1 Onko meidän sitten jatkuvasti tehtävä syntiä, että Jumala osoittaisi meille yhä enemmän hyvyyttään ja anteeksiantamustaan?

2-3 Ei tietenkään! Miksi tekisimme tahallamme jatkuvasti syntiä, kun kerran olemme päässeet osallisiksi uudesta elämästä? Muistattehan toki, että synnin valta meihin murtui, kun meidät liitettiin kasteessa Jeesukseen Kristukseen: hänen kuolemassaan meidän turmeltunut minämme menetti ylivaltansa. 4 Kasteessa meidän vanha syntiä rakastava minämme haudattiin Kristuksen kanssa. Ja koska Isä Jumala herätti ihmeellisellä voimallaan Kristuksen kuolleista, mekin saamme elää uutta elämää hänessä ja hänen kanssaan.

5 Me ja Kristus olemme yhtä: me kuolimme hänen kanssaan.*Sananmukaisesti: »olemme yhteen kasvaneita hänen kuolemansa kaltaisuuteen». Nyt olemme osallisia hänen uudesta elämästään ja kerran nousemme kuolleista niin kuin hän. 6 Meidän vanha minämme ristiinnaulittiin Kristuksen kanssa, jotta emme enää olisi synnin hallittavina emmekä synnin orjia. 7 Koska olemme kuolleet synnille, sillä ei ole ylivaltaa elämässämme. 8 Vanha, syntiä rakastava minämme on kuollut Kristuksen kanssa, ja niin uskomme saavamme myös elää ikuisesti hänen kanssaan. 9 Jeesus nousi kuolleista, eikä hän enää koskaan kuole. Kuolemalla ei ole enää valtaa häneen. 10 Hän kuoli kaikkien puolesta murtaakseen synnin vallan, ja nyt hän elää ikuisesti Jumalalle. 11 Pitäkää siis tekin itsenne synnille kuolleina ja eläkää Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, tähden.

12 Synti ei saa enää hallita kuolevaista ruumistanne. Älkää antautuko pahojen halujen valtaan. 13 Älkää antako mitään osaa ruumiistanne pahan työvälineeksi synnintekoon, vaan antakaa itsenne kokonaan Jumalalle. Kun te nyt olette vapautuneet kuolemasta, niin antakaa itsenne kokonaan Jumalan käyttöön, toteuttamaan hänen hyviä tarkoituksiaan. 14 Synti ei enää koskaan ole teidän hallitsijanne. Tehän ette elä enää lain orjuudessa, vaan vapaina Jumalan suosiossa ja armossa.

15 Tarkoittaako tämä sitä, että voimme huoletta tehdä syntiä? Pelastuksemmehan ei riipu lain noudattamisesta, vaan Jumalan armon vastaanottamisesta. Emme tietenkään!

16 Ettekö ymmärrä, että voitte nyt itse valita isäntänne: joko synnin, mistä seuraa kuolema, tai Jumalan tottelemisen, mistä seuraa Jumalan tuomiosta vapautuminen. Jos annatte itsenne jollekulle, hänestä tulee teidän valtiaanne ja teistä hänen orjiaan. 17 Jumalalle kiitos siitä, että vaikka aikaisemmin valitsitte synnin orjuuden, noudatatte nyt koko sydämestänne Jumalan tahtoa. 18 Nyt olette vapaat vanhasta hallitsijastanne, synnistä, ja teistä on tullut uuden isäntänne, Jumalan, palvelijoita.

19 Puhun käyttäen vertausta orjista ja heidän valtiaistaan, koska se on teidän helppo ymmärtää. Aivan niin kuin olitte ennen kaikenlaisen synnin orjia, samalla tavoin teidän on nyt annettava itsenne kaiken oikean ja pyhän palvelukseen.

20 Ollessanne synnin orjia ette piitanneet Jumalasta. 21 Ja mitä siitä oli seurauksena? Ilmeisestikään ei mitään hyvää, koska nyt teitä hävettää muistellakin sitä, mitä silloin teitte: sellainen elämä päättyy ikuiseen kuolemaan. 22 Mutta nyt olette vapaat synnin vallasta, olette Jumalan palvelijoita. Te elätte Jumalan tahdon mukaan ja saatte ikuisen elämän. 23 Synnin palkkahan on kuolema, mutta Jumala antaa lahjaksi ikuisen elämän Herramme Jeesuksen Kristuksen tähden.