2
Ya⁄aboo daa ya⁄abi sa Kanisaa da Efeeso
1 Da hheꞌesi, ina hikira gaa arimi gu Nanku Heedi slanqasa, sinigi kaay tuba, handikimi ya⁄aboti sa malayika gu kanisaa da Efeeso ubee,
Haã na ya⁄aboo dosi, ina guũ oow tica⁄eerii hhakira fanqu daba gosii gu ⁄uyage, haa gu khokhociicima tla⁄aã gu kalagagu hhakiray fanqu gu sahaabu gu iliiqamidu taa. 2 Ana ha khua ibinaa dooguna goõ idoo goó ilii ibitee, khua maguuma dooguna haa hiikaasa dooguna labaꞌasuge. Slime, ana khua ambee, unkuray hangoó ilagaasidaaiiba haa hida gu koomee tlakwaroo. Kara, unkuray hagiyaa koimisidiri hida hhakee gungi eteediidimee ya⁄abimiisee, kaslenkwaa inay ti ya⁄abimiisee gooba, haa hagiĩ baraslayidiri tuba, inay ti afaꞌafuusee kilesi. 3 Slime, ana khua ambee, unkuray dangwaa labaꞌasi sa uma goy, kara haa hiikaasidiri labaꞌasukee, haã simbarii gwaꞌatiriiba inkoo naqatloo.
4 Teesaaqay see, ana kooma gimba daqa doogunay ambee, unkuray haã maydiri slaꞌamuu kokuna gu pandaa gaa kontee. 5 Teesaaqay, slawaw ti kaale haganiĩ iliihuuꞌudiri, la kwahhaday tlakwaroo dooguna haa la yonditay yondukira gu tlaatleesoo gaa ilii tlaatleesidiri ⁄imbaraa. Bere hanguba kwahha tlakwaroo dooguna, ana haati khaw ciraai daqa doogunay haa gi baca unguruiya dooguna da iliiqamiduu taa, daqa dosaa gi iliiwante. 6 Teesaaqay see, hari bara dooguna ha kontay gimbaki tuba, unkuray ha wakiday yondu gu tlaku gu Wanikolaay,*2:6 Wanikolaay: Haã yaa raqa da maarimamaa da afaꞌafuuma daaba hiica⁄araa hari khisla. Yaa caacaahhamisiri tuba, ibidinaa da muuna haa slaqwa dagaa paslisi hari khisla. Yondu gu tlaku yoóti tlakweesi ibidinaa da slaqwa kilesi, kara yoó tlakweesiyaaba coko⁄o seei ibidinaa da muuna, gimati hida goó iliipaꞌamee see Kristu. idoo ana gooay gu iliiwake.
7 Ina gu kooma eaa, akhamisiye gimbaki da gimaamisiye ha Muuna gu Iliitleemu sa kanisasuu. Heedi gu kaba⁄a ⁄uuru gu tlakwaroo, sugu hadisa haaki da ⁄agoo ⁄aamu gu khaimoo gu slafimaa, gu tindigaa da Iliitleemuge waara.
Ya⁄aboo daa ya⁄abi sa Kanisaa da Simiirina
8 Da hheꞌesi, sinigi kaay tuba, handikimi ya⁄aboti sa malayika gu kanisaa da Simiirina ubee,
Haã na ya⁄aboo dosi, ina gu tlaatleesoo haa gu hiifaakoo, ina gwaa gwaau da hheꞌesi yaagi slafi ayisago.
9 Ana khua labaꞌasu googuna haa ha khua kwaꞌaluumaa dooguna. Teesaaqay see, ⁄imbaraage unkuray ti hindaqeeri! Kara ana ha khua wahaaharu giyoó gimbumisiyee daqa doogunay. Hhakee gu giimaamisee teesaaqay hingiti eteediidinay tuba, inay ti Wayahuudi, kaslenkoo inay ti sirakoomiisee da Sataanimoo. 10 Unkuray, hhanti tlaꞌamutay sa labaꞌasu gwaa khawa daqa doogunay. Yuꞌudiyaa! Biriisimoo hiilu⁄i wakinay tla⁄aã googunaa jeerage, danguma koimisi. Kara, unkuray slayday labaꞌasu qoomay gu balalu mibi. Hida daa ⁄imbi tleehhida daqa dooii, gwaaꞌaraa naqatloo, ana sangu hadisa ⁄aliya da slafimaa.
11 Heedi gu kooma eaa akhamisiye, gimbaki da giimaamisiye ha Muuna gu Iliitleemu sa kanisasuu. Heedi gumaa kaba⁄a ⁄uuru gu tlakwaroo, dugumaa nangusiyaaba ha aslaa da koraraa haa koraraa goóba hiifaakoo. Aslatee na gwaaꞌaraa da cada.
Ya⁄aboo daa ya⁄abi sa Kanisaa da Perigaamu
12 Kara, sinigi kaay tuba, handikimi ya⁄aboti, sa malayika gu kanisaa da Perigaamu ubee,
Haã na ya⁄aboo dosi ina gu kooma pangaa gu kooma dihhay bareemoo cada.
13 Ana ha khua unkuray daqa ga ilii ibimaamitee, teꞌesii na kitiĩ gu Sataanimoo gi iliiwane. Teesaaqay see, unkuray kahhaday haã karahhasidiri uma goy. Kara, haã tlankidiiba ⁄imba doogu daqa dooii, gimati balalu hhakira see, Antipa,†2:13 Antipa: Heedi gwaa yondiidu yondu gu Kristu hari iliipaꞌaru. masaydii goy gwaa ⁄imbi dugwaa ilii gaasi, yaqay na daqa gi ilii ibimaamidiye Sataanimoo.
14 Teesaaqay see, kooma gimba angaamaka daqa doogunay. Teꞌesii tla⁄aã googunay, wanay deneꞌee kokuna wakinay gu sirakomaamidee caacaahhamisu gu tlaku gu Balaꞌaamu.‡2:14 Balaꞌaamu: Yaa tletimiisay gu afaꞌafuuma gu yaamu gu Babilooni. Balaꞌaamu naa caacaahhamisi mutemi Balaaki,§2:14 Balaaki: Yaa mutemi gu hhapee da Moaabu. Yuꞌudii kitaabuu gu Faadoo 22-24; 31:16; 25:1-3; Hiislaslaw gu Sariyaa 23:4. ma ilafahhi Waisraeeli, ma yondiidiri tlakwaroo, hari ⁄agoo idadu dariĩ tambakimi iliitleemamee, haa gi yondiidiri slipalauuma. 15 Nama teesaaqay, slime wanay hida wakinay tla⁄aã googunay gu sirakomaamidee caacaahhamisu gu tlaku, gu raqa da hida doó eteedine Wanikolaay. 16 Inkoo, kwahha tlakwaroo dooguna! Bere hanguba kwahha tlakwaroo dooguna, ana haati khaw ciraai, nagauusi haa hida hhakee, hari pangaa gwaa afa goy dahha.
17 Heedi gu koomee eaa akhamisiye ya⁄aboti da kakaakane ha Muuna gu Iliitleemu sa kanisasuu. Heedi gumaa kaba⁄a ⁄uuru gu tlakwaroo, ana sugumaa hadisa ⁄agotira doó maana oine daa yakwi.*2:17 maana oine daa yakwi: Maana yaa ⁄agoo daa hadisi Iliitleemu sa hida gu Israeeli, giyaa ⁄aginiri yade kongoqomeege. ⁄agoti yaatii huhaahuꞌuda rawgo hari tumpaatumpu. Hida gu Israeeli gi kaayri tuba, “Haã na mala?” Na idoo ⁄agoti saganaraa ayi na maana. Yeesu hingoó ilii eteedine tuba, ina na maana da loi, yoóti laqana tuba, ina na ⁄agoo daroó khawa slafimaa sa hida. Hiitlaaꞌasage, Kristu ti uꞌuuꞌuna maana daa yakwi. Wayahuudi yaati iliipaꞌanti tuba, qulu⁄uu leẽ gu maana dugwaati qaasi sandikoo da ila⁄imbiduge. Yuꞌudii kitaabuu gu Hiica⁄araa 16:32-34; Faadoo 9:4. Kara yaa iliipaꞌaniri tuba, Masiiya maa ibinaa kay tiꞌii khoorooge, Iliitleemu sigimaa hadisi ⁄agotee. Yuꞌudii kitaabuu gu Yohaana 6:47-51. Slime kila heedi sugumaa hadisa tlaa⁄u gu ⁄abaaku,†2:17 tlaa⁄u gu ⁄abaaku: Ti laqaaqana oowaraa da idoo da kaari, kara kalayki gu ⁄abaaku tiꞌii dugwaati ilakhuukhuꞌusi haa kaba⁄araa da tlakwaroo. daa ilii handikimi uma gosi gu ⁄abu.‡2:17 uma gosi gu ⁄abu: Umaki maꞌaana dosi dagaa caahhiiba naraꞌa, angamalee ti uma gu Iliitleemu, uma gu Nankosi Yeesu Kristu angamalee uma gu ⁄abu gu heedikaꞌa gu kooma ⁄imba. Gu lou, hhaku heedi gu caahha umakee, ti hikaꞌa kilesi samaa hadisiye umakee gu ⁄abu.
Ya⁄aboo daa ya⁄abi sa Kanisaa da Tiyatiira
18 Kara sinigi kaay tuba, handikimi ya⁄aboti sa malayika gu kanisaa da Tiyatiira ubee,
“Haã na ya⁄aboo dosi Nanku Iliitleemu, ina gu kooma ilaa buruburiya da aslaa pahha. Yeꞌeeroo kosi hiti wanqiyay ⁄aray daa puusli pahha naraꞌa. 19 Ana khua ibinaa dooguna goõ, idoo ga ilii ibimaamitee. Slime ana khua slaꞌamuu koku, ⁄imba doogu, hiikaasa dooguna haa idoo ga iliiaꞌaaꞌayde hida wakinay. Gu lou, yondu googu gu inkoo, hingii cati yondukira gu pandaa gaa yonditi, qatlay gaa ilii tlaatleesidi ⁄imbaraa.
20 Teesaaqay see, ana kooma gimba daqa doogunay ambee, unkuray hangii see⁄ediri tlakwaroo da hadetee doó eteedine na Yesebeeli, dingoó eteedima ina lenkosi tuba, ina na tletimiisoꞌoo da Iliitleemu. Hadetee caacaahhaahhamisida yondimiisee doyi haa gigi papa⁄eedeesidi, gi yondiidiri yondu gu slipalauuma, haa gi ⁄aginay ⁄agoo daroó tambikine iliitleemamee. 21 Inkoo, ana sagaã hadisi qatlay gu kwahharaa tlakwaroo dosi. Teesaaqay see, ina slaꞌadaaba kwahharaa tlakwaroo da slipalauuma dosi.
22 Yuꞌudaa, hadetee ana hagatii kwahha buburuuge hari labaꞌasu gu dihhu. Slime hhakee gwaa yondiidee slipalauuma haa ina, hagiti ⁄agitima, bere inay guba kwahharaa yondu gooina gu slipalauuma giyaa yondiidiri haa hadetee. 23 Kara, sirakoomiisee dosi goõ ana hagiti cu⁄a. Teꞌesii, hida gu kanisasuu goõ asu caahhiyay tuba, ana khua muuna haa ilahudaa gu kila heedi. Kila heedi ana hagu bua, hari qoomay gu yondu gosi.
24 Inkoo, ha kaawa sa unkuray wakinay gu teꞌesii waaree kanisaa da Tiyatiirage, unkuray hhaã goóba sirakooma caacaahhamisu gu Yesebeeli. Kara hanguu ilagaasidiriiba haa caacaahhamisukee wakinay gi eteediidinee tuba, ‘Siiri da waꞌay da Sataanimoo.’ Inkoo, daqa doogunay unkuray hida daa ⁄imbi ana haraa khawaaba gimba lenseei gu hiiloou. 25 Teesaaqay see, unkuray oowa naraꞌa idotee ga kontee, qatlaykaꞌa naqatloo gamaa ilii khawe.
26 Heedi gumaa kaba⁄a ⁄uuru gu tlakwaroo, haa gumaa iliikooma yondu gimba ga slae ana hiifaakoo naqatloo, hikee sugumaa hadisa ⁄uuru guri tawaaliru hida gu hhapapu goõ. 27 Ina gimaa tawaalina hida hhakee hari ⁄uuru gu hhadaa da sikhima haa gigi cu⁄i khooslayka pahha daa tleehhi hari tipa, idoo giyoó ilii kaka⁄iye. 28 Ana gooay idoo sinaa ilii hadisi ⁄uuru gu tawaaloo ha Taataa goy, ina see sugu hadisa ⁄uurukee haa sugumaa hadisa tica⁄ukaꞌa gu heetlawaa.§2:28 tica⁄ukaꞌa gu heetlawaa: Hida wa⁄a yoóti ilahudeemisiyay tuba, tica⁄uki na Kristu, kara yooti laqana kaba⁄araa. Yuꞌudii kitaabuu gu Hiitlaaꞌasa 22:16.
29 Heedi gu kooma eaa, akhamisiye ya⁄aboti da kakaakane ha Muuna gu Iliitleemu sa kanisasuu.”
*2:6 2:6 Wanikolaay: Haã yaa raqa da maarimamaa da afaꞌafuuma daaba hiica⁄araa hari khisla. Yaa caacaahhamisiri tuba, ibidinaa da muuna haa slaqwa dagaa paslisi hari khisla. Yondu gu tlaku yoóti tlakweesi ibidinaa da slaqwa kilesi, kara yoó tlakweesiyaaba coko⁄o seei ibidinaa da muuna, gimati hida goó iliipaꞌamee see Kristu.
†2:13 2:13 Antipa: Heedi gwaa yondiidu yondu gu Kristu hari iliipaꞌaru.
‡2:14 2:14 Balaꞌaamu: Yaa tletimiisay gu afaꞌafuuma gu yaamu gu Babilooni.
§2:14 2:14 Balaaki: Yaa mutemi gu hhapee da Moaabu. Yuꞌudii kitaabuu gu Faadoo 22-24; 31:16; 25:1-3; Hiislaslaw gu Sariyaa 23:4.
*2:17 2:17 maana oine daa yakwi: Maana yaa ⁄agoo daa hadisi Iliitleemu sa hida gu Israeeli, giyaa ⁄aginiri yade kongoqomeege. ⁄agoti yaatii huhaahuꞌuda rawgo hari tumpaatumpu. Hida gu Israeeli gi kaayri tuba, “Haã na mala?” Na idoo ⁄agoti saganaraa ayi na maana. Yeesu hingoó ilii eteedine tuba, ina na maana da loi, yoóti laqana tuba, ina na ⁄agoo daroó khawa slafimaa sa hida. Hiitlaaꞌasage, Kristu ti uꞌuuꞌuna maana daa yakwi. Wayahuudi yaati iliipaꞌanti tuba, qulu⁄uu leẽ gu maana dugwaati qaasi sandikoo da ila⁄imbiduge. Yuꞌudii kitaabuu gu Hiica⁄araa 16:32-34; Faadoo 9:4. Kara yaa iliipaꞌaniri tuba, Masiiya maa ibinaa kay tiꞌii khoorooge, Iliitleemu sigimaa hadisi ⁄agotee. Yuꞌudii kitaabuu gu Yohaana 6:47-51.
†2:17 2:17 tlaa⁄u gu ⁄abaaku: Ti laqaaqana oowaraa da idoo da kaari, kara kalayki gu ⁄abaaku tiꞌii dugwaati ilakhuukhuꞌusi haa kaba⁄araa da tlakwaroo.
‡2:17 2:17 uma gosi gu ⁄abu: Umaki maꞌaana dosi dagaa caahhiiba naraꞌa, angamalee ti uma gu Iliitleemu, uma gu Nankosi Yeesu Kristu angamalee uma gu ⁄abu gu heedikaꞌa gu kooma ⁄imba.
§2:28 2:28 tica⁄ukaꞌa gu heetlawaa: Hida wa⁄a yoóti ilahudeemisiyay tuba, tica⁄uki na Kristu, kara yooti laqana kaba⁄araa. Yuꞌudii kitaabuu gu Hiitlaaꞌasa 22:16.