1 »Älkää tehkö hyvää siksi, että muut kehuisivat teitä. Silloin ette saa palkkaa Taivaan Isältä. 2 Kun autat jotakuta, älä kerro siitä muille. Teeskentelijät antavat soittaa torvea kadulla ja synagogassa, kun he vievät lahjoitustaan! He ovat totisesti jo saaneet koko palkkansa. 3 Kun teet hyvää jollekin, tee se niin huomaamattomasti, ettei vasen kätesi tiedä, mitä oikea tekee. 4 Isäsi tuntee kaikki salaisuudet ja palkitsee sinut.

5 Puhun teille nyt rukoilemisesta. Älkää rukoilko kadunkulmissa ja synagogissa ihmisten nähden niin kuin teeskentelijät. He eivät saa muuta palkkaa kuin ihmisten huomion. 6 Mene sinä sen sijaan jonnekin yksinäisyyteen. Sulje ovi perässäsi ja rukoile hiljaa Isääsi. Hän tietää salaisetkin ajatuksesi ja palkitsee sinut.

7 Älkää rukoillessanne hokeko tyhjää niin kuin pakanat. He luulevat, että mitä monisanaisempia he ovat, sitä varmemmin heidän rukouksensa kuullaan. 8 Teidän Isänne nimittäin tietää täsmälleen, mitä tarvitsette, ennen kuin olette ehtineet pyytääkään häneltä mitään!

9 Rukoilkaa vaikka näin: ’Isämme, joka olet taivaassa! Me kunnioitamme pyhää nimeäsi. 10 Anna valtakuntasi tulla pian. Tapahtukoon sinun tahtosi sekä maan päällä että taivaassa. 11 Anna meille tänäänkin jokapäiväinen leipä. 12 Anna anteeksi meidän syntimme, niin kuin mekin olemme antaneet anteeksi niille, jotka ovat tehneet meille pahaa. 13 Älä johdata meitä kiusaukseen, vaan vapauta meidät pahasta.*Eräissä Raamatun käsikirjoituksissa on lisäys: »sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia ikuisesti». Aamen.’ 14 Taivaan Isä antaa teille anteeksi, jos annatte itse anteeksi niille, jotka tekevät teille vääryyttä. 15 Jos te kieltäydytte antamasta anteeksi, ei Isäkään anna teille anteeksi.

16-17-18 Ihmisten ei tarvitse tietää myöskään teidän paastostanne. Teeskentelijät ovat paastotessaan surkean näköisiä, että muut säälisivät heitä. Sääli onkin ainoa palkka, jonka he saavat. Olkaa reippaan näköisiä, ettei kukaan aavistakaan teidän paastoavan. Vain Isänne, joka tietää kaiken, on selvillä asiasta, ja hän palkitsee teidät.

19 Älkää kootko aarteita tähän maailmaan, jossa ne menettävät arvonsa tai voidaan varastaa. 20 Kerätkää niitä taivaaseen. Siellä ne säilyttävät arvonsa ja pysyvät hyvässä tallessa. 21 Jos aarteenne ovat taivaassa, sydämennekin on siellä.

22 Jos hengellinen näkökykysi on kunnossa, valo loistaa sieluusi. 23 Jos taas pahat ajatukset ovat vioittaneet sinua, olet hengellisessä pimeydessä. Miten synkkä se onkaan!

24 Et voi palvella kahta isäntää, Jumalaa ja omaisuutta. Jos rakastat toista, vihaat toista.

25 Siksi annan teille neuvon: älkää murehtiko ruuasta, juomasta ja vaatteista. Olette saaneet elämän, ja se on ihmiselle paljon tärkeämpi kuin syöminen tai pukeutuminen. 26 Katsokaa lintuja! Ne eivät murehdi ravinnostaan, eivät kylvä eivätkä korjaa satoa, sillä Taivaan Isä ruokkii ne. Te olette Isällenne paljon arvokkaampia kuin linnut. 27 Ette voi pidentää elämäänne hetkeäkään, vaikka kuinka kovasti murehtisitte.

28-29 Miksi olette huolissanne vaatteista? Katsokaa niityllä kasvavia kukkia. Ne eivät huolehdi itsestään, mutta ei edes kuningas Salomo ollut loisteliaimmassa asussaan yhtä kaunis kuin ne. 30 Jos kerran Jumala pitää niin hyvää huolta kukista, jotka hehkuvat tänään ja ovat jo huomenna kuihtuneet, niin totta kai hän huolehtii teistä vielä paremmin, vaikka teillä on niin vähän uskoa häneen.

31 Älkää siis edeltäpäin murehtiko sitä, onko teillä tarpeeksi ruokaa ja vaatteita. 32-33 Miksi eläisitte kuin pakanat, joille se kaikki on suunnattoman tärkeää? Taivaan Isä tietää kyllä, mitä tarvitsette. Hän antaa teille kaiken ilomielin, kun te annatte hänelle ensimmäisen sijan elämässänne.

34 Älkää huolehtiko huomisesta. Se on Jumalan käsissä. Eläkää päivä kerrallaan.†Sananmukaisesti: »Huominen murehtii itsestään. Kullekin päivälle riittää oma vaivansa.»»