JOÃO
Nymerohpyry Jezu poko
João
Ekarotopo
Sero João nymerohpyry ekarõko nase moino ro Ritonõpo maro Jezu ehtopõpyry poko, Ritonõpo Omiryme kynexine. Ahnome tonuruse ynororo zae Ritonõpo ehtoh enepotohme, kypyno xine aehtoh roropa. Tynymerohpyry ae kuamorepatorỹko João mana Jezu enetupuhtohme kyya xine Kuesẽkõme, Ritonõpo mũkuru nymyryme exiryke. Aenetuputyryke kyya xine isene exĩko sytatose jũme Ritonõpo maro ( João 20.31).
Apitoryme Jezu jamitunuru poko ekarõko mana. Razaru ẽsemãkatopõpyry ropa poko tokarose Ritonõpome Jezu enetupuhpotohme. Isene ehtoh Rihpõme mana, ẽsemãkaponeme roropa. Ezurume roropa mana isene ahno ehtohme. Tumy omi poe ahno apiakaneme roropa mana. Tuzenu Kurã enehpory poko toytose ropa ynororo ahtao, Ritonõpo Zuzenu oehnõko mana Jezu poetory tõ amorepase zae Jezu ehtoh poko emero porehme. Etyhpyryme ekarõko nase Jezu hxirotopõpyry poko te, exixihmatopõpyry poko te, aẽsemamyry ropa poko te, Jezu osenepotopõpyry poko roropa typoetory tomo a, enara.
Sero pape ao
Jũme Ritonõpo maro Jezu ehtopõpyry 1.1-18
Jezu erohpitory 1.19-51
1. João ahno ẽpurihkane erohtopõpyry 1.19-34
2. Jezu poetory tõ apitorymãkomo 1.35-51
Jezu erohtopõpyry Karirea po, Jutea po 2.1—12.50
7me ẽmepyry aropotopõpyry Jezu a Jerusarẽ po 13.1—19.42
1. Jezu typoetory tõ maro 13.1—17.26
2. Aetuarimary te, aorikyhpyry, ekepyry zonẽtopõpyry 18.1—19.42
Aẽsemamyry ropa, Jezu osenepotopõpyry 20.1-31
Etyhpyrymã: Jezu osenepotopõpyry ropa, Karirea po 21.1-25
1
Nono onyripitopyra ro Ritonõpo ahtao Jezu Kyrixtu nae ro ehse. Kuamorepanekõme ynororo Ritonõpo poko. Ritonõpo maro ynororo ehse, Ritonõpome ro toexiryke. Pake ro Ritonõpo maro ehse Kuamorepanekõ Ritonõpo poko. Eya tyripose Ritonõpo a emero porehme. Imepỹ nyrihpyry pyra. Emero porehme inyrityã rokene. Typoero isene toehse. Morara exiryke tarona tooehse saerehkaneme samo. Saerehkane saereh ãko. Moro sã tooehse ynororo sero põkõ amorepase Ritonõpo omiry poko, tuaro kuehtohkõme. Tuhke ajoajohpãkõ kynexine. Yrome Jezu onymynyhpãkaposaromepyra toh kynexine. Ritonõpo omiry poko imehnõ anamorepakehpyra kynexine ynororo.
Mame Ritonõpo nenyokyhpyryme mokyro, esety João. Kuuruse xine tooehse ynororo saerehkaneme exikety poko. Kuuruse xine tooehse aomiry etatohme kyya xine, Jezu enetupuhtohme roropa kyya xine. Mokyro nymyry saerehkaneme pyra kynexine repe. Yrome saerehkane poko urutõme ehtohme tymenekase ynororo Ritonõpo a. Saerehkanemã mokyro, nono pona ayhtohpyry. Kuamorepatorỹko mã emero, Ritonõpo omiry poko.
10 Ritonõpo poko amorepatõme nymyry mã mokyro nono pona aepyhpyry. Sero nono tyripose eya Ritonõpo a. Yrome sero põkõ tyrihpõkõ onenetupuhpyra toto. 11 Tosaka tooehse ynororo repe, yrome jekyry tõ ise pyra. 12 Yrome toitoine ise toehse toto. Tonetupuhse eya xine. Morara exiryke mokaro tyrise typoenõme Ritonõpo a tonetupuhse eya xine exiryke. 13 Moro enetuputyryke kyya xine Ritonõpo poenõme enurũko sytatose, kysekõ ae kuenurutopõpyrykõ pokoino pyra, imehnõ pokoino pyra roropa. Ritonõpo poe rokẽ enurũko sytatose, typoenõme kyrirykõ se toexiryke.
14 Mame mokyro, Ritonõpo poko amorepatõ ahnome tonuruse. Kymaro xine ehse. Kure nymyry aexiry tonese yna a. Iirypyrymãkõ pyno aexiry tonese yna a. Zae aexiry roropa tonese yna a. Kure rokẽ Tumũkuru tyrise Ritonõpo a imehxo aehtohme, Tumũkuru nymyryme exiryke.
15 Ipoko imehnõ turuse João a. Ynara tykase ynororo imoihmãkõ netaryme:
— Mose poko kuuruatosene. Ynara asene oya xine: “Imepỹ oehnõko mana okomino Imehxo Exikety. Ywy ase ime hkopyra, ynororo ime kuhse mana. Osemazuhme jenurune repe. Yrome ynororo osemazuhme nymyry. Enurupyra ro jahtao nae ro ehse ynororo,” ase oya xine mose ro poko, tykase João eya xine.
16 Kypyno xine ro mana iirypyryme kuahtao xine. Morara exiryke kure kyriatosene. 17 Ritonõpo nymeropohpyry Moeze a ynara tykase: “Kure rokẽ ehtoko iirypyryme pyra,” tykase. Yrome Jezu Kyrixtu kypyno xine ro mana iirypyryme kuahtao xine ro. Ynoro rokẽ zae kyritorỹko ropa mana. 18 Ritonõpo onenepitopyra sytatose ipunaka. Toiro rokẽ mã ipoko kuamorepatorỹko. Mokyro Ritonõpo mũkurume exikety. Tumy maro exiketyme roropa ynororo mana.
João nekarohpyry
(Mateu 3.1-12; Maku 1.1-8; Ruka 3.1-18)
19 Morarame juteu tomo a typoetory tõ tonyohse.
— Ytotoko, oturupotatoko João a: “Onoky nymyry keh mano?” kaxitatoko eya, tykase toto tynenyokyry tomo a. Inenyohtyãkõ Ritonõpo maro oturuketõ kynexine, Rewi pakomotyã kynexine, enara. Toto enyokyhpõkõ juteu tõ kynexine Jerusarẽ põkomo, parixeu tomo, enara enyokyhpõkõ kynexine. Mame toytose toto oturupose:
— Onoky nymyry keh mano? tykase toto, juteu tõ nenyohtyã João a.
20 Mame João mynyhme pyra toehse. Ynara tykase ynororo, tozuhse toto eya:
— Kyrixtu kara ase. Ritonõpo nymenekahpyry kara ase. Nono põkõ kurãkaneme imenekahpyry kara ase, tykase eya xine.
21 — Ynorome pyra awahtao onoky keh ma roropa? Eria mahno? Moepyase ropa tokoh ro kapu ae? tykase toh eya.
— Arypyra, ynoro kara ase, tykase João eya xine.
— Pakato roh mahno, urutono? Moepyase ropa tokoh ro kapu ae? tykase toto eya.
— Arypyra, tykase ynororo eya xine.
22 — Yna zuruko, tykase toto. — Onokyh koh ma roropa? Otara oekary arõko ynanah osekaropyra awahtao? tykase toto eya.
23 Mame ynara tykase João eya xine:
— Ritonõpo omiry ekaroneme rokẽ ase. Imũkuru oehtãne rokẽ ase urutõme. Oorypyrykõ irumekatoko. Kuesẽkõ oehnõko mana. Morara exiryke oorypyrykõ irumekatoko aomiry etatohme oya xine. Morara kynako Izaja ekepyry, Ritonõpo omi poe urutõ pake. Moro saaro morara ãko roropa ase oya xine, tykase João eya xine.
24 Mame ynara tykase parixeu tõ omihpyry arohpõkõ João a:
25 — Kyrixtume pyra awahtao oty katohme imehnõ ẽpurihkãko mah? Eriame pyra awahtao, pake ro urutõme pyra roropa awahtao? tykase toto eya.
26 Mame João a tozuhse toto:
— Nakuaka rokẽ toto ẽpurihkãko ase. Yrome arãnao xine imepỹ mana. Mokyro waro pyra matose. 27 Okomino oehnõko mana Imehxo Exikety ipunaka. Imaro jahtao ihxitapãnõko ase kure aexiryke, kure jexiry motye kuhse ynororo, tykase eya xine João.
28 Morara toehse Petania po, Joatão mõpoe, João a ahno ẽpurihkatopõpyry po.
Kaneru mũkuru sã Ritonõpo mũkuru
29 Yrokokoro Jezu oepyry tonese João a. Ynara tykase ynororo:
— Kaneru mũkuru kurã etapãko mã toto Ritonõpo maro oturuketomo. Yrome Ritonõpo nymenekahpyry mose ro, kaneru mũkuru sã mose orihnõko mana, nono põkõ rypyry korokatohme. 30 Mose ro poko kuuruatosene. Ynara ase: “Imepỹ oehnõko mana okomino, Imehxo Exikety ipunaka. Osemazuhme jenurune repe. Yrome osemazuhme kuhse ynororo mana. Enurupyra ro jahtao nae ro ehse ynororo,” ase oya xine mose ro poko. 31 Pake onenetupuhpyra exiase repe. Ritonõpo mũkurume pyra ekaroase repe. Yrome ahno ẽpurihkase oepyase Ritonõpo omi poe, Imũkuru waro Izyraeu tõ ehtohme.
— Mame Ritonõpo Zuzenu yhtory enease. Ynara nase Ritonõpo ya: 32 “Juzenu yhtory enẽko mase orutua pona. Mokyro Juzenu ekaroneme nymyry mana oya xine,” nase mokyro ya, ahno ẽpurihkaneme jenyokyhpono. 33 Mame imeĩpo Ritonõpo Zuzenu yhtory kapu ae enease rahkene. Utukuimo panõ nyhtoase Jezu pona. 34 Moro enease. Morara exiryke: “Ritonõpo mũkuru nymyry mose ro,” ãko ase oya xine, tykase João eya xine.
Jezu poetory tõ osemazuhmãkomo
35 Yrokokoro João moroto ropa kynexine, typoetory tõ maro oseruao kynexine. Ipoetory tõ asakoro. 36 Jezu ytory eneryhtao tyya ynara tykase João typoetory tomo a:
— Ritonõpo nymenekahpyry mose ro. Kaneru mũkuru sã mose orihnõko mana, nono põkõ rypyry korokatohme, tykase João.
37 Morara kary etaryke João poetory tomo a Jezu tokahmase eya xine. 38 Jezu tõsenuhmase tỹkakoxi toto ẽpataka. Tokahmary eneryke tyya ynara tykase Jezu eya xine:
— Oty se hko hmatou? tykase ynororo eya xine, tõturupose.
— Arypyra. Otoko oesary nah? tykase toto Jezu a.
39 — Ehmaropa, tykase ynororo. — Senetatose jesary, tykase ynororo eya xine.
Toytose toto esary enese. Mame 4 orame toytose exiryke, tykohmãse toto Jezu maro.
40 Toiro Jezu ekahmahpõ esety Ãtare, Ximão akorõ mokyro Ãtare. Ximão esety akorõ Peturu. 41 Axĩ toytose Ãtare turui zuruse:
— Kyrixtu ynaneneno, tykase ynororo eya. (“Kyrixtu” kary “Ritonõpo nymenekahpyry, Kukurãkanekõme” kary.) 42 Morarame Ximão tarose zakorony a Jezu enese.
Mame Ximão eneryhtao ynara tykase Jezu eya:
— Ximão mase, João mũkuru. Tyoro oesehpãko ase, Peturume, tykase Jezu eya. (“Peturu” kary “topu” kary.)
Piripe tõ eahmatopõpyry Natanaeu maro
43 Yrokokoro Jezu toytose Karirea pona. Piripe toporyse ahtao tarose eya toytotozome.
— Eropa, tykase ynororo eya.
44 (Piripe patary Petesaita, Piripe te, Ãtare te, Peturu, enara. Toto esary moroto kynexine Petesaita.) 45 Mame Piripe toytose Natanaeu enese. Ynara tykase, eya turuse:
— Mokyro ynanenease Ritonõpo nymenekahpyry. Ipoko tymerose Moeze a pake, Ritonõpo nymeropohpyryme. Ipoko tymerose roropa pake urutõ komo a. Jezu mokyro Joze mũkuru, Nazare pono, tykase Piripe Natanaeu a.
46 — Naary rokene! Imehxo exikety pyra reh moroto mana Nazare po, tykase Natanaeu eya.
— Senetase, tykase Piripe. Natanaeu tarose eya.
47 Natanaeu oepyry eneryhtao tyya, ynara tykase Jezu:
— Izyraeu paryme nymyry mahno, ajoajohpe pyra exikety mahno, tykase Jezu eya.
48 — Otãto puhkoke juaro mano? tykase Natanaeu Jezu a.
— Pake ro oenẽko akene, wikeira zopino ro awahtao. Moeroro awahtao oenẽko akene okohmara ro Piripe ahtao. Moroto wikeira zopino makene, tykase Jezu eya.
49 — To! Urutõme mase, tykase Natanaeu eya. — Ritonõpo mũkuru nymyryme mase. Izyraeu tõ esẽme mase, tykase ynororo Jezu a.
50 Ynara tykase Jezu eya:
— Kuenetupuhno jomiry pokoino? “Wikeira zopino kueneno,” katopõpyry pokoino? Moro jomiry motye kuhse etãko mase, yjamitunuru roropa enẽko mase, tykase Jezu Natanaeu a. 51 Ynara tykase ropa Jezu eya xine:
— Ajohpe pyra ase, ywy ase Kapu ae Ayhtohpyry. Imeĩpo kapu enẽko matose totapuruhmakase, Ritonõpo nenyokyry tõ enẽko roropa matose onuhnõko, yhtõko roropa Kapu ae Ayhtohpyry pona, tykase Jezu eya xine.