14
Juan Pãi Okoro'vekʉ'te vanisõsi'ere kʉamʉ
(Mr 6.14-29; Lc 9.7-9)
Ũcuarʉmʉna Herodes Galilea cheja pa'inare chʉ̃'ʉkʉ Jesús cho'oche asaasomʉ. Jã'aja'ñe asa repaʉ'te cho'oche cho'okainare soni rao Jesús pa'iche'te vesʉkʉ ija'che i'kaasomʉ repaʉ: “Juan Pãi Okoro'vesi'kʉ chʉ'ʉpi chʉ̃'ʉʉna chuenisõsi'kʉpi jũni vajʉrani pa'icosomʉ jã'ʉ. Jã'aja'ñejekʉna Diochi'a cho'omasiche cho'omasicosomʉ repaʉ”, chiniasomʉ.
3-4 Aperʉmʉ repaʉ Herodes repaʉ cho'jeʉ Felipe rʉ̃joni Herodíani tʉa paakʉna Juan asa, “Dios ʉ̃seche'te cu'ache cho'omʉ mʉ'ʉ”, chiiʉ chʉ'vaasomʉ repaʉ'te. Jã'aja'ñe chʉ'vakʉna Herodes asa pe'rukʉ repaʉ'te Juanre chẽa cʉnameji quẽo cu'ache cho'onare chẽa cuaovʉ'ena sa cuaoa'jʉ chini chʉ̃'ʉasomʉ.
Juanre vanisõñe chʉ̃'ʉra chiniasomʉ repaʉ. Jã'ata'ni pãipi ũcuanʉko, “Juan Dios chʉ'o kʉakaikʉ'mʉ”, chiijʉ cuasajʉna chʉ̃'ʉvajʉchʉasomʉ repaʉ, “Pãipi pe'rujʉ”, chini. Ũcuarʉmʉ Herodes repaʉ'te jñaasiumucusejarʉmʉjekʉna fiesta cho'ora chini pãi jainʉkore soni rao chi'iasomʉ. Fiesta'te cho'ojʉna Herodías mamako pãi jainʉko ñajʉ'te eta te'eo ujacha'iasomo. Jã'aja'ñe cho'okona ña Herodes rʉa pojoasomʉ repao'te. Pojokʉ repao'te,
—Mʉ'ʉre ʉache sẽejʉ̃'ʉ chʉ'ʉre. Mʉ'ʉ sẽeñe ũcuaʉache ĩsija'mʉ chʉ'ʉ mʉ'ʉre. Dios ñakʉ'te chʉ'o ũcuarepare i'kamʉ chʉ'ʉ, —chiniasomʉ repaʉ. Chikʉna eta pʉka'koni ija'che sẽniasomo repao:
—¿Ʉ̃quere repaʉ'te sẽeja'ñe chʉ'ʉ? —chiniasomo. Chikona pʉka'kopi chʉ'vaona asa Herodes pa'iruupʉna jo'e kaka ija'chere sẽniasomo repao:— Juan Pãi Okoro'vekʉ sĩjopʉ'te tʉso cʉnare'avana maña ra ĩsijʉ̃'ʉ chʉ'ʉre —chiniasomo repao Herodías mamako.
Repao sẽeñe'te asaʉna Herode'te rʉa sʉmaneasomʉ. Jã'ata'ni repaʉ soicojñosina asajʉ'te, “Ũcuarepare i'kamʉ chʉ'ʉ”, chiisi'kʉjekʉ ũcuare ra ĩsia'jʉ chini chʉ̃'ʉasomʉ repaʉ, pãipi, “Joreʉ'mʉ ikʉ”, chiimanea'jʉ chini. 10 Jã'ajekʉna,
—Cu'ache cho'onare chẽa cuaovʉ'ena sani Juan sĩjopʉ tʉsojʉ̃'ʉ —chiiʉ chʉ̃'ʉasomʉ repaʉ. 11 Chikʉna sani Juan sĩjopʉ tʉsocuha cʉnare'avana maña ra romichĩioni ĩsiasome repana. Ĩsirena koo pʉka'koni jo'e sa ĩsiasomo repao.
12 Jã'a cho'o pi'nisirʉmʉ repaʉ Juan neena pa'isina repaʉ'te vanisõsi'ere asa pãi cu'ache cho'onare chẽa cuaovʉ'ena sani repava'ʉre sa tãasome. Tã pi'ni sani Jesuni kʉaasome repana.
Pãi cinco milrepanare Jesús ãu ãusi'ere kʉamʉ
(Mr 6.30-44; Lc 9.10-17; Jn 6.1-14)
13 Juan chuenisõsi'e asasirʉmʉ Jesús ũcuachejapi chʉkʉna repaʉ neenana'me choovʉ tuni pãi peochejana chiara chekʉkã'kona jẽ'esi'kʉa'mʉ. Jã'ata'ni pãi repaʉ saisichejare asa vʉ'ñajoopoã pa'isina eta repara chekʉkã'kona po'opi tuhasinaa'me repaʉ'te. 14 Chiara chekʉkã'ko jẽni tĩ'a mani Jesús, repaʉ'te tuhasinare pãi ñasi'kʉa'mʉ. Ũcuanani ña oiʉ repana sasiva'nare jũ'iva'nare vasokaisi'kʉa'mʉ repaʉ. 15 Ũcuarʉmʉ chʉkʉna repaʉ neena na'isõcuhakʉna repaʉ'te sani ija'che i'kasinaa'me:
—Icheja vʉ'ñajoopoãjẽ'e peomʉ. Inare pãi saojʉ̃'ʉ vʉ'ñajoopoãna sani ãure koo ãapʉ. Na'isõcuhamʉ ie —chiisinaa'me chʉkʉna.
16 Chitena Jesús i'kasi'kʉa'mʉ.
—Saiche chiima'mʉ inare. Mʉsanʉkonapi ãu ãujʉ̃'ʉ inare —chiisi'kʉa'mʉ.
17 Chikʉna chʉkʉna i'kasinaa'me.
—Pãpʉã, cincorepapʉã, va'i te'eka'chapanarechi'a paame chʉkʉna —chiisinaa'me.
18 Chitena Jesús i'kasi'kʉa'mʉ.
—Mʉsanʉkona paache pãna'me va'iva'nare ichejana chʉ'ʉni rajʉ̃'ʉ —chiisi'kʉa'mʉ repaʉ.
19 Ũcuarʉmʉ Jesús repanare pãi tachavʉna pʉʉa'jʉ chini chʉ̃'ʉsi'kʉa'mʉ. Pʉʉ ñu'ijʉna pã, cincorepapʉã va'iva'na te'eka'chapava'nare mini cãjikʉ cʉnaʉmʉre ñakʉ Dioni, “Re'orepamʉ Ja'kʉ”, chini chʉkʉnani repaʉ neenani tʉ'se ĩsisi'kʉa'mʉ. Ĩsiʉna pãire ĩsisinaa'me chʉkʉna. 20 Pãi ũcuanʉko chajiche ãisinaa'me repa. Jã'ata'ni repana ãijʉna cajejaisi'e ãu docerepajʉ'ña sia maña timusinaa'me chʉkʉna. 21 Repa ãu ãisina pãi romijẽ'e chĩijẽ'e kuẽkuema'ñe chekʉrʉmʉ cinco milrepana pa'icosome ʉmʉpãichi'a.
Jesús oko sẽ'sevʉji nʉka ku'isi'ere kʉamʉ
(Mr 6.45-52; Jn 6.16-21)
22 Jã'aja'ñe cho'ocuha Jesús chʉkʉna'te repaʉ neenare, ija'che i'kasi'kʉa'mʉ: “Chʉ'ʉ inare pãi saochetʉ'ka mʉsanʉkona choovʉ tuni chiara chekʉkã'kona charo jẽ'ejʉ pa'ijʉ̃'ʉ”, chiisi'kʉa'mʉ. 23 Repanare sao pi'nisirʉmʉ Jesús aikũtina mʉnisõasomʉ, te'eʉ Dioni sẽsa chini. Mʉni pa'iʉ na'isõʉna ñami te'eʉ paniasomʉ repaʉ. 24 Jã'a cho'oto chʉkʉna chuta'a chiara joorepapo'te jẽ'ejʉ pa'isinaa'me. Chʉkʉna saichejapi rache tutakʉna rʉa fa'asi'kʉa'mʉ chiara. 25 Ũcuarʉmʉ Jesús ñatacuhatona chiara sẽ'sevʉji nʉka ku'iʉ tuhasi'kʉa'mʉ chʉkʉna'te. 26 Jã'aja'ñe raiʉna ña kʉkʉsõ, vajʉchʉjʉ ija'che i'kajʉ rʉa cuisinaa'me chʉkʉna:
—¡Jũ'isi'kʉpi reko raimʉ ikʉ! —chiisinaa'me.
27 Jã'aja'ñe i'kajʉna Jesús ija'che i'kasi'kʉa'mʉ:
—Jʉjarekoñoã paajʉ̃'ʉ. Jesua'mʉ chʉ'ʉ. Vajʉchʉmanejʉ̃'ʉ —chiisi'kʉa'mʉ.
28 Chikʉna Pedro i'kasi'kʉa'mʉ.
—Chʉkʉna'te Paakʉ, mʉ'ʉpi ũcuaʉ pani chʉ̃'ʉjʉ̃'ʉ, chʉ'ʉ ũcuaja'che mʉ'ʉ nʉkachejana oko sẽ'sevʉji nʉka ku'iʉ saaʉ chini —chiisi'kʉa'mʉ.
29 Chikʉna Jesús,
—Raijʉ̃'ʉ —chiisi'kʉa'mʉ repaʉ'te.
Ũcuarʉmʉ Pedro choovʉji caje oko sẽ'sevʉji nʉka ku'iʉ ũcuaʉ nʉkachejana saisi'kʉa'mʉ. 30 Jã'ata'ni rʉarepa tutakʉna ña kʉkʉsõ runisõpi'rakʉ ija'che chiiʉ cuisi'kʉa'mʉ repaʉ:
—Chʉkʉna'te Paakʉ chʉ'ʉ ru'iche ʉ̃sekaijʉ̃'ʉ —chiisi'kʉa'mʉ.
31 Chikʉna Jesús teana repaʉ jʉ̃tʉna chẽa ija'che i'kasi'kʉa'mʉ repaʉ'te:
—Chʉ'ʉre cuasamʉ mʉ'ʉ. Jã'ata'ni masi cuasama'mʉ —chiisi'kʉa'mʉ.
32 Repaʉ Jesús Pedrona'me choovʉna tutena tutasi'e cuhasõsi'kʉa'mʉ. 33 Ũcuarʉmʉ chʉkʉna repaʉ neena ũcuaʉji choovʉna tukʉna repaʉni pojojʉ ija'che i'kasinaa'me:
—Dios Mamarepakʉ'mʉ mʉ'ʉ. Ũcuarepaa'me jã'a —chiisinaa'me.
Genesaret cheja pa'iva'nare jũ'iva'nare Jesús vasosi'ere kʉamʉ
(Mr 6.53-56)
34 Ũcuarʉmʉ chʉkʉna Jesuna'me chiaraji jẽni Genesaret chejana tĩ'asinaa'me. 35 Tĩ'a maito repacheja pa'ina pãi Jesure ña masisinaa'me. Ũcuachi'a repaʉ raisi'ere chekʉnapi kʉajʉna repacheja pa'ijoorʉã peore cana ũcuanʉko asaasome. Asa ravʉ jũ'iva'nare Jesús pa'ichejana rasinaa'me repana. 36 Repava'nare jũ'iva'nare ra ija'che chiijʉ sẽesinaa'me repana: “Iva'na jũ'iva'na mʉ'ʉ ju'ikãa pʉso juhasirʉ'tʉ chẽseche jo'kajʉ̃'ʉ, chẽse vajʉa'jʉ”, chiisinaa'me. Ũcuarʉmʉ repana jũ'iva'na repaʉ ju'ikãa chẽsesina ũcuanʉko vajʉsinaa'me.