1 Inkoo, ugu goó hukuukuma hida wakinay, etaa hanguu dahhasidaaba ⁄iisa, ugu gimati miyaa see. Qatlay goó ilii hukunte hida wakinay, hangoóti hukunta ugu lenkoogu, sa gimba ugu goó hukuma, ugu see nama gimbakee leẽ gu tlakwaroo gunoó yondita. 2 Dandiray gonkotaa khuana tuba, Iliitleemu yoóti hukuna hari amoo da loi, hida goó yondiidee gimba da hikee gooay. 3 Inkoo, ugu heedi goó hukuukuma hida hhakaꞌa goó yondiidee gimba da hikee gooay, kara ugu see kahhada hoóti yondita nama gimbakee leẽ! Gu lou, goo ilatahhade hii⁄ipidaa hukumuu gu Iliitleemu? 4 Baku hoóti qooqita hhoinay gosi, hiikaasa dosi haa kaanahhasa dosi? Unkuray hhidintaaii tuba, hhoinay gosi kilesi, noó giyaadisi unkuray gii fookitay tlakwaroo doogunaa daqa Iliitleemuge?

5 Teesaaqay see, unkuray muunaiĩ kokuna yaa karaarahhiri haa slaiyaaiiba hiifookida tlakwaroogo daqa Iliitleemuge. Teesaaqay, unkuray hoóti ilakiiki⁄imisiday qupidaa gu didiri unkuray kilakokuna sa balotaꞌa da qupidaa gu Iliitleemu, qatlay hukumuu gosi gu haaki dugumaa iliitlaaꞌasiye. 6 Letutee Iliitleemu himaati bui kila heedi, idoo giyaa ilii yondiidi gooay ibinaa dosii.✡2:6 Yuꞌudii kitaabuu gu Daareesoo 62:12; Hiihhantlisa 24:12. 7 Iliitleemu sigimaa qay slafimaa hhakee goó maguumidee yondu gu hhouge, sa gimba yoó dabiidiyay dumbiru haa muree daqa Iliitleemugo, slime haa slafimaa gu koraraa haa koraraa goóba hiifaakoo. 8 Teesaaqay see, daqa hida hhakaꞌay goó dabiidee gimba gooina kilesi, haa hhakaꞌa goó sisiee gimba gu lou haa gi sirakomamidiyay amamu gu tlakwi, inay digimaa ilii huui ha qupidaa haa qiitlaa gu Iliitleemu. 9 Hida hhakee goõ goó yondiide tlakwaroo, maa slayay labaꞌasu haa maana, gesaa sa Wayahuudi haa sa hida gu hhapapu wakinay slime. 10 Teesaaqay see, heedi goó yondiida hhoinay himaa slay daqa Iliitleemugo wanqamee, muree haa qasaw. Gesaa sa Wayahuudi haa sa hida gu hhapapu wakinay slime. 11 Sa gimba, Iliitleemu konaaba hiilehhidu.

12 Hida goõ gwaa yondiidee tlakwaroo caahharaa see gubasli sariyaa da Musaa digiti hhamisi gimati hhidiniri see sariyatee. Kara, hida gwaa yondiidee tlakwaroo, tay tooina khuiyay sariyaa, digimaati hukuna hari amoo da sariyatee. 13 Sa gimba, ti hida hhakaꞌaaba goó itatiimisee sariyaa eaa koinay na konay ibinaa daa tafaꞌadi pandaa da Iliitleemuge. Ba⁄ay hida hhakaꞌa goó itatiimisee haa gigi iliiqaasiyay sariyatee diginimaa faadi konay ibinaa daa tafaꞌadi pandaa da Iliitleemuge. 14 Hida gu hhapapu wakinay bere yondiidiyay diitiray, idoo giyoó ilii ilahudeesiyeei, haa ti naraꞌa idoo sariyaa giyoó ilii kaade, gimati sariyaa daa hadisi sa Musaa gi hhidinay, laqanta tuba, inay khuiyay haaki muunaiĩ koinay. 15 Ibinaa dooina yoóti laqanta tuba, idoo da slaiye ha sariyaa dagaã handikimi muunaiĩ koinay. Slime ilahudaa koina yoó ilatlatlay gimbakee, sa gimba daqa wakaa digoó sitaakina ha ilahudaa koina, haa daqa wakaa digoó ⁄iisi ha ilahudaa koina. 16 Baloo yaa khocida qatlay Iliitleemu gimaa ilii hukune hida goõ, ilahudaa koina see gu siiri, hari amoo da Kristu Yeesu. Haã na ya⁄aboo goó kakaakame.

17 Inkoo, ugu bere hangoó eteedinta ugu lenkoogu Yahuudimoo, hoó iliipaꞌanta slawaraa haaki hari amoo da sirakomamidu sariyaa, haa hangigii duubidi sa ilagaasa doogu haa Iliitleemu. 18 Sa gimba duguũ caacaahhamisi gimba gu sariyatee, khuꞌuda slaꞌamuu gu Iliitleemu haa hiidahhasida hiileehha gimba gu hhou. 19 Ugu hanguũ baraslayidi tuba, ugu ti giyaadimiisay gu hida gwaa ilahhamaahhamee, haa ti cencee daqa hida hhakaꞌay muunaiĩ koina goó hhanteege waaree. 20 Slime, ugu hanguũ baraslayidi tuba, ti maarimuu gu hida gwaa bawmidee haa hida hhakaꞌa gu kahhee hii⁄atla somaage daaqay pahha, sa gimba gu sariyatee ha konta cirihhimaa haa caahhamuu gu lou.

21 Inkoo, ugu goó caacaahhamisa hida wakinay, hangoó soꞌoyi mayda caacaahhamisu ugu loi? Ugu hoó kakaanta sa hida wakinay tuba, hhanti fisintay, kaslenkwaa ugu loi hoó fisinta. 22 Ugu goó kakaama sa hida wakinay tuba, “Hhanti slipalauumitay,” kaslenkwaa ugu loi haa slipalauti. Ugu gu waka hida goó firiirimee iliitleemamee, kaslenkwaa hoó fisinta idadu mara gu iliitleemameego. 23 Ugu gungoó dumbima tuba, khuꞌuda sariyatee, hoó antaabaslii tuba, bere dakusida sirakooma sariyaa, Iliitleemu gunoó ilamuriidisida? 24 Idoo daa ilii handikimi gooay Handikaa da Iliitleemuge tuba, “Uma gu Iliitleemu dugoóti belendeqesi tla⁄aã gu hida gu hhapapu wakinayge, sa gimba googuna unkuray Wayahuudi.”✡2:24 Yuꞌudii kitaabuu gu Isaaya 52:5; Esekeeli 36:22.

25 Gu lou, daba⁄u yoóti kona faydaa, bere hoó iliiqaasida sariyaa da Musaa. Inkoo, bere ugu sariyaa goóti dakumisida, ugu haati heedikaꞌa pahha tleehhiti daaba daba⁄u. 26 Inkoo, bere heedi daa daba⁄iiba yoó ilakona sariyaa, Iliitleemu gu faadi tuba, dugwaa daba⁄i. 27 Hida hhakaꞌa gu hhapapu wakinay, daaba daba⁄u goó iliikoomee sariyaa, inay himaa hukunay unkuray Wayahuudi. Unkuray hoó iliikontaaiiba sariyaa, dangwaamati daba⁄i see haa khuꞌuday sariyaa da Musaa. 28 Sa gimba kila heedi gooba, daa laqwali Yahuudimoo ti Yahuudimoo gu lou, ma heedi see yoó Yahuudimoo gu lou tleehhidiyaaba, sa gimba duguũ daba⁄i. 29 Teesaaqay see, Yahuudimoo gu lou, ti hikaꞌa goó Yahuudimoo tleehhida hari waꞌay. Kara daba⁄u gu lou, ti sirakomamidu gu sariyaa gooba hari amoo da daba⁄u gu slaqwa, ti idoo doó yondiidiye ha Muuna gu Iliitleemu. Heedi gu teesaaqay slanqasa yoó slayaaba daareesa daqa hidago, yoóti slay daareesa daqa Iliitleemugo.