24
Jesús mangujtami.
(Mateo 28.1-10; Marcos 16.1-11; Juan 20.1-29)
Tsejtu semana ajke' malunu, duminguma dishkepenene, juntsa shinbula Jesús' mennainsha jila, tsejtu naa pindyupi bain, naa yala' keñu kayu vera munguentsumi jumula bain taajila Jesúsnu munguenu. Tsai' junu mennainbi dejitu, tujuu juukapanu di'namu shupuka vee mujtu tsuna katala. Tsejtu juntsa shinbula tujuusha vi' keetu, Bale Ruku Jesús' ujkun bulu tsutyu katala. Tsejtu yala wapananchin naaken tsandyantsula.
Tsaintsuren pai ruku jali pi'juruu tene yaiba kalen uyuna katala. Tsenñu yala wapantu tusha wayu'kaketu, juntsa rukulanu naa ke-eekenuba tyai'la. Tsenñu juntsa rukula tsandila: ¿Ñullaa chumu rukunuba tyeenguenaa pemula' mennainshaa mi'kendu dekiyu? Yaa enu putyuve, yumaa mangujtave. Matyu Galilea tusha chuumala ya naati pamuwaañu bain mandengakidei. ¿Chachi Tiya' Nakayamu ujcha lamula' tyaapasha kuwa', kuusanu tu'vi' peyaturen, pen malu inmala mangujnu tsuve, tindyuka? tila.
Tsenñu juntsa shinbula Jesús naatimuwaañuba mandengala.
Tsejtu Jesús' mitya kuinda kenu lara' eramu rukula 11 jumulanu bain, kayu veelanu bain kuinda kila tyee dekata' maja' bain.
10 Jesús' mitya kuinda kenu lara' eramulanu ji' kuinda kemula entsalaa juntsa deeve: María Magdalena bain, Juana bain, Santiago' ama María bain, tsenmin kayu vee shinbula bain.
11 Tsenñun Jesús' mitya kuinda kenu lara' eramu rukulaya juntsa shinbula' palaanu kerangui'la, matyu yala' pensaya yuj itaaba tsandintsulaate detya' mitya.
12 Tsenñuren Pedroya juntsa tujuusha daran ji' keejitu, wayu'kake' keeputu, jalin tsuna kataakemi, tsejtu tyee itu in tya', wapanbashi' yasha miimi.
Jesús Emaússhajinu miñusha katawami.
(Marcos 16.12-13)
13 Tsenñu juntsa malunuren pai disipulula Emaús kaa pebulusha jinu miñuu jintsula. Juntsa miñunu pai uratalaa bare' jiinuu jumi Jerusalénbi lu' ji', Emaús pebulubi vijinu. 14 Tsai' jindu tyee-i' puiñuba juntsaatala kuinda kes jintsula. 15 Tsejtu yala tsandi' veta' veta' kuinda kes jindetsuren, Jesús yala' bendala jindu mi'najitu yaiba buudi' jintsumi. 16 Tsenñuren Dios yalanu keengan jutyuu tireñu, yala Jesúsnu kata' bain, mangueengai'la. 17 Tsenñu Jesús yalanu pake'meetu tsandimi: ¿Tyee kuinda kes jindu detiyu? timi.
Tsenñu yala llakindya kajuru juu uidila. 18 Tsenñu main, ya' mumu Cleofásya, entsandimi: Kumuinchi chachilla mindene judeeve Jerusalénbi entsa malutala tyee-i' puiñu bain. Tsaaren, ¿nejtaa ñu bain Jerusalénbi pu'ba, ñuren mijtuutuuyu? timi.
19 Tsenñu Jesús tsandimi: ¿Jerusalénbi tyee-i' pullan? timi.
Tsenñu yala pakatu: Lalaya Jesús, Nazaret pebulubi chumunaa laapu' kuinda kendetsuyu. Juntsa ruku naa Diosa' ajuusha bain, naa chachilla' ajuusha bain, naa ti pa' bain, naa ti kike' bain pude ruku juwaave, Diosa' mitya pamu rukuya. Tsenñu kumuinchi chachilla yanu dekeemija deive naa Dios tsanguikaañaa tsanguentsuñu bain. 20 Tsaanuren chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' bale rukula bain, naa lala' bale rukula bain yanu kuipa pu' kuusanu detu'pukare' tu'kaave. 21 Tsaaren lalaya yaa Israel chachillanu livee kenu juve tyamuwa deeyu, tsaanuren tsangue' detu'ñu, umaa pen malu juuve. 22 Tsaaren mantsa lala' keranu shinbula uma kepenene ya' mennainsha ji' dekere' maja' lalanu kuinda dekiñu yuj dewapanyu, 23 yalaa Jesúsnu mangataindetyuyu deti', yalanu anjeela dekatawatu, Jesús mangujpa' chuve ti' dewainve detiñu, 24 tsenmin mantsa lala' keranu rukula bain junga mennainsha ji' dekeejitun, juntsa shinbula naanave detiñu bain tsanave detituren, Jesúsnuya kataindetyuyu, detiñu' mitya, tila.
25 Tsenñu Jesús tsandimi: ¿Naa jutu deeyu ñulla jaiba ura' aseetanguenu jutyula, tsenmin Diosa' mitya pamu rukula kumuinchi naadetiñu bain juntsanu te' keranguenu jutyulaa? 26 Tsejtu ¿Dioschi Mi'ke' Kayamu ruku, tsamantsaa keewara' kayu balengurai'mujchiya juntsai taaju i' pullan jutyuwaa juu? timi.
27 Tsanditu Moisésbi jumin, Diosa' mitya pamu rukula bain jingue yanu laapu' patu Diosa' Kiikanu naake mijakare' pamuwa deeñuba tsandi dekuindake' pami.
28 Tsejtu umaa yala' jinu kaa pebulunu dekalen jitu, Jesúsya kayu ajkesha jinu jin tsaintsumi. 29 Tsenñu yaba bulu jimula tsandila: Enaa tsudaa, dekependu yumaa ma deyajuru' kakentsuve, tiidetiñu, Jesús yasha vimi yalanu tsuve'nu.
30 Tsejtu panda finu uranu yaiba bulu chutu, Jesús ya' tyaapachi pan ka', Diosnu yuj urave titu, pan dedale', yalanu veemi. 31 Tsenñu juntsa uranaa yalanu mangueenganu tireñu, naa Jesúsñuba mangueengala, tsenmalaren Jesús mandijtsaa piyaimi. 32 Tsenñu yala veta' veta' tsandila: ¿Miñusha jandu lalanu, Diosa' Kiika entsa pillave ti' mijakaakishu jumala lala' tenbuka kudu' yali tendyuka? tila.
33 Tsandi tsandin keedi'mujchi demangujpa' Jerusalénsha miitu, Jesús' mitya kuinda kenu lara' eramu rukula 11 jumulanu bain, kayu yaiba wa'namulanu bain bulu pudena mangatajila. 34 Tsenñu juntsa wa'namula tsandila pallu maamulanu: Uwain Bale Ruku mangujtañuve; tsejtu Simón Pedronu mangatawave, tila.
35 Tsenñu yai bain yala miñutala jindu tyee demijas ji' bain, tsenmin Jesús naake pan veeñaa demangueenga' bain juntsandi wainla.
Jesús ya' disipululanumangatawami.
(Mateo 28.16-20; Marcos 16.14-18; Juan 20.19-23)
36 Tsejtu yala tsandi' kuinda kendetsuren, Jesús yala' kejtsapala bulu uina' katawa' patu tsandimi: Ñulla tiba bulla jutyu ura' dejusa tenve, timi.
37 Tsenñu yala ujmaaba tsai' katawameete tyatu, tsamantsai wapanla.
38 Tsenñu Jesús tsandimi: ¿Nenñu deiyu ñulla tsamantsa wapanaa jula? ¿Nenñaa ñulla' tenbukasha uwain tsa jutyumeete tya' pensa juju deeyu? 39 In tyaapanu bain, in neepanu bain kerakikai. Iren juyu. Taakerakikai. Ujmuya alla bain putyu, taku bain putyuve. Tsaaren ñulla dekatave iyaa alla bain, taku bain puñuba, timi.
40 Jesús tsanditu tyaapanu bain, neepanu bain keewaami. 41 Tsenñu yala tsamantsa desundya' keenbashiindetsu' mitya, te' keranguindyula. Tsenñu Jesús tsandimi: ¿Tyeeba fikenuu detanayu? timi. 42 Tsenñu yala ma dape alla birii dekuñu, 43 ka' yala dekeenaren fimi.
44 Tsejtu Jesús yalanu tsandimi: Inu challa tyee i' puiñuba juntsainu tsuve ti' dewainmuwaayu kaspele ñuiba chuumala, tsejtu iya titi i' puinu tsuve ti', naa Moisés' wandya lei kiikanu bain, naa Diosa' mitya pamu rukula' pilla kiikanu bain, naa Salmos liburunu bain, iya naa-inu tsuve ti' pillawaañu bain kumuinchi juntsaa puive, timi. 45 Tsejtu Diosa' Kiika pillanu ura' aseetanguenuu tiwaatu 46 entsandimi: Entsa pillave: Dioschi Mi'ke' Kayamu taaju i' peya' bain, pen malu insha mangujnu tsuve, tive, timi. 47 Tsenmalaa ya' mitya naa nuka chumu chachillanu bain Diosa' palaa demijakare' pa' tsandinu dejuve: Ñulla veta' pensa demangue' Diosnu keranguidei ñulla' ujcha manbitsalanutsu, tidei. Tsaaren Jerusalénnaa peepu' jidei, 48 tsejtu ñulla entsaa i' pullantsu keenamu de' mitya, veelanu bain kuinda kiikenuu dejuve.
49 Iyaa ñullanu in Apa tyee tsanguenbera kenu tsuyu timuwaañu bain juntsa eenu tsuyu. Tsaaren challaya Dios ñullanu ti pudeeba kuwaindyuya Jerusalénnu keenadei, timi.
Jesús selusha malumi.
(Marcos 16.19-20)
50 Tsejtu Jesús Jerusalén pebulubi demalu' miji', Betania pebulu keesha demiya' jitu, ya' disipulula' mitya tyaapa usake', Dioschi ura' idei ti' pami. 51 Tsejtu tsandinduren yalanu shuike' miji' selusha mandakami. 52 Tsenñu yala teledi' yanu aawa kure' demangujpatu, Jerusalénsha yuj sunden miila. 53 Tsejtu junbi aa eleshasha naa-uwanuba pupunala, Diosnu yuj urave ti' papatindu.