2
Ɗukume ka seriin ta Buŋdi
Kiŋ kaak gina zin̰ a ki gay ɗukume seriiner, ya ki waa oki, ki ginno botol taat kii imile kaan̰. Paa ko, wiktin taat ki ɗukuma seriin ɗo gem ka pey, bin̰ ka meen̰ji di diyaaciŋ, asaan kiŋ oki gina jookumo ar ŋaara. Gi iban kadar Buŋ ɗukumaaco seriin iŋ botilti ɗo ŋuur kuuk gina gamin kuuk jookum-aku. Kiŋ kaak ɗukuma seriin ɗo geemir ɗo gamin ku jookumo kuuk ŋu giniyo, kar kiŋ meen̰jiŋ oki ginaagu, ki pakira a kii pake min ɗo seriin ta Buŋdi walla ? Selliŋkaw ta Buŋdi taat dakina, ki ginaat bees walla ? Subirruwiy ho dalulluwiy, ki ginaag ar maan kaak maala walla ? Ki ibanno kadar Buŋ ginaaji selliŋkaw a kii ibinin̰ nigin̰jiŋ ho kii jipte goyin̰jiŋ walla ? Kar gay, ɗeŋginan̰ amil lawa ho ki pooc jiptin̰ goyin̰ji. Paa ko, ki meen̰jiŋ di iytu omaayin yaarko ɗo kaan̰ ɗo ƴiriy taat Buŋ yaa gaarin dapin̰koy. Ɗo ƴiriy taar-at, Buŋ yaaco ɗukume seriin ɗo geemir iŋ botilti ho ay gem di, ŋaaji kappiyin hagin ta riy taat ŋa gintu. Ɗo ŋuur kuuk zeeɗa gine selliŋkaw a Buŋ yaaco bere *darjine, horoomine ho goye ka gaasɗo gay, Buŋ yaaco berin̰ goye-aka. Kar gay, gee daarin̰ bariya gamin kuuk galco di, ho ampaa ko, ŋu poociit seen ta Buŋdi, ŋu rasiig ziŋkico ŋu un̰jiy ɗo gamin kuuk iŋ botilcoɗo. Ɗo gee ŋuur-ak, Buŋ yaa paayin dapin̰koy taat ŋa dapin̰iico aale. Ka seener, ɗo ŋuur kuuk gina jookum gay, Buŋ yaa taaɓiyin̰ ko taaɓiye. Taaɓin taar-at yaa gasin̰ ja *Yuudinna, ŋuur kuuk dorit kaaw ta Buŋdi awalle, ho taa gasin̰ ŋuur kuuk Yuudinnaɗo oki. 10 Kar ɗo ŋuur kuuk gina selliŋkaw gay, Buŋ yaaco bere darjine, horoomine ho ŋaaco iye aapiye. Gamin-aŋ, Buŋ yaa berin̰ ja ɗo Yuudinnar, ŋuur kuuk dorit kaaw ta Buŋdi awalle, ho ŋaa berin̰ ɗo ŋuur kuuk Yuudinnaɗo oki. 11 Asaan Buŋ, ŋaar eerro gee.
12 Gee okin̰co kuuk gina zunuubinna ho ibingigɗo *gaanuun kaak Muusa siirtu yaa mate bal seriin taat gaanuun-ak yaaco ɗukume. Kar ŋuur okin̰co kuuk gina zunuubinna ho kuuk ibingig gaanuun gay, ŋuuco ɗukume seriin iŋ gaanuun-aka. 13 Asaan gee kuuk cokiyaag gaanuun iŋ ɗeŋginco di, Buŋ talgigɗo a ŋu goy iŋ botol ɗo uŋji, illa ŋuur kuuk karmiyaaga. 14 Gee kuuk Yuudinnaɗo, ŋuur ibingigɗo gaanuun ka Muusa. Kar sando, ŋu ibingig ɗo gelbinco maan kaak kuuniy iŋ gaanuun. Ampaa ko, werin daarin̰, ŋu giniy maan kaak gaanuun kaawtu, asaan gaanuun-ak goy ɗo gelbinco. 15 Ampa-ak, ŋu gaara kadar maan kaak gaanuun kaawtu-ak, ar Buŋ diyig ɗo gelbinco. Pikirrico oki gaara pa, asaan ya ŋu gina taat jookumo, ta aditco ku maaniico di yaaco diye kaawo. Ho ya ŋu gina taat samaan gay, taar di oki yaa imilin̰co. 16 Gamin okin̰co-aŋ yaa bayne ɗo ƴiriy taat Buŋ yaa ɗukume seriine. Uudin taat nu gaariy Kabarre ta Gala, ɗo ƴiriy taar-at, Buŋ yaa ɗukume seriin iŋ botol ta Iisa Masi ɗo gamin okin̰co kuuk gee cigiltu ɗo gelbinco.
Yuudinna iŋ gaanuun ka Muusa
17 Kar kiŋ kaak kaawa a ki *Yuudin̰ce, ki diya gelbinen̰ ɗo *gaanuundi ho ki ɗapiliy a ki gem ka Buŋdi. 18 Ɗo tan̰jiŋ a ki ibingit taat Buŋ rakiyo ho iŋ ɓilde kaak ki gastu min ɗo gaanuundi, ki iban doɓe taat samaane. 19 Ki tala zin̰ a ki nec ɗaan̰e noolna. Ki pakira a kiŋ portikaw taat yaa ceerin̰ ŋuur kuuk goy ɗo gondikor. 20 Ki pakira a ki nec ɓilde gee kuuk kaƴco ɗibire iŋ ŋuur kuuk ar koogina ɗo imaandi, asaan kiŋ pakira kadar iŋ gaanuun, ki gin ibine kaak taɓ ho iŋ seen ta Buŋdi okintiti. 21 Ansi-ak, kiŋ ɓilda kat gee ku pey, kar maa di ki ɓildigiyɗo zin̰ ka meen̰jiŋ ? Kiŋ di a « dakoŋ kokinenno », kar maa di kiŋ gay kokiniyo ? 22 Kiŋ di a « mitko iŋ daatko, ŋuu kokinenno kara », kar maa di kiŋ gay kokiniy daaɗi ? Kiŋ ƴilaag buŋnay, kar maa di ki kokiniy gamin kuuk ŋu bertu *satkin ɗo geriyco. 23 Kiŋ ɗapilaw ɗo bi ka gaanuun ka Muusa, kar maa di ki karmiygigɗo gaanuun-aka ? Ansi-ak, ki nigiig siŋ ku Buŋdi. 24 Ka seener, ɗo Kitamner, ŋu siir aman : « Ɗo bi kaŋkon di, gee kuuk Yuudinnaɗo nigiy biŋkico iŋ Buŋ. »* Wer ka gase kaawor ɗo Ezaayi 52.5.
25 Ka seener, Buŋ kaaw a kuu *ɗukume seln̰o yaa gaare kadar ku geen̰ji. Ɗukume ka seln̰ol ŋaar-aŋ samaane ya ku karmiyaag gaanuun. Kar ya ku karmiygigɗo gay, ar ŋu balko ɗukume seln̰o. 26 Kar gay, ɗo gem kaak karmiyaag gaanuun, ya ŋu balji ɗukume seln̰o oki, Buŋ yaa talin̰ ar ŋa ɗukum ko seln̰o. 27 Ka seener, ŋu berkoŋ gaanuun ɗo pisiŋko ho ŋu ɗukumko seln̰o. Kar ya ku karmiygigɗo gaanuun, ŋaar kaak ŋu balji ɗukume seln̰o ho karmiyaaga-ak yaako ɗukume seriine. 28 Asaan Yuudin̰ce kaak taɓ, ŋu ibingigɗo min ɗo gamnay kuuk gee talaagu, ho ɗukume ka seln̰ol kaak taɓ oki, ŋu ibingigɗo min ɗo deley ‛deley’ : Werin daarin̰, ŋu kaawa a ‛doloy’.. 29 Kar Yuudin̰ce kaak taɓ, illa ŋu ibinaag min ɗo gelbiney, ho ɗukume ka seln̰ol kaak taɓ gay, ŋaar maan kaak Ruwwin ta Buŋdi giniy ɗo gelbin ka gemor, yampa, ŋa ŋaarro kaak ŋu siirtu ɗo gaanuundi. Yuudin̰ce kaak taɓ-ak gasɗo ozile min ɗo geemir, illa min ɗo meen̰ji Buŋ.

*2:24 Wer ka gase kaawor ɗo Ezaayi 52.5.

2:28 ‛deley’ : Werin daarin̰, ŋu kaawa a ‛doloy’.