepe Titu kyrekume kynexine, juteume pyra. Yrome jaĩpotapihpyry onysahkapopyra toh kynexine Jezu poetory imehxo exiketomo. Morarame imehnõ Jezu poetoryme tõsekarorykõ se toh nexiase repe. Yna maro tõximõse toto yna omiry etary se toexirykõke. “Jezu poetory ynanase roropa,” nase toto yna a, ajohpe rokene. Yna maro tõximõse tahtao xine Titu aĩpotapihpyry sahkapory se nexiase toto, kytamurukõ omihpyry omipona yna riry se toexirykõke. Ynara kary se roropa nexiase toto yna a, “Oty katohme kytamurukõ omipona pyra matou Jezu tonetupuhse oya xine ahtao?” kary se nexiase toto yna a. “Kytamurukõ omipona ahtao rokẽ kure exĩko sytatose,” kary se nexiase toto yna a. Yrome mokaro omipona pyra ynanexiase ipunaka. Kyrixtu omiry azahkuru ekarory se pyra yna exiryke, zae rokẽ ekarory se oya xine yna exiryke. Naeroro mokaro omipona pyra ynanexiase.
Yrome Peturu tõ Jezu poetory imehxo exiketõ kynexine. Mokaro yna onytyorõmara nexiase toto. Imehxo exiketõ, ãko ase. Otarãme ime nymyry pyra nexiase toto. Zuaro pyra ase. Ritonõpo rokẽ toto waro mana, ikurohtao xine eneryke tyya. Mokaro ytyorõmara nexiase. Yrome jenetuputyase toto Ritonõpo nymenekahpyryme, juteutõkara amorepaneme Jezu Kyrixtu omiry poko. Peturu roropa Ritonõpo a tymenekase kynexine juteu tõ amorepaneme Jezu Kyrixtu omiry poko. Morara exiryke Ritonõpo jamitunuru poe juteutõkara amorepaneme toehse ywy. Peturu ehtoh sã toehse ywy, Ritonõpo jamitunuru poe, Peturu juteu tõ amorepaneme toehse exiryke. 9-10 Mame Peturu tõ jenetuputyase, Peturu, Tiaku, João, enara. Jezu poetory imehxo exiketõ mokaro. Ritonõpo poe juteutõkara amorepaneme jenetuputyase toto. Morara exiryke yna emary apoiase toto, Panape maro, tonetupuhse yna erohtoh tyya xine exiryke. “Amarokõ juteutõkara amorepananõme matose. Morararo ynanase, juteu tõ amorepananõme ynanase,” nase toto yna a. “Yrome juteu tõ tymõkomoke pyra exiketõ eneryhtao oya xine, Jezu poetoryme, akorehmatoko toto,” nase toto ya. Yje, toto akorehmãko ynanase, ase eya xine.
Peturu zurutopõpyry Pauru a
11 Moromeĩpo Ãtiokia pona Peturu tooehse ahtao, tutuarõmase ya jarao, azahkuru exiryke. 12 Ynara kynexine Peturu. Osemazuhme aporo juteutõkara maro tõtuhse ynororo aporo. Jezu poetory tõ maro tõtuhse. Moromeĩpo mokaro maro tõtukuru se pyra ropa toehse ynororo, tyhxitapãse toexiryke, Tiaku naropotyã toytose morotona exiryke. Toto hxike toexiryke otuhpyra Peturu toehse, mokaro maro, juteutõkara aĩpotapihpyry sahkaponanõme Tiaku naropotyã exiryke. Morara exiryke juteutõkara maro otuhpyra toehse Peturu. Morara exiryke moro eneryke ya, Peturu tutuarõtanohse ya moro poko, ajoajohpe toehse exiryke. 13 Mame imehnõ roropa Jezu poetory tõ Peturu sã toehse roropa toto. Juteutõkara maro tõtukurukõ se pyra toehse toto, imehnõ juteu to hxike toexirykõke. Panape roropa toto eneryke tyhxitapãse. Mokaro saaro toehse. 14 Mame zae pyra toto exiry tonese ya ahtao, Jezu Kyrixtu omiry omipona pyra roropa tonese ya ahtao, ynara ase Peturu a, “Juteu nymyry mase. Yrome juteu ehtoh sã pyra mexiase. Oty katohme matou juteutõkara riry se juteu tamuru omipona? Kytamurukõ omipona Jezu poetory tõ onyripyra ehtoko,” ase Peturu a emero totasẽme.
Jezu enetuputyryhtao eya xine juteu tõ kurãkãkoRitonõpo mana, juteutõkara morararo
15 Ajohpe pyra, imehnõ iirypyrymãkõ sã pyra sytatose, juteume tonuruse kuexirykõke. 16 Yrome Jezu Kyrixtu enetuputyryhtao rokẽ kyya xine kukurãkatorỹko Ritonõpo mana. Naeroro ynara karyhtao kyya xine, “Moeze nymerohpyry omipona ase,” karyhtao kyya xine, ekurãkara ekurehnõko sytatose. Morara exiryke Jezu Kyrixtu tonetupuhse kyya xine kukurãkapotohkõme Ritonõpo a. Kyrixtu enetuputyryhtao rokẽ kyya xine, kukurãkatorỹko Ritonõpo mana. Moeze nymerohpyry omipona kuexirykõke pyra kukurãkatorỹko mana. Ynara exiryke, Moeze nymerohpyry omipona kukuruhtao kyya xine, kukurãkara xine Ritonõpo ekurehnõko mana. 17 Jezu enetuputyryhtao rokẽ kyya xine kukurãkatorỹko Ritonõpo mana. Moeze nymerohpyry omipona pyra ro kuahtao xine kukurãkatorỹko mana. Morara kuahtao xine iirypyryme kuexirykõ waro sytatose exĩko, juteutõkara saaro. Naeroro, “Oty kara mã Kyrixtu iirypyryme kuahtao xine,” ãko sytatou? Arypyra, azahkuru rokẽ sytatose morara karyhtao kyya xine. 18 Naeroro iirypyryme jehtopõpyry turumekase ya ahtao, mame unurumekahpyry poko toehse ropa jahtao Moeze nymerohpyry omipona pyra roropa exĩko ase. 19 Moeze nymerohpyry omipona jexiry jukurãkara mana Ritonõpo a. Moro waro ase Ritonõpo omiry sekeremaryke ya. Moeze nymerohpyry omipona exisaromepyra sytatose. Moeze nymerohpyry omipona kuexirykõ kukurãkarykohtao Ritonõpo neneryme toiparo rokẽ Kyrixtu toorihse exiry wewe pokona, tyoro tukurãkaneke kuexirykõke Moeze nymerohpyry ke. Yrome Kyrixtu tonetupuhse ya exiryke sã rokẽ Ritonõpo poetoryme toehse ase, enara rokene. Morohne waro toehse ase. 20 Kyrixtu toorihse kymyakãkõme toxixihmapose ahtao wewe pokona. Moro waro toehse jexiryke pake jehtopõpyry turumekase ya. Taroro ase sero nono po. Yrome Kyrixtu ymaro mana. Naeroro Ritonõpo mũkuru enetuputyryke sã rokẽ ytoytõko ase. Pake jehtopõpyry sã pyra, aomipona toehse ywy. Ypyno toexiryke kynorihne, orihpyra jehtohme. Naeroro aomipona se rokẽ ase. 21 Emero kukurãkarykõ se Ritonõpo mana. Naeroro, kure jyripyra exiko, kara ase eya. Otarãme amarokõ morara ãko matose. “Kure jyripyra exiko,” ãko matose otarãme Ritonõpo a, Moeze nymerohpyry omipona se oexirykõke. Morara ahtao, toiparo rokẽ toorihse Jezu exiry. Mãtã kuamoreme xine ekurãkasaromepyra sytatose. Kyrixtu poe rokẽ Ritonõpo poenõme exĩko sytatose, enara.