1 Morarame ipoetory tõ tooehse Jezu a ekaropose,

—Onoky tuisamehxo exĩko nae Ritonõpo esao? tykase toto tõturupose.

2 Mokaro omiry etaryke Jezu a poeto tykohmase tyya. Xikihme tyrise eya mokaro neneryme. 3 Mame ynara tykase ynororo eya xine,

—Etatoko pahne, etyorõmara awahtao xine omõsaromepyra matose Ritonõpo esaka. Yrome oetyorõmarykohtao, poeto pitiko sã toehse awahtao xine, omõnõko matose Ritonõpo esaka, tykase. 4 —Imehnõ poetoryme sã toehse awahtao xine, mose poeto samo, imehxo exĩko ropa matose Ritonõpo esao. 5 Mame jomi poe, poeto pitiko mose panõ pyno awahtao xine, ypyno roropa matose, tykase Jezu.

6 —Yrome poeto pitiko jenetupuhpitoryhtao tosẽme. Mame mokyro tyoro amoreparyhtao oya xine urumekatohme ropa eya popyra matose ipunaka. Awãnohtorỹko roropa Ritonõpo mana. Kurehxo oya xine exiry topu konõto mykyry opymyrykõ ae onerymapotohkõme tuna kurohtaka, poeto pitiko onenekunohpyra ro awahtao xine. Popyrahxo oya xine exĩko poeto pitiko tonekunohse oya xine ahtao. Awãnohtorỹko Ritonõpo mana. 7 Sero nono po iirypyryme imehnõ riponanõ nae. Urumekapõko mã toto oya xine, oorypyrykõ poko rokẽ oehtohkõme. Toipe toh mã repe. Yrome mokaro wãnohnõko itamurume Ritonõpo mana, tykase Jezu eya xine.

8 —Oemarykõ pokoino urumekary se awahtao xine ihkohtoko ipahtohme. Morararo opupurukomo. Opupurukõ pokoino urumekary se awahtao xine ihkohtoko ipahtohme. Kurehxo Ritonõpo esaka õmomyrykõ etone tomahke. Popyra mã oya xine apotoimo htaka õmomyrykõ osetato ro oemarykõ exiryke, ezehpy htaka. Kurehxo roropa oya xine Ritonõpo esaka õmomyrykõ etone tupuhke awahtao xine. Popyra mã oya xine apotoimo htaka õmomyrykõ opupurukõ osetato exiryke. 9 Oenurukomo a urumekaporyhtao toutoko ipahtohme. Kurehxo oya xine Ritonõpo esaka õmomyrykõ etone tonure awahtao xine. Popyra mã oya xine õmomyrykõ apotoimo htaka osetato ro tonure awahtao xine, tykase Jezu eya xine.

10 —Tomeseke ehtoko, “Poeto kahpyry,” kara ehtoko poeto pitiko poko. Ritonõpo nenyohtyã poeto pitiko akorehmãko mã toto. Etatoko pahne, mokaro torẽnase Ritonõpo ẽpataka toytorykõ poko. Papa kapuaõ ẽpataka toytorykõ poko, tykase Jezu. 11 (Kapu ae Ayhtohpyry tooehse sero pona, iirypyrymãkõ pynanohse. Itahtyã sã iirypyrymãkõ mana.)

12 —Etatoko pahne, tuhke tokyke kaneru esẽ mana. 100me eky tõ mã otarãme. Mame otara ãko nae toiro toky tytahse ahtao? Ynara ãko mã otarãme, “Jeky tõ nomõko ase aporo taro ona po, toto otukuruhtao,” ãko mana. Mame ytõko mã ynororo, itatyhpyry zupise ropa. 13 Mame toky tonese ropa ahtao tãkye exĩko ropa mana itatyhpyry tonese ropa tyya exiryke. Yrome imoihmãkõ enery poko tãkye hkopyra mana tahpyra toto exiryke. 14 Moro saaro Omy kapuaõ mana. Poeto pitiko otuenikary se pyra mã ipunaka. Toto pynanopyry se ynororo mane tymaro toto ehtohme, tykase Jezu eya xine.

15 —Mame imepỹ iirypyryme toehse ahtao, ytoko eya oturuse, iirypyry poko. Tokare pyra oturutoko eya aporo, toiroro imaro. Mame õmiry etaryhtao eya, tyyrypyry rumekaryhtao roropa eya oepeme exĩko ropa mana. Ãkorõme roropa exĩko mana. 16 Yrome õmiry etary se pyra ahtao, amaro imepỹ aroko, otarãme toiro otarãme asakoro, õmiry etaneme, ãkorehmaneme roropa. “Asakoro ahtao ipune, oseruao ahtao roropa ipune,” ãko Ritonõpo omiry. 17 Yrome õmirykõ etary se pyra ahtao ypoetory tõ zurutoko, oximõme toto ahtao. Mame oximõmãkõ omiry etary se pyra ahtao, azahkuru nymyry mokyro mana. Tyyrypyry rumekary se pyra mana. Naeroro ypoetoryme pyra mana, tykase Jezu eya xine.

18 —Etatoko pahne, otytyko popyra ekaroryhtao oya xine iirypyryme exiryke, morararo ekarõko Ritonõpo mana iirypyryme ro. Yrome otytyko poko kure iirypyryme pyra ekaroryhtao oya xine morararo iirypyryme pyra ekarõko Ritonõpo mana, tykase Jezu eya xine.

19 —Tyoro roropa, atae awahtao xine õtururukohtao Ritonõpo a sero nono po õmirykõ etãko Ritonõpo mana. Mame ise oehtohkõ rĩko Papa kapuaõ mana. 20 Oximõme toehse awahtao xine ypoko, jomiry poko roropa, amaro xine ase, tuhke pyra awahtao xine ro, otarãme asakoro rokẽ awahtao xine, otarãme oseruao, amaro xine ro ase.

21 Morarame Peturu toytose Jezu a ekaropose. Ynara tykase ynororo eya.

—Tuisa, oturupose oehno oya. Otarãme imepỹ yryhmãko mana. Ykerekeremãko mana. Yzehno exĩko mana. Mame osepeme se ropa exĩko mana ajoajohpe toehxĩpo. “Yzehno pyra exiko ajohpãme samo,” ãko ya mana. “Ỹ, oty kara hnae,” ãko ywy eya. “Moro poko wenikehnõko ase, oorypyry poko.” Mame wãto ropa pixo ajoajohpe exĩko ropa mana. Moromeĩpo oehnõko ropa mana jepeme toehtohme ropa. Otãto kure morara rypyry korokary ototomose, 7me? tykase Peturu, tõturupose.

22 —Arypyra, tykase Jezu eya. —7me imepỹ rypyry a tuenikehse awahtao kure repe. Yrome tuhke rokẽ azahkuru toehse oya imepỹ ahtao, mame tyyrypyry rumekary se ropa toehse ahtao ekurãkako ropa imaro, ekuhpỹme, tykase Jezu eya. 23 —Ynara exiryke, oesẽkõme Ritonõpo exiry ynara sã mana, pata konõto esẽ samo. Mokyro typoetory tomo a epehmapory se toehse, pata esemy. “Ytinerũ epehmapõko ase ypoetory tomo a emero porehme,” tykase ynororo. 24 Mame okynã pyra toiro ipoetory tonehse eya xine pata esẽ ẽpataka, tuhke tineru onepehmara ro exikety kynexine, mirião motye. 25 Yrome tytineruke pyra kynexine ynororo. Morara exiryke onepehmara kynexine. Naeroro ynara tykase esemy, “Mose ekarotoko imehnõ namotome aehtohme tineru apoitohme epehpyryme, ynororo, ipyty, ipoenomo, imõkomory. Emero porehme ekarotoko tineru apoitohme jepehmatohme ropa,” tykase ynororo pata esemy. 26 Mame tosekumuru po typorohse mokyro tosẽ ẽpataka. Ynara tykase, “Atarypopyra exiko ypoko ajohpãme samo. Oepehmãko ro ase emero porehme,” tykase ynororo eya.

27 —Mame nupunato typoetory tonese pata esemy a. Typynanohse ropa eya. Ynara tykase ynororo typoetory a, “Ywy roro epehmãko ase. Ytoko ropa. ‘Onepehmara rohxo hano,’ kara exiko,” tykase typoetory a pata esemy. 28 Mame mokyro tutũtase ropa tãkye, onepehmapopyra tosẽ toehse exiryke. Yrome toytory ropahtao imepỹ tonese eya, topehmara exikety roropa tonese. Mame ynara tykase ynororo eya, “Otara ahtao jepehmãko mah?” tykase eya rahkene. Tuhke pyra inepehmary kynexine repe, pitiko rokene. Yrome esenary poko tapoise eya topehmara exiryke. Tosenakorõkorõmase eya epehpyry sato a jehno toehse toexiryke. “Axĩke kuepehmako emero porehme,” tykase ynororo eya.

29 —Mame tosekumuru po typorohse mokyro, mokyro ẽpataka. Ynara tykase ynororo eya, “Jesenakorõkorõmara exiko. Kurumekako ropa ajohpãme samo. Oepehmãko ro ase emero,” tykase ynororo eya.

30 —Yrome mokyro omiry onetapỹ sã toehse, jehno toexiryke. Eya tõmapose ãpuruhpyry taka topehmara exiryke. 31 Mame moro eneryke tyya xine imehnõ erohketõ tãkye pyra toehse. Tosẽkõ zuruse toytose toto, pata esẽ zuruse. Emero tynenehpyrykõ tokarose eya. 32 Mame toto omiry etaryke tyya typoetory xihpyry tonehpose ropa tyya. Ynara tykase ynororo eya, “Ypoetory kahpyry mase. Tuhke tineru onepehmara mexiase ya, mirião motye. Yrome, ywy roro epehmãko ase, ase oya repe. ‘Onepehmara rohxo hano,’ kara ke exiko, ase oya repe. 33 Naeroro kure imehnõ pyno roropa oexiry, opyno jehtopõpyry samo,” tykase pata esemy typoetory a.

34 —Morarame typoetory zehno toehse ynororo yronymyryme. Ãpuruhpyry taka tõmapose eya, aetuarimatohme topehmara exiryke roropa, moro epehmatohme emero porehme, tykase Jezu.

35 —Mokyro saaro Papa kapuaõ mana. Otuarimapotorỹko mana emero porehme imehnõ rypyry poko oweniketyrykõ se pyra awahtao xine okurohtao xine, tykase Jezu eya xine.