13
Trigo chu'chusi'ere cuasakʉ kʉamʉ Jesús
(Mr 4.1-9; Lc 8.4-8)
Ũcuaumucusepi Jesús repaʉ pa'isivʉ'e eta sani chiara rʉ'tʉvana pʉʉsi'kʉa'mʉ pãire chʉ'vara chini. Ũcuarʉmʉ repaʉ pãipi jairepanʉko rani chi'irena choovʉna caje pʉʉsi'kʉa'mʉ. Pãita'ni chiara rʉ'tʉva'te pa'isinaa'me.
Ũcuarʉmʉ Jesús choovʉ'te ñu'iʉ repanani rʉa chʉ'vakʉ ija'chere cuasakʉ kʉasi'kʉa'mʉ:
—Pãiʉ trigo'te chu'chura chini chiona saniasomʉ. Sani tĩ'a pachu ku'iʉ chu'chukʉna trigocaã te'era'karʉã ma'ana tuã'tuaasomʉ. Ma'ana tuã'tuaʉna pĩ'ava'napi rani ãkuesõasome repara'karʉã. Chekʉra'karʉãta'ni cata pa'ichejana cha'o jmamakarʉ pa'ichejana tuã'tuaasomʉ. Cha'o sẽ'serʉchi'a pa'ichejata'ni na'mi aineeasomʉ repara'karʉã. Na'mi aineesi'eta'ni ʉ̃sʉʉji rʉarepa asukʉna uu phã'pha jũnisõasomʉ repasañarʉã, chitapi peokʉ. Chekʉra'karʉã miu pa'ichejana tuã'tua miuna'me aineeʉna miupi ju'je vẽasõasomʉ repara'ñʉrʉã. Chekʉra'karʉãta'ni re'oja'che cha'o pa'ichejñana tuã'tuasira'karʉãjekʉ re'oja'che ainee ju'a ñaniasomʉ. Te'era'karʉ aineesi'ñʉ te'echa'chava treintarepara'karʉã pa'icha'cha ju'a ñaniasomʉ. Chekʉra'karʉã aineesiñʉã sesentarepara'karʉã pa'icha'cha ju'a ñaniasomʉ. Chekʉra'ñʉrʉã cienrepara'karʉã pa'icha'cha ju'a ñaniasomʉ. Chʉ'ʉ chʉ'vache asa chẽaʉana ũcuanʉko asa chẽajʉ̃'ʉ —chiisi'kʉa'mʉ repaʉ.
Repaʉ cuasakʉ kʉasi'ere te'erũhiñe kʉamʉ Jesús
(Mr 4.10-12; Lc 8.9-10)
10 Ũcuarʉmʉ chʉkʉna Jesús neena repaʉji cuasakʉ kʉaʉna asa repaʉ'te kueñe tĩ'a,
—¿Je'se pa'iʉna mʉ'ʉ pãire chʉ'vani mʉ'ʉ cuasachechi'a kʉakʉ chʉ'vakʉ? —chiisinaa'me.
11 Chitena Jesús ija'che i'kasi'kʉa'mʉ:
—Mʉsanʉkonare chʉ'ʉ neenajejʉna Diopi ʉ̃semaʉna Repaʉchi'a masiche te'erũhiñe kʉamʉ chʉ'ʉ, asamasia'jʉ chini. Jã'ata'ni chekʉnare chʉ'ʉre cuasacuhenare Repaʉchi'a masiche chʉ'ʉ cuasacheji kʉamʉ chʉ'ʉ, asanata'ni masi asamanea'jʉ chini. 12 Dios chʉ'o asa jachamana si'arʉmʉ na'a rʉa re'oja'che pa'ijanaa'me. Repaʉ chʉ'ore na'a rʉa masia'jʉ chini cho'okaija'mʉ Dios repanare. Jã'ata'ni chekʉna chʉ'ʉ chʉ'vache asanata'ni masi cuasamapʉ chʉ'ʉpi cho'okʉna repana jmamakarʉ masiche cavesʉjanaa'me. 13 Jã'ajekʉna pãire chʉ'vakʉ repana asavesʉcheji cuasakʉ kʉamʉ chʉ'ʉ, masi asamanea'jʉ chini. Ñanata'ni ñamanesina pa'icheja'che pa'ime repana. Ũcuachi'a asanata'ni asama'ñena pa'ime repana. 14 Repana pa'ijachere kʉakʉ aperʉmʉ Dios chʉ'o kʉasi'kʉ Isaías tocha jo'kasi'e ũcuarepa ti'jñecuhamʉ. Ija'che chiimʉ repa:
Asajʉ pa'inata'ni asavesʉjanaa'me mʉsanʉkona.
Ñanata'ni ñamanesina pa'icheja'che pa'ijanaa'me mʉsanʉkona.
15 Ina pãi rʉa cu'ache pa'inaa'me.
Ũcuachi'a cãjo asamanaja'ñe pa'ijʉ chʉ'ʉ chʉ'o asacuheme ina.
Ũcuachi'a ñakocaã chamisinaja'ñe pa'ijʉ chʉ'ʉpi chʉ̃'ʉʉna tocha jo'kasi'e ñacuheme ina.
Chʉ'ʉ chʉ'ore asa chẽa repana cu'ache cho'oche'te ũhasõru
repana rekoñoã re'ojarekoñoã care'vakaija'mʉ chʉ'ʉ, repanapi re'oja'che paapʉ chini,
chiimʉ.
16 ’Mʉsanʉkonata'ni chʉ'ʉ cho'okʉ pa'iche ñajʉ chʉ'ʉ chʉ'vachejẽ'e asamasijʉ, “Dios cho'oche'me jã'a”, chiijʉ masijʉ pojojʉ pa'ime. 17 Aperʉmʉ pa'isina Dios chʉ'o kʉasinana'me chekʉna pãi re'ona irʉmʉ mʉsanʉkona ñañeja'ñere ñañu chiisinata'ni ñamaneasome. Ũcuachi'a irʉmʉ mʉsanʉkona asacheja'chere asañu chiisinata'ni asamaneasome repana. Ũcuarepaa'me jã'a —chiisi'kʉa'mʉ repaʉ.
Trigo chu'chusi'ere repaʉ cuasakʉ kʉasi'ere te'erũhiñe kʉamʉ Jesús
(Mr 4.13-20; Lc 8.11-15)
18 Ũcuarʉmʉ Jesús chʉkʉna'te jo'e i'kasi'kʉa'mʉ.
—Chʉ'ʉ cuasakʉ kʉasi'ere trigo chu'chusi'ere jo'e ũcuare masi kʉaja'mʉ chʉ'ʉ mʉsanʉkonapi asamasia'jʉ chini. Ija'chea'me jã'a: 19 Trigora'karʉã te'era'karʉã ma'ana tuã'isira'karʉã chejapi rʉarepa jʉjakʉna sa'navʉ kakama'mʉ. Pãi te'enare repana rekoñoã chejapi rʉarepa jʉjakʉ trigocaã chu'chusicaã sa'navʉ kakama'ñeja'ñe Dios chʉ'o kakama'mʉ, jachajʉna. Asanareta'ni vatipi ʉ̃semʉ repanare, Dioni cuasamanea'jʉ chini. 20-21 Ũcuachi'a cata pa'ichejña tuã'tuasicaã na'mi aineesi'eta'ni chita saimaʉ na'mi jũnisõmʉ. Pãi ũcuachi'a te'ena Dios chʉ'o asa teana pojojʉ cuasame. Jã'ata'ni repanapi Dioni cuasajʉna pãipi cu'ache i'kajʉna chekʉrʉmʉ repanani cu'ache ti'jñekʉna masi cuasamanajejʉ Dios chʉ'o repana cuasache ũhasõme. 22 Ũcuachi'a miu pa'ichejña tuã'tuasira'karʉã miuna'me aineemʉ. Jã'ajekʉna miu sũkipi ju'jekʉna kʉ̃ima'ñe jũnisõmʉ repara'ñʉrʉã. Pãi ũcuachi'a te'ena Dios chʉ'o asa chẽa Repaʉ chʉ̃'ʉñe cho'onata'ni na'mi ũhasõme. Repana cho'oche'te kurina'me põsere rʉarepa cuasajʉ Dios chʉ'o repana asa chẽa cuasache ũhasõme. 23 Ũcuachi'a cheja re'ojachejñana tuã'tuasicaã ainee re'oja'che kʉ̃iñeja'ñe re'oja'che pa'ime pãi, Dios chʉ'o asa chẽa Repaʉ chʉ̃'ʉ jo'kasi'e cho'ojʉ pa'ina. Repana Diore cuasana te'ena trigoñʉã treintarepara'karʉã pa'icha'chava ju'a ña'isi'ñʉãja'ñe re'oja'che pa'ime repana rekoñoã. Chekʉna sesentarepara'karʉã pa'icha'chava ju'a ña'isi'ñʉãja'ñe na'a rʉa re'oja'che pa'ime. Chekʉna cienrepara'karʉã pa'icha'chava ju'a ña'isi'ñʉãja'ñe jo'e na'a rʉa re'oja'che pa'ime Repaʉ chʉ̃'ʉñe cho'ona —chiisi'kʉa'mʉ Jesús chʉkʉna'te.
Trigo tãsichiona cu'ara'karʉã tãsi'ere kʉamʉ
24 Ũcuarʉmʉ Jesús chʉkʉnani jo'e chʉ'vakʉ ija'chere cuasakʉ kʉasi'kʉa'mʉ:
—Dios chʉ̃'ʉñe cho'ona pa'iche ija'chea'me: Pãiʉ repaʉ chiona trigo re'oja'chere tãasomʉ. 25 Jã'ata'ni repaʉna'me repaʉ paana kãnisõsirʉmʉna repaʉ'te cuhekʉ ũcuachiona sani cu'ara'ñʉrʉã aineea'kʉ chini cu'ara'karʉãre tã jo'ka sanisõasomʉ. 26 Na'a pa'isirʉmʉ trigora'ñʉrʉã ainee pi'ni ju'a ñaniasomʉ. Cu'ara'ñʉrʉã ũcuaja'che ũcuapa'rʉva aineeasomʉ. 27 Ũcuarʉmʉ repaʉ'te cho'oche cho'okaina chio ñajani co'i repachio paakʉni kʉaasome, ija'che i'kajʉ: “Mʉ'ʉ chio trigora'karʉã re'ojara'karʉãchi'a tãsi'kʉa'mʉ. Jã'ata'ni, ¿je'se pa'iʉna repachio cu'ara'ñʉrʉã ja'me aineeʉ?”, chiniasome repana. 28 Chitena asa chio paakʉ i'kaasomʉ. “Chʉ'ʉre cuhekʉ cho'osi'ecosomʉ jã'a”, chiniasomʉ. Chikʉna repaʉ'te cho'oche cho'okaina jo'e ija'che i'kaasome: “¿Repara'ñʉrʉã cu'ara'ñʉrʉã ru'tesõkaijaijʉ̃'ʉ chiikʉ mʉ'ʉ chʉkʉna'te?”, chiniasome. 29 Chitena i'kaasomʉ repaʉ. “Pãamʉ. Jã'aja'ñe cho'omanejʉ̃'ʉ. Cu'ara'ñʉrʉã ru'teni chekʉrʉmʉ mʉsanʉkona trigora'ñʉrʉã ja'me ru'tesõme. 30 Ija'che cho'oto na'a re'omʉ: Repara'ñʉrʉã cu'ara'ñʉrʉã chura ru'tesõjaimanejʉ̃'ʉ, trigona'me ũcuapa'rʉva aineea'kʉ repa tʉarʉmʉjatʉ'ka. Repa trigo tʉache tĩ'asirʉmʉ, ‘Ija'che cho'ojʉ̃'ʉ’, chiiʉ chʉ̃'ʉ saoja'mʉ chʉ'ʉ repa tʉakaijanare: ‘Chio sani cu'ara'ñʉrʉãre charo ru'te rũhijuu quẽ'ke ʉosõjʉ̃'ʉ. Jã'aja'ñe cho'ocuha trigo tʉa pi'ni chʉ'ʉ ãumajñarʉã care'vavʉ'ena sa ũhakaijʉ̃'ʉ’, chiija'mʉ chʉ'ʉ”, chiniasomʉ —Jã'aja'ñe kʉasi'kʉa'mʉ Jesús chʉkʉna'te.
Mostazara'karʉã pa'iche'te cuasakʉ kʉamʉ Jesús
(Mr 4.30-32; Lc 13.18-19)
31 Ũcuarʉmʉ Jesús pãire jo'e chʉ'vakʉ ija'chere cuasakʉ kʉasi'kʉa'mʉ:
—Dios chʉ̃'ʉñe cho'ona, ¿je'se pa'iche? Ija'che pa'ime: Pãiʉ repaʉ chiona mostazara'karʉ te'era'karʉ sa tãasomʉ. 32 Repa mostazara'karʉã chekʉra'karʉã na'a jmara'karʉãa'me. Jã'ata'ni pãipi tãru chekʉra'ñʉrʉã tãsira'ñʉrʉã na'a ʉjañʉã aineemʉ repara'karʉã. Ʉjañʉãpi ka rʉa pa'iñʉã aineeʉna pĩ'ava'na ũcuañʉã kana chĩi sʉo suhame —chiisi'kʉa'mʉ repaʉ.
Harinana'me pã saʉche cha'pisica'repʉ pa'iche'te i'kamʉ
(Lc 13.20-21)
33 Ũcuarʉmʉ Jesús pãire ũcua chʉ'vakʉ ija'chere cuasakʉ kʉasi'kʉa'mʉ:
—Dios chʉ̃'ʉñe cho'ona pa'iche ija'chea'me: Romio pãre cho'ora chini pã kosasica'rerʉ'te charo cha'pi harinaro'ro chotero'ro ũcuaca'rerʉna ja'measomo. Jã'ata'ni rʉa ʉjaca'repʉ saʉsõasomʉ repaca'repʉ —chiisi'kʉa'mʉ repaʉ.
Jesupi pãire chʉ'vakʉ cuasakʉ kʉakʉna Dios chʉ'o kʉakaisi'kʉ tocha jo'kasi'epi ũcuarepa ti'jñecuhamʉ
(Mr 4.33-34)
34 Reparʉmʉ Jesús pãire chʉ'vakʉ ũcuaʉji cuasakʉ kʉachechi'api chʉ'vasi'kʉa'mʉ. Cheke i'kamanesi'kʉa'mʉ repaʉ. 35 Jã'aja'ñe cho'okʉna repaʉ cho'ojachere kʉakʉ aperʉmʉ Dios chʉ'o kʉasi'kʉ tocha jo'kasi'epi ũcuarepa ti'jñecuhamʉ, ija'che chiicheji:
Chʉ'ʉ cuasakʉ kʉachechi'api pãi chʉ'vaja'mʉ chʉ'ʉ.
Cheja cho'orʉmʉpi irʉmʉjatʉ'ka Diopi kʉamaʉna pãijẽ'e asama'ñere churana kʉaja'mʉ chʉ'ʉ,
chiimʉ repa.
Repaʉ cuasakʉ kʉasi'ere cu'ara'ñʉrʉãna'me trigora'ñʉrʉã ũcuate'echio aineesi'e pa'iche'te te'erũhiñe kʉamʉ Jesús
36 Ũcuarʉmʉ Jesús repanare pãi saosõ repaʉ aperʉmʉ pa'isivʉ'ena sani kakasi'kʉa'mʉ. Kakaʉna chʉkʉna repaʉ neena repaʉ'te kueñe tĩ'a ija'che i'kasinaa'me:
—Mʉ'ʉ chʉkʉna'te cuasakʉ kʉasi'ere cu'ara'ñʉrʉãna'me trigora'ñʉrʉã ũcuate'echio aineesi'e pa'iche'te te'erũhiñe kʉajʉ̃'ʉ chʉkʉna'te —chiisinaa'me.
37 Chitena Jesús ija'che i'kasi'kʉa'mʉ:
—Ija'chea'me jã'a: Chʉ'ʉ pãire ja'me paaʉ chini Dios Raosi'kʉ re'ojara'karʉã tãsi'kʉja'che pa'imʉ. Repaʉ pãiʉ trigora'karʉã re'ojara'karʉã tãasomʉ. Chʉ'ʉ ũcuaja'che Dios chʉ'o re'oja'chere chʉ'vamʉ. 38 Pãi icheja cheja pa'ina chioja'che pa'ime Dios chʉ'o chʉ'vacojñonajejʉ. Ũcuaja'che pãi Dios chʉ'o chʉ'vajʉna asa chẽa Repaʉ chʉ̃'ʉñe cho'ona Ũcuaʉ neenajejʉ re'oja'che pa'ijʉ re'ojara'karʉãja'ñe pa'ime. Jã'ata'ni Repaʉ chʉ'o asacuhena vati neenajejʉ cu'ara'karʉãja'ñe cu'ache pa'ime. 39 Repaʉ vati pãipi cu'ache cho'oa'jʉ chini chʉ̃'ʉkʉjekʉ chio paakʉ'te cuhekʉja'che pa'ikʉ'mʉ. Ũcuachi'a Dios pãi ũcuanʉkore chi'i ro'irʉmʉ trigo tʉarʉmʉja'ñe cho'ocojñoja'mʉ. Reparʉmʉ ángelepi pãi ũcuanʉkore trigo tʉa chi'icheja'che chi'ijanaa'me. Ũcuaja'che trigo tʉacuha ãu care'vavʉ'ena sa jo'kacheja'che Dios Repaʉ'te cuasanare Repaʉ pa'ichejana saja'mʉ. 40 Ũcuachi'a cu'ara'ñʉrʉã ru'te chi'i rũhijuu quẽ'ke ʉosõñeja'ñe Dios Repaʉ'te cuasamanare vati toana saoja'mʉ. 41 Reparʉmʉ chʉ'ʉpi Dios Raosi'kʉpi chʉ̃'ʉʉna ángeles sani chʉ'ʉ neena pa'ichejña ja'me pa'ijʉ chekʉnani cacʉ'oñu chini cu'ache chʉ'vanana'me chekʉnare cu'ache cho'onare ũcuanʉkore ra chi'ijanaa'me. 42 Repanare peore chi'i vati toana saojanaa'me repana. Ũcuatoare uujʉ oijʉ cõjire asoche ãijʉ pa'ijanaa'me repana. 43 Jã'ata'ni Dios chʉ̃'ʉñe cho'ojʉ re'oja'che pa'ina repana Ja'kʉ Dios pa'ichejare sani pa'ijʉ ʉ̃sʉʉ miañeja'ñe rʉa ko'sijana pa'ijanaa'me. Chʉ'ʉ chʉ'vache asa chẽaʉana ũcuanʉko asa chẽajʉ̃'ʉ —chiisi'kʉa'mʉ Jesús.
Kuri rʉare chavesi'e jñaasi'kʉ cho'osi'ere kʉamʉ Jesús
44 Ũcuarʉmʉ Jesús chʉkʉna'te chʉ'vakʉ jo'e ija'chere cuasakʉ kʉasi'kʉa'mʉ:
—Dios chʉ̃'ʉñe cho'ojʉ pañu chiina pa'iche ija'chea'me: Pãiʉ repaʉ kuri rʉare chavekʉ coje ũni ũcuacojena kuri mañaasomʉ. Jã'aja'ñe cho'osichejare chekʉ pãiʉ rupʉ ku'iʉ repacoje jñaa ũni, repa kuri jñaaasomʉ. Jñaasi'kʉta'ni repa kuri miima'ñe repacoje jo'e ta'pisõasomʉ repaʉ. Ta'pi jo'ka kuri jñaasi'kʉjekʉ pojokʉ co'i repaʉ nee cu'amajñarʉã peore ĩsisõ kuri koo repacoje pa'ichejare cheja kooasomʉ repaʉ, “Repare kurire ũni paara”, chini cuasakʉ —chiisi'kʉa'mʉ repaʉ.
Perlara'karʉ rʉa ro'ira'karʉ koosi'kʉ cho'osi'ere kʉamʉ Jesús
45 Ũcuarʉmʉ Jesús chʉkʉnani chʉ'vakʉ jo'e ija'chere cuasakʉ kʉasi'kʉa'mʉ:
—Dios chʉ̃'ʉñe cho'ojʉ pañu chiina pa'iche ija'chea'me: Pãiʉ perlara'karʉã rʉa ro'ira'karʉãre koo paara chini si'achejña ku'ekʉ ku'iʉ paniasomʉ. 46 Ku'ekʉ chekʉpi perlara'karʉ rʉa ro'ira'karʉ'te paakʉna ña pojokʉ koora chiniasomʉ. Jã'ata'ni repara'karʉji rʉarepa ro'ikʉ kuripi tĩ'amaʉna sani repaʉ nee cu'amajñarʉã peore ĩsisõ kuri rʉa koo jo'e sani kooasomʉ repara'karʉ —chiisi'kʉa'mʉ repaʉ.
Va'i chorʉ chosiva'nare cho'oche'te kʉamʉ Jesús
47 Ũcuarʉmʉ Jesús chʉkʉnani ũcua chʉ'vakʉ jo'e ija'chere cuasakʉ kʉasi'kʉa'mʉ:
—Dios chʉ̃'ʉñe cho'ojʉ pañu chiina pa'iche ija'chea'me: Va'i chona repana va'i chorʉ va'ire chojʉ mar chiarana su'a rʉorena va'i si'ache kakaasome reparʉ. 48 Ũcuarʉmʉ repava'napi jairepanʉko kaka timusõrena mejavʉna reparʉ rueni maasome. Rueni ma ũha pʉʉ ñu'ijʉ repava'nare va'iva'nare re'ojava'narechi'a jʉ'ñana jña'nujʉ mañaasome. Cu'ava'iva'nareta'ni sẽjosõasome repana. 49-50 Dios pãi ũcuanʉkore chi'i ro'irʉmʉ tĩ'aru jã'aja'ñe cho'ocojñoja'mʉ. Reparʉmʉ ángeles rani cu'ava'iva'nare jña'nu sẽjosi'eja'che pãi cu'ache pa'inapi re'oja'che pa'inani ja'me pa'isinare jña'nu vati toana saojanaa'me. Ũcuatoare pa'ijʉ uujʉ oijʉ cõjire asoche ãijʉ pa'ijanaa'me repana —chiisi'kʉa'mʉ repaʉ.
Pãiʉ cu'amajñarʉã mamamajñarʉãna'me aimajñarʉã paache'te kʉamʉ Jesús
51 Ũcuarʉmʉ Jesús chʉkʉna'te ija'che sẽesi'kʉa'mʉ:
—¿Chʉ'ʉ cuasakʉ kʉasi'e peore asamasiche mʉsanʉkona? —chiisi'kʉa'mʉ.
Chikʉna,
—Jʉ̃jʉ, Chʉkʉna'te Paakʉ, peore asamasime chʉkʉna —chiisinaa'me chʉkʉna.
52 Chitena Jesús i'kasi'kʉa'mʉ.
—Pãiʉ vʉ'e paakʉ repaʉ paamajñarʉã peore masimʉ mamana'me ai. Judíopãi che'chona ũcuaʉana chʉ'ʉ che'choche asa chẽa cho'ona ũcuaja'che ka'chamajña masime, aperʉmʉ chʉ̃'ʉ jo'kasi'ena'me chʉ'ʉ irʉmʉ che'chokʉ chʉ̃'ʉñe —chiisi'kʉa'mʉ repaʉ.
Jesús Nazaret vʉ'ejoopo pa'isi'ere kʉamʉ
(Mr 6.1-6; Lc 4.16-30)
53-54 Jã'aja'ñe cuasakʉ kʉacuha ũcuachejapi eta repaʉ pa'irepajoopona sani pa'iʉ Jesús repajoopo pa'ivʉ'ena judíopãi chi'ivʉ'ena kaka che'chosi'kʉa'mʉ. Che'chokʉna pãi asa jñano ija'che i'kasinaa'me:
—¿Je'se cho'okʉ ikʉ repaʉ che'chomasiche che'cheʉ? Ũcuaja'che, ¿je'se cho'okʉ ikʉ Diochi'a cho'omasiche cho'oche che'cheʉ? 55 Ijoopo pa'ikʉ chooko'ña si'ache cho'omasikʉ mamakʉ'mʉ ikʉ Jesús. Repaʉ pʉka'ko Maríaa'mo. Repaʉ cho'jechĩia'me jã'ana, Santiagona'me Josena'me Simonna'me Judas. 56 Repaʉ cho'jeromi ũcuaja'che ijoopo'te maina'me pa'ime. ¿Je'se cho'o ikʉ jã'arepa rʉa masikʉ? —chiisinaa'me repana. 57 Jã'aja'ñe cuasanajejʉ repaʉ i'kache jachasinaa'me repana.
Ũcuarʉmʉ Jesús repanare i'kasi'kʉa'mʉ.
—Dios chʉ'o kʉakaikʉ aineesijoopo canana'me repaʉ majapãi asa jachame repaʉ kʉache. Mʉsanʉkona ũcuaja'che ijoopo chʉ'ʉ aineesijoopo cana chʉ'ʉ kʉache asa jachame —chiisi'kʉa'mʉ Jesús repanare.
58 Repanapi repaʉni cuasamapʉna Diochi'a cho'omasiche rʉarepa cho'o ñomanesi'kʉa'mʉ Jesús repajoopo pa'irʉmʉ.