17
Tulipunainen nainen
Yksi niistä seitsemästä enkelistä, jotka olivat tyhjentäneet maljansa, tuli sanomaan minulle: »Lähde katsomaan, mitä veden äärellä olevalle portolle tapahtuu. Maailman hallitsijoilla on ollut moraalittomia suhteita häneen, ja maan kansat ovat juopuneet hänen siveettömyytensä viinistä.»
Enkeli vei minut hengessä erämaahan. Näin siellä naisen, joka istui tulipunaisen eläimen selässä. Sillä oli seitsemän päätä ja kymmenen sarvea,*Samoin kuvataan lohikäärmettä – saatanaa – ja merestä noussutta petoa, Ilm. 12:3,9 ja 13:1. ja se oli kirjoitettu täyteen Jumalaa pilkkaavia sanoja. Naisen puku oli purppuran- ja helakanpunainen. Hänellä oli kultakoruja, jalokiviä ja helmiä ja kädessään kultamalja täynnä rivouksia.
Naisen otsaan oli kirjoitettu salaperäinen nimi: »Suuri Babylon, maailman porttojen ja epäjumalanpalvelijoiden äiti.»
Huomasin, että hän oli humalassa. Hän oli juopunut surmaamiensa Jeesuksen marttyyrien verestä. Tuijotin häntä kauhun vallassa.
»Miksi olet niin hämmästyneen näköinen?» enkeli kysyi. »Kerron sinulle, kuka hän on ja ketä tuo eläin esittää, jolla hän ratsastaa. Se eli, mutta ei elä enää. Pian se kuitenkin ilmestyy syvyyden kuilusta ja menee kadotukseen. Ne ihmiset, joiden nimiä ei ole kirjoitettu ennen maailman luomista Elämän kirjaan, mykistyvät hämmästyksestä, kun se kuolemansa jälkeen palaa.Sananmukaisesti: »se oli eikä ole, mutta tulee».
Ymmärrätkö: sen seitsemän päätä tarkoittavat seitsemää vuorta. KaupunkiSisältyy ajatukseen 18. jakeen mukaan., jossa nainen asuu, on niiden päälle rakennettu. 10 Ne tarkoittavat myös seitsemää kuningasta. Viisi on jo kukistunut, kuudes hallitsee parhaillaan ja seitsemäs on tulematta, mutta hänen hallitusaikansa jää lyhyeksi. 11 Tulipunainen eläin, joka kuoli, on kahdeksas kuningas. Hän hallitsi aikoinaan yhtenä noista seitsemästä. Oltuaan vielä toisen kerran vallassa hänkin menee kadotukseen. 12 Kymmenen sarvea esittävät kymmentä kuningasta, jotka eivät ole vielä nousseet valtaan. He saavat hallita lyhyen ajan pedon kanssa. 13 He allekirjoittavat sopimuksen, jossa taataan kaikki valta ja voima pedolle. 14 Yhdessä he sotivat Karitsaa vastaan, mutta Karitsa voittaa heidät. Hän on kaikkien herrojen Herra ja kuningasten Kuningas, jonka kansa on kutsuttu ja valittu ja uskollinen.
15 Meret, järvet ja joet, joiden päällä näit naisen istuvan, ovat suuria eri kansoihin ja rotuihin kuuluvia ihmisjoukkoja.
16 Punainen eläin ja sen sarvet, kuninkaat, vihaavat naista. He hyökkäävät hänen kimppuunsa ja jättävät hänet alastomana tulen saaliiksi. 17 Jumala panee heidät toteuttamaan omaa suunnitelmaansa: he antavat yhteisestä sopimuksesta kaiken vallan punaiselle pedolle. Niin Jumalan sanat toteutuvat. 18 Nainen, jonka näit, on suuri kaupunki, joka hallitsee maailman valtiaita.»

*17:3 Samoin kuvataan lohikäärmettä – saatanaa – ja merestä noussutta petoa, Ilm. 12:3,9 ja 13:1.

17:8 Sananmukaisesti: »se oli eikä ole, mutta tulee».

17:9 Sisältyy ajatukseen 18. jakeen mukaan.