20
Ƴamol dow toy baawɗe Iisaa ƴuuri
(Matta 21.23-27, Marku 11.27-33)
E ley balɗe ɗeen nyannde gomma Iisaa ina janngina yimɓe ina waajoo Kabaaru Lobbo ley suudu dewal mawndu. Hooreeɓe almaami'en e jannginooɓe Tawreeta e mawɓe yimɓe ngari to makko, mbi'i mo:
—Haalan min: Laamu nguye hokki ma baawɗe gollude ko ngollataa ɗum? Moy hokki ma laawol ngollaa ɗum?
Iisaa jaabii ɓe, wi'i:
—Miin du huunde wootere tan ƴamammi on. Njaaboɗon kam ɗum: lootagal batisima Yaayaa ngaal, wo to Laamɗo ƴuuri naa to yimɓe?
Ɓe paamiri hakkunde maɓɓe, ɓe mbi'i:
—Si en mbi'ii wo to Laamɗo, o ƴaman en ko waɗi de en ngoonɗinaay Yaayaa? De si en mbi'ii wo to yimɓe, yimɓe ɓe fuu limnan en kaaƴe, sabo ɓe fuu ɓe tannyorii Yaayaa wo annabaajo.
Nii ɓe njaaborii ɓe mbi'i ɓe paamaay to lootagal batisima Yaayaa ƴuuri. Iisaa wi'i ɓe:
—Haya miin du, mi haalantaa on baawɗe ɗeye ngollirammi ko ngollammi ɗuum.
Banndol dow remooɓe bonɓe
(Matta 21.33-46, Marku 12.1-12)
Iisaa fuɗɗi banndande yimɓe banndol ngol, wi'i:
—Neɗɗo gomma darni ngesa cabiije, halfini nga remooɓe, de waɗi jahaangal, ɓooyi wartaay. 10 Nde ɓoreede cabiije yottinoo fu, o nuli golloowo makko to remooɓe ɓeen toon faa jaɓa ngeɗu makko ɓiɓɓe cabiije ɗeen. Ndeen remooɓe ɓeen piyi nulaaɗo oon, njeccini ɗum juuɗe ɓole. 11 O nuli to maɓɓe golloowo goɗɗo. Ɓe piyi oon du, ɓe kuyfini ɗum, ɓe njeccini ɗum juuɗe ɓole. 12 O nuli katin golloowo tataɓo. Ɓe mbarmini ɗum, ɓe ndiiwi ɗum. 13 Wakkati oon, jom ngesa oon wi'i: «Noy ngaɗammi? Mi nelan ɓiyam gorko mo korsinmi, hasii ɓe njaagoto mo!» 14 Ammaa nde remooɓe ɓeen nji'unoo ɓiɗɗo oon ndeen, iɓe mbi'undura: «O woni donoowo oon. En mbara ɗum, kewten ngesa nga!» 15 Ɓe paɗɗi mo faa gaɗa ngesa toon, ɓe mbari mo. Joonin le, noy jom ngesa oon waɗata ɓe? 16 O waran, o halka remooɓe ɓeen, o halfina ngesa ngaan woɓɓe.
Nde yimɓe ɓeen nannoo ɗum ndeen, mbi'i:
—Taa ɗum laatoo!
17 Iisaa ndaari ɓe, wi'i:
—Ndelle, ɗume woni maanaa ko winndaa ɗuum:
«Hayre nde nyiɓooɓe ɓeen calii ndeen,
wo kayre laatii hoore nyimngo ngoon»?* Jabuura 118.22
18 Caamuɗo dow hayre ndeen fuu, helan. Mo nde saami dow muuɗum du, ɗiggan.
Haala yoɓugol lampo
(Matta 22.15-22, Marku 12.13-17)
19 Jannginooɓe Tawreeta e hooreeɓe almaami'en paamii banndol ngol wo kam'en sappii. Ɓe pilii no ɓe nanngira Iisaa wakkati oon, ammaa ɓe kulii yimɓe. 20 Ɓe taykii Iisaa. Ɓe nuli horooɓe nanndinkiniiɓe e lobbuɓe, yalla ina keɓira laawol no nanngirta mo e haala makko, faa ngatta mo ley juuɗe laamu, saroo mo. 21 Ɓeen ƴami mo:
—Moodibbo, miɗen anndi ko kaalataa ɗuum e ko mbaajotoɗaa ɗuum ina fonnditii, miɗen anndi a ɓurdintaa fay gooto, aɗa jannginira laawol Laamɗo ngol goonga. 22 Yalla ina daganii min min kokka kaananke Roma mawɗo oon lampo naa dagaaki?
23 Ammaa o annditii hiila maɓɓe ka, o wi'i ɓe:
24 —Kollee kam mbuuɗu cardi! Natal moy e innde moy woni ɗo?
Ɓe mbi'i:
—Kaananke Roma!
25 Ndeen o wi'i ɓe:
—Ndelle kokkee kaananke Roma oon ko jeyi, kokkon Laamɗo du ko jeyi.
26 Ɓe kunngii nanngirde mo e ko o haalata yeeso yimɓe ɗuum. Jaabu makko oon haaynii ɓe, ɓe ndeƴƴinii.
Haala ummitagol maayɓe
(Matta 22.23-33, Marku 12.18-27)
27 Woɓɓe e Saduki'en ngari to makko. Ɓeen ngoni yeddooɓe ummital. Ɓe ƴami mo, ɓe mbi'i:
28 —Moodibbo, Muusaa yamirii en, si neɗɗo ɓaŋii debbo, maayii, heɓaay ɓiɗɗo, minyum naa mawnum dewla debbo joppaaɗo oon faa heɓana maayɗo oon ɓeyngu. 29 Ina woodunoo rimdaaɓe njeɗɗo. Arandeejo oon ɓaŋi debbo, maayi, heɓaay ɓiɗɗo. 30 Ɗiɗaɓo oon dewli debbo oon, maayi, 31 tataɓo oon jokkiti. Hono noon njeɗɗo ɓeen fuu ɓaŋiri mo, keɓaay ɓiɗɗo, maayi. 32 De sakitii, debbo oon du maayi. 33 Ndelle, nyannde ummital, moy e maɓɓe laatotoo goroo debbo oon? Sabo ɓe njeɗɗo fuu ɓe ɓaŋiino mo.
34 Iisaa jaabii ɓe, wi'i:
—Yimɓe jamaanu o ina ɓaŋa, ina ɓaŋee. 35 Ammaa fotuɓe heɓude ummitagol e nguurndam garoojam ɓeen, ɓaŋataa, ɓaŋataake, 36 sabo ɓe mbaawaa maayde katin. Ɓe laatake hono maleyka'en noon. Wo ɓe ɓiɓɓe Laamɗo, sabo ɓe ummintinaaɓe e maayde. 37 Wooɗi ko maayɓe ummitotoo ɗuum, fay Muusaa sappake ɗum ley taariki wuumoore huɓɓoore. Sabo toon o noddiri Joomiraaɗo Laamɗo Ibrahiima e Isiyaaka e Yaakuuba. Wakkati Muusaa, tawi Ibrahiima e Isiyaaka e Yaakuuba maayiino gilla ko ɓooyi. 38 Laamɗo wanaa Laamɗo maayɓe, wo o Laamɗo wuurɓe. Sabo to makko yimɓe fuu wo wuurɓe.
39 Woɓɓe e jannginooɓe Tawreeta, mbi'i:
—Moodibbo, a haalii goonga.
40 Caggal ɗuum ɓe cuusaay ƴamude mo ƴamɗe goɗɗe katin.
Kabaaru Almasiihu e Daawda
(Matta 22.41-46, Marku 12.35-37)
41 Iisaa wi'i ɓe:
—Noy ɓe mbaawri wiide Almasiihu wo taan Daawda? 42 Daawda e hoore muuɗum wi'i ley dewtere Jabuura:
«Joomiraaɗo wi'i Joomam:
Jooɗa gere nyaamo am,
43 faa mi waɗa njaaɓaa wayɓe ma.» Jabuura 110.1.
44 Daawda ina noddira mo «Joomam». Ndelle, noy o laatortoo taanum?
No Iisaa feliri jannginooɓe Tawreeta
(Matta 23.1-36, Marku 12.38-40, Lukka 11.39-54)
45 E ley ko yimɓe ɓeen fuu kettindanii mo, o wi'i taalibaaɓe makko ɓeen:
46 —Ndeentee e jannginooɓe Tawreeta yiɗuɓe yiilodaade e saayaaji mawɗi e jowteede jowtaali tedduɗi ley luumooji, fooɗantooɓe jooɗorɗe ɓurɗe teddude ley cuuɗi baajorɗi e nokkuuje tedduɗe to nyaamduuji. 47 Iɓe nyaama jawdi rewɓe talkaaɓe ɓe goriraaɓe muɓɓen maayi, de ɓe njuutina du'aawuuji maɓɓe faa ɓe nanndinkinoo e lobbuɓe. Kamɓe, jukkungo naawngo ɓurata jippineede dow muɓɓen.

*20:17 Jabuura 118.22

20:37 Wakkati Muusaa, tawi Ibrahiima e Isiyaaka e Yaakuuba maayiino gilla ko ɓooyi.

20:43 Jabuura 110.1.