1 Mame tyxitarykõ poko kui kary poko roropa tõmehse toh nexiase. 2 Moeze tõ tykerekeremase nexiase Arão maro. Ynara tykase toto:

— Kurehxo exiry toorihse kuahtao xine Ejitu po, sero ona tonorẽ po roropa! 3 Oty katohme kymarokõ tonehse xiaro Ritonõpo Kuesẽkomo a sero nono pona? Orihnõko sytatose osetapary poko, kypyxiãkõ kypoenõ roropa apoĩko imehnõ mana typoetory tõme. Kurehxo exiry Ejitu pona kytorykõ ropa.

4 Ynara tykase toto oseya xine:

— Imepỹ tuisa symenekatone Ejitu pona kytotohkõme ropa!

5 Mame tosekumuru po typorohse Moeze tomo, Arão maro tõmytykõ nono pokoxi imoihmãkõ ẽpataka. 6 Jozue a, Num mũkuru, Karepe a roropa, Jepone mũkuru tupõkõ tyxihkase toemynyhmarykõ enetupuhpotohme. Tuisa tõ nexiase asakoro, nono enese aytotyamo. 7 Tõturuse toto imoihmãkomo a. Ynara tykase toto:

— Moro nono, ynanenehpyry kure kuhse mana. 8 Ritonõpo Kuesẽkõ kuakorehmarykohtao, kuarotorỹko mana moro nono pona. Moro ekarõko kyya xine mana kuesarykõme, nono kurano, otyro zamaro exikety. 9 Yrome Ritonõpo onurumekara ehtoko, moro nono põkõ zuno pyra ehtoko. Toto poremãkapõko sytatose. Tupime pyra exĩko mana Ritonõpo kymaro xine exiryke. Mokaro neponãmarykõ pake typoremãkase eya. Towomaneke pyra toehse mokaro mana; naeroro enaromyra ehtoko, tykase Karepe, Jozue maro.

10 Imoihmãkõ emero toto etapary se toh nexiase topu ke. Yrome ezuru jamihmã tonese eya xine emero, Ritonõpo Tapyĩ epoe.

11 Ynara tykase Ritonõpo Moeze a:

— Otara ahtao jurumekakehnõko moxiã nae? Otara ahtao jenetupuhpitõko toh nae, tuhke yjamitunuru enepoase eya xine? 12 Tyrohsẽ enehpõko ase mokaro enahkapotohme. Yrome opoenõ, apakomotyã roropa rĩko ase imoihme, mokaro motye; jamihme roropa, mokaro motye.

13 Yrome Ritonõpo tozuhse Moeze a, ynara tykase ynororo:

— Ajamitunuru ke moxiã menehpoase Ejitu poe. Ejitu põkõ zuaro toehse ahtao onyriry poko moxiamo a, 14 moro ekarõko mã toto sero nono põkomo a. Tuaro toehse mã toto omoro, Ritonõpo, opoetory tõ rãnao oexiry poko, osenepõko mase eya xine akurũ ao tyhtose awahtao yna epoe. Zuaro roropa mã toto oytory poko osemazuhme akurũ ao saereme ahtao, apoto ao, xikihme exikety ao tykohmãse ahtao. 15 Opoetory tõ etaparyhtao oya, moro ekarory etãko imehnõ nonory põkomo. Mame ynara ãko mã toto: 16 Typoetory tõ totapase eya ona po, toto anarosaromepyra toexiryke moro nono pona, sero nono ekarõko ase oya xine oesarykõme, kaxĩpo. 17 Seromaroro, Ritonõpo, ajohpãme sã ajamitunuru enepoko onetapohpyry ae ro ynara karyhtao: 18 “Ywy, Ritonõpo, penekehpyra ase, imehnõ pynanohnõko ase; popyra toto ehtoh korokãko ase, iirypyry roropa. Yrome iirypyrymãkõ onyripyra ase zae ehtoh poko exiketõ samo. Popyra exiketõ rypyry epehmapõko ase imũkuru tomo a, ipakomotyamo a, imũkuru tõ pakomotyamo a roropa, asakoropane zumakahpõkomo a.” 19 Naeroro seromaroro, Ritonõpo, sero ahno rypyry ikorokako imehnõ pyno exikehpyra oexiryke, onyrihpyry sã Ejitu poe tarona.

20 Ynara tykase Ritonõpo:

— Onekaropohpyry ae ro iirypyrykõ korokãko ase. 21 Yrome isene jexiryke, taro jexiryke roropa amaro, imehxo jehtoh sero nono pehkaryke, jomiry etapõko ase: 22 mokaro orutua kõ emero eporehkara mã toto moro nono pona. Ysaerehkatoh tonese eya xine, yjamitunuru roropa Ejitu po ona po roropa repe. Yrome jukukuase toto 10me, penekehpyra jexiry tukuhse eya xine, jomiry omipona se pyra toexirykõke. 23 Jũme mokaro omõpyra exĩko mã toto moro nono pona, moro ekarõko ase, katopõpyry atamurukomo a. Mokaro emero jurumekahpõkõ moro nono onenepyra ekurehnõko mã toto. 24 Yrome ypoetory Karepe tyoro sã tuzenuke mana emero rokẽ sã pyra. Anamonohpyra jomiry omipona toehse mã ynororo. Naeroro moro pata pona tyripõko ase, inenehpyry pona. Ipakomotyã roropa ripõko ase moro nono esẽme. 25 Seromaroro amarekita tõ moroto mã toto, kananeu tõ maro jakanahmã tõ po; Naeroro kokoro ytotoko ropa ona tonorẽ pona ropa, tuna Akapa etonie ropa.

26 Ritonõpo, toto Esẽ ynara tykase Moeze tomo a Arão maro:

27 — Ykerekerematopõpyry Izyraeu tomo a totase ya. Penekehnõko ase mokaro, popyra exiketõ ykerekeremary poko. 28 Ynara kaxiko eya xine: “Jomiry etapõko ase oya xine, onekaropohpyrykõ ya ekarõko ase oya xine. Ywy, Ritonõpo, oturuno. 29 Orihnõko matose, oekepyry tõ sapararahme exĩko mã toto ona po. Tykerekeremase ywy oya xine. Naeroro amarokõ emero 20me jeimamyry motye exiketõ omõpyra matose moro nono pona. 30 Jomihpyry totapose ya moro nono ekarory poko oya xine oesarykõme. Yrome amarokõ emero omõpyra matose moro nono pona. Karepe rokẽ Jepone mũkuru, Jozue maro, Num mũkuru ytõko mã toto moro nono pona. 31 Omũkuru tõ tapoisẽme exĩko imehnõ poetoryme mekaroatose. Yrome mokaro omũkuru tõ arõko ase moro nono pona, ise pyra oehtopõpyrykõ pona, moroto toto esaryme exĩko mana. 32 Yrome amarokõ orihnõko matose, oekepyrykõ taro exĩko sero ona po. 33 Taro omũkuru tõ ytoytõko mã toto 40me jeimamyry. Tamonohse oya xine, naeroro sam ãko matose, amarokõ emero oorihtohkõ ponãmero taro. 34 40me jeimamyry aropõko matose oetuarimarykõ poko oorypyrykõ pokoino. 40me ẽmepyry maropoatose moro nono enery poko oya xine. Naeroro toiro ẽmepyry ahtao toiro jeimamyry etuarimãko matose. Zuaro exĩko matose ymaro osepeme pyra oehtohkõ poko. 35 Jomiry etapõko ase oya xine, popyra exiketomo, oximõme jurumekary se exiketomo: amarokõ emero orihnõko matose, tonahkasẽme exĩko matose sero ona tonorẽ po. Ywy, Ritonõpo oturuno.”

36-37 Mokaro orutua kõ, Moeze naropotyã moro nono enese, ajohpe tõturuse moro poko imoihmãkomo a. Morara exiryke tykerekeremase toto Ritonõpo netaryme Moeze poko. Naeroro tyrohsẽ tonehpose Ritonõpo a kure pyra toto ehtohme, toorihse roropa toto. 38 Mokaro 12mãkõ, nono enese aytotyã wino, Jozue rokẽ Karepe maro tõxinamase isene ro.

39 Mame Ritonõpo omiry tokarose ahtao Moeze a Izyraeu tõ netaryme tãkye pyra toehse toh nexiase ipunaka. 40 Yrokokoro pakeimo toytopitose toto somokyhmã pona, ynara karyke:

— Seromaroro ehmaropa Ritonõpo nekarohpyry pona. Ajohpe pyra iirypyryme sexiatose.

41 Yrome ynara tykase Moeze:

— Naeroro oty katohme aomiry omipona se pyra hmatou? Orẽnõko matose. 42 Ytopyra ehtoko moro somokyhmã pona. Ritonõpo amaro xine pyra mana. Oepetõkara oporemãkapõko mã toto. 43 Amarekita tõ moroto mã toto, kananeu tõ maro etonatohme amaro xine, oetapatohkõme. Ritonõpo amaro xine pyra mana, turumekase ynororo oya xine exiryke.

44 Yrome putupyrahme sã toytose toto ypy tõ pona; Ritonõpo omihpyry ẽ ytopyra nexiase. Moeze roropa ytopyra nexiase. 45 Mame Amarekita tõ kananeu tõ roropa moro ypy tõ põkõ osetapano poko toh nexiase. Izyraeu tõ typoremãkase eya xine. Tokahmase toto eya xine Horoma pona.