2
Filla ɗereeji yahde kawriiɗe goonɗinɓe Iisa jeɗɗi
Ɗerol yahde hawriine wonnde Efeesu
—Winndan maleykaajo hawriine Efeesu, mbi'aa : Lildal nii ƴuwngal to jogiiɗo nder junngo mum nyaamo koode jeɗɗi, jehoowo hakkune fitillaaji kanŋe jeɗɗi :
Miɗo anndi golleeji maa lobbi, jaggu e tittinkinaaku maa. Miɗo anndi ko a waawaa munyude bonɓe. A fonni wi'ooɓe kam'en no *lilaaɓe, a tawi ko ɓe fenooɓe. Miɗo anndi ko a munyi, ngam barke innde am. A yari bone, a soƴƴoraaki gaɗa. Amma ndaraa, ngi'aa gacce ɗe peliranmaami : A woppi hidde maa nde ngoodannoɗaa kam illa arannde. Miccitaa no ngorrunoɗaa. A fuɗɗirii no wooɗiri, dey yeeƴitiɗaa caamuɗaa.
Tuubaa, mbattitaa golleeji maa, ngollaa no ngollirannoɗaa ! Nde nii a tuubaay, mi waran to maa, mi itta fitilla maa nder nokku mum. Amma no woodi goɗɗum ko ngaɗunoɗaa no wooɗiri. Kanƴum woni a wanyi golleeji sewre Nikola'en hano no mbanyirmi ɗi.
Jom nowru fuu horkita nowru mum nana ko *Ruuhu Alla wi'ata kawriiɗe goonɗinɓe Iisa ! Jaaliiɗo fuu mi hokkan ɗum nyaama ɓiɓɓe lekki kokkoohi mbuurnam ngonki nder koogol Alla.
Ɗerol yahde hawriine wonnde Simirna
—Winndan maleykaajo hawriine goonɗinɓe Simirna, mbi'aa : Lildal nii ƴuwngal to laatiiɗo kam woni arano, kam woni cakitiiɗo, maaynooɗo ummitii.
Miɗo anndi torra ka njarɗaa, miɗo anndi talkaaku ngu ngonduɗaa he mum, amma aɗa woodi riiku. Miɗo anndi mbonka ka hooƴooɓe ko'e mum'en no *Yahudankooɓe mbi'ata dow maa. Amma himɓe ɓee, ɓe kanaa *Yahudankooɓe, ɓe hawriine rewooɓe Ibiliisa. 10 Taa hulu torra ka njaroytaa yahde yeeso. Ibiliisa waɗan heewɓe nder mooɗon uddee ngam sii'aade on. On torretee balɗe sappo ka-kap. Amma durwa, to a woppu goonɗinol maa baa nii himɓe maa fuu no mbaretee non ngam mi hokkete lefol mbuurnam nduumiiɗam.
11 Jom nowru fuu horkita nowru mum nana ko *Ruuhu Alla wi'ata kawriiɗe goonɗinɓe Iisa ! Jaaliiɗo fuu, maayde ɗiɗaɓere meemataa ɗum.
Ɗerol yahde hawriine wonnde Pergamu
12 —Winndan maleykaajo hawriine goonɗinɓe Pergamu, mbi'aa mo : Lildal nii ƴuwngal to jom takubaahi ki kunndule ɗiɗi belnaaɗe.
13 Miɗo anndi aɗa jooɗii to Ibiliisa laami, amma ɗum fuu haɗaay a tokkii kam. A yankiraay kam baa nde worre. A tittinkinake nder goonɗinde kam to Seyɗan sinngi laamu mum faa yottii he wakkati mo Antipas seedeejo am kolniiɗo waraa nder wuro mooɗon. 14 Amma ndaa, gacce seɗɗaaje gom nii ɗe peliranmaami : Aɗa woodi tokkuɓe jannde Balaama, ekkintinɗo Balak fergina ɓiɓɓe *Isra'el, nyaama tewuuji cakkanaaɗi tooruuje, omo waɗa ɓe njeena. 15 Non duu aɗa wondi he tokkuɓe ekkintinooje sewre Nikola'en. 16 Ndenne, tuubu joonin ! Se hanaa non duu, mi waran ko ɓooyataa, mi habdira ɓe takubaahi ngonki no wurtoo nder hunnduko am.
17 Jom nowru fuu horkita nowru mum nana ko *Ruuhu Alla wi'ata kawriiɗe goonɗinɓe Iisa ! Jaaliiɗo fuu, mi hokkan ɗum nyaama nyaamdu cuuɗiinu, nyaamdu wi'eteenu « *manna ». Mi hokkan joomum duu kaaƴel danel tar, ngel dow mum winndaa innde heyre, nde neɗɗo fuu anndaa sey jaɓoowo ngel.
Ɗerol yahde hawriine wonnde Tiyatira
18 —Winndan maleykaajo hawriine goonɗinɓe Tiyatira, mbi'aa mo : Lildal nii ƴuwngal to *Ɓii-Alla, jom gite jalɓooje hano ɗemngal hiite, mo koyɗe mum no ƴelkita hano njamndi mboɗeeri ciiwaani.
19 Miɗo anndi golleeji maa lobbi. Miɗo anndi hidde maa, miɗo anndi goonɗinol maa. Miɗo anndi ballal ngal ngaɗanɗaa woɓɓe. Miɗo anndi tittinkinaaku maa.
Jooni golleeji maa cakitiiɗi no ɓuri araneeji ɗiin ɗuudde. 20 Amma gacce ɗe peliranmaami nii. A acci Yesabel, debbo bi'oowo kam no annabiijo, nder jannginooje mum no majjina gollooɓe am, ɓe tinnoo nder jeenu he nyaamɗe tewuuji cakkanaaɗi tooruuje. 21 Mi hokki mo wakkati ngam o tuuba, amma walaa ko nanngi ɓerne makko nde hanaa jeenu. 22 Mi waɗan o nyawa nyaw manngu, o fukkoo. Mi waɗa fijidooɓe he makko njara torra faa noy walaa. Mi waɗan ɗum joonin joonin nde ɓe tottitaaki golleeji debbo bonɗo oo. 23 Mi waran tokkuɓe jannde makko. Kawriiɗe goonɗinɓe fuu no anndan ko miin woni annduɗo miilooji ɓerɗe ɓiɓɓe aadama. Neɗɗo mooɗon fuu mi yoɓan ɗum dey-dey gollal mum.
24 Amma onon goonɗinɓe hoddiiɓe nder Tiyatira, onon ɓe tokkaay mo, onon ɓe tefaay faamude maana ko tokkuɓe mo mbi'ata sirriiji Ibiliisa lugguɗi. Sikka fuu walaa mi yowataa donngal gom fuu dow mooɗon. 25 Ndenne, tiiɗee he goonɗinol mooɗon faa nyannde ngartoymi.
26 Jaaliiɗo fuu, tinniiɗo no waɗa ko weli kam sey nyannde timmi, mi waɗan joomum laamoo dow leyɗe fuu. 27  O laamorto lenyi ɗiin he sawru njamndi. O mornya ɗi hano no looɗe loopal mornyirtee, cankitoo.* 2.26-27 Jabuura 2.8-9 Mi waɗan joomum laamoo dow lenyi duuniyaaru, 28 hano no keɓirmi baawɗe he *Baabiraawo. Mi hokkan joomum duu hoodere fajiri.
29 Jom nowru fuu horkita nowru mum nana ko *Ruuhu Alla wi'ata kawriiɗe goonɗinɓe Iisa !

*2:27 2.26-27 Jabuura 2.8-9