8
Makedonialaisten anteliaisuus
Kerron teille nyt siitä, mitä Jumala on hyvyydessään tehnyt Makedonian seurakunnissa.
Kristityillä on ollut siellä vaikeaa. He ovat kärsineet todellista puutetta, mutta kokeneet samanaikaisesti niin valtavaa iloa, että ovat keränneet huomattavan lahjan muille. He antoivat paljon enemmän kuin heillä olisi ollut varaakaan, ja voin todistaa, ettei minulla ole ollut osuutta asiaan, vaan itse he halusivat antaa. He suorastaan kerjäsivät meitä ottamaan rahat vastaan voidakseen osaltaan auttaa Jerusalemin kristittyjä. Ja mikä parasta, he ylittivät kaikki toiveemme, kun he antoivat itsensä ennen kaikkea Herralle ja sitten meille kuullakseen mitä Jumala heille meidän välityksellämme sanoo.
He olivat niin innostuneita, että pyysimme Tiitusta kehottamaan teitäkin jatkamaan uhraamista – hänhän pani siellä keräyksen alulle. Te olette monessa asiassa esimerkillisiä: teillä on luja usko, paljon hyviä puhujia, tietoa näistä asioista ja innostusta. Rakastatte meitäkin vilpittömästi. Siksi toivon, että voisitte myös iloisin mielin auttaa tarvitsevia. En halua käskeä teitä. Kenenkään ei ole pakko antaa. Kerron vain, miten innokkaita muualla ollaan. Tässä teillä on hyvä tilaisuus osoittaa rakkautta käytännössä, niin ettei se jää pelkiksi sanoiksi.
Tehän tiedätte, millaista Jeesuksen rakkaus oli: hän oli rikas, mutta halusi auttaa teitä ja suostui elämään rutiköyhänä, jotta teistä tulisi rikkaita.
10 Ehdotan, että viette nyt loppuun asti sen, minkä aloititte vuosi sitten. Tehän ette ensimmäisinä vain ehdottaneet keräystä vaan myös teitte jotain sen hyväksi. 11 Panitte innostuneina asian alulle. Tehkää nyt totta suunnitelmasta sen mukaan kuin teillä on annettavaa. 12 Jos teillä on halua antaa, määrä ei ole pääasia. Jumala toivoo, että lahjoitatte sen, mitä teillä on – ei sitä, mitä teillä ei ole.
13 Tietenkään ei ole tarkoitus, että lahjan saajat eläisivät leveästi teidän kustannuksellanne. 14 Mutta tällä hetkellä teillä on kaikkea yllin kyllin ja voitte hyvin auttaa muita. Toisen kerran he taas voivat puolestaan auttaa teitä. Tällä tavoin kaikki saavat tasapuolisesti mitä tarvitsevat. 15 Muistatteko, mitä Raamatussa sanotaan tästä? »Sille, joka oli kerännyt paljon, ei jäänyt ylimääräistä, ja sillä, joka oli kerännyt vähän, oli tarpeeksi.» Tekin voitte auttaa puutteesta kärsiviä.
16 Kiitän Jumalaa, kun hän on pannut Tiituksen huolehtimaan teistä samalla tavoin kuin minutkin. 17 Ehdotin, että hän kävisi taas luonanne, ja hän suostui mielellään – luulen, että hän olisi tullut oma-aloitteisestikin, sillä hän toivoo todella saavansa nähdä teidät. 18 Lähetän hänen mukanaan erään uskonveljen, jota pidetään kaikissa seurakunnissa erittäin hyvänä ilosanoman julistajana. 19 Sama mies lähtee seurakuntien valtuuttamana viemään kanssani lahjaa Jerusalemiin. Annamme lahjan Herran kunniaksi, ja siitä myös näkyy intomme toisten auttamiseen. 20 Kun matkustamme yhdessä, hälvennämme mahdolliset epäilykset. Toivomme nimittäin hartaasti, ettei kukaan saisi aihetta moittia meitä siitä, miten toimitamme perille tämän suuren lahjan. 21 Jumala tietää, että olemme rehellisiä, mutta haluaisin muidenkin tietävän sen. Siksi olemme järjestäneet asian näin.
22 Lähetän luoksenne toisenkin uskonveljen. Tiedämme kokemuksesta, että hän on vilpitön kristitty. Hän on hyvin kiinnostunut matkasta, sillä olen kertonut hänelle paljon teistä.
23 Jos joku kysyy, kuka Tiitus on, sanokaa, että hän on minun työtoverini, joka auttaa minua auttamaan teitä. Voitte myös kertoa, että ne kaksi muuta uskovaa miestä ovat täkäläisten seurakuntien edustajia, esimerkillisiä kristittyjä.
24 Osoittakaa käytännössä rakkautta kaikin tavoin näille miehille. Silloin käy ilmi, etten ole turhaan teitä ihmisille kiittänyt.