21
Haala sadaka ɓurɗo wooɗude
(Marku 12.41-44)
Iisaa ƴepti gite muuɗum, yi'i joomiraaɓe jawdi ina ngatta sadakaaji muɓɓen e keesu sadaka. O yi'i debbo talkaajo mo gorum maayi, kam du ina watta toon buuɗi ɗiɗi, de o wi'i:
—Goonga kaalanammi on: debbo talkaajo o, ko watti ɗuum, ɓuri ko ɓe fuu ɓe ngatti. Sabo ɓe fuu, wo ko bonnantaa ɓe fay huunde tan ɓe ngattiri hono dokke. Ammaa debbo o kaa, e ley talkaaku muuɗum, watti haddi ko joginoo faa wuurda ɗuum fuu.
Haala halkere suudu dewal e sifaaji timmoode adunaaru
(Matta 24.1-14, Marku 13.1-13)
Ina woodi woɓɓe ina kaala haala suudu dewal mawndu nduun, e no ndu ŋarɗiniraa kaaƴe e kulle cakkaaɗe. Ndeen Iisaa wi'i:
—Ko nji'oton ɗuum, wakkati waran nde fay hayre wootere heddataako ɗo ina yowii dow wonnde. Fuu wurjinte.
Ɓe ƴami mo, ɓe mbi'i:
—Moodibbo, anndin min nde ɗum waɗata. Maande ndeye hollata kulle ɗeen ɓadake waɗude?
O wi'i:
—Ndeentee taa mbosineɗon e goonga. Heewɓe ngardan e innde am, ina mbiitoo: «Miin woni kanko», ina mbi'a du: «Wakkati oon ɓadake.» Taa njokkee ɓe. Nde nanoyɗon woldeeji e muurtereeji, taa kulee. Sabo tilay ɗum waɗa tafon, ammaa ɗum wanaa timmoode wakkati oon.
10 O heddii imo wi'a ɓe:
—Lenyol habdan e lenyol, laamu habdan e laamu. 11 Dimmbanɗe leydi mawɗe ngaɗan, rafooji e nyawuuji bonɗi du ngaran e nokkuuje feere feere. Kulle kulɓiniiɗe e sifaaji mawɗi ƴuuran dow kammu. 12 Ammaa gilla ɗum fuu waɗaay, yimɓe nanngan on, torreɗon, njaareɗon to cuuɗi baajorɗi e kasuuji. Ɓe ngadda on yeeso kaanankooɓe e hooreeɓe saabe innde am. 13 Ɗum hokkan on laawol seedanaade kam. 14 Piɓee anniya e ɓerɗe mon on miilataako ko njaabotoɗon. 15 Sabo mi hokkan on waawde haala, mi hokkan on hakkilantaaku ko wayɓe on ɓeen fuu mbaawaa salaade naa yeddude. 16 Fay saaraaɓe mon e sakiraaɓe mon e koreeji mon e yigiraaɓe mon njammboto on, mbara woɓɓe mooɗon. 17 Yimɓe fuu mbanyan on saabe am, 18 ammaa fay leembol ko'e mooɗon halkataa. 19 Tinnitaare mooɗon ndannirton yonkiiji mon.
Haala halkere Urusaliima e gartol Almasiihu
(Matta 24.15-31, Marku 13.14-27)
20 —Nde nji'uɗon konuuji ina piiloo Urusaliima fuu, anndon halkeede mayre ɓadake. 21 Wakkati oon, tawaaɓe leydi Yahuudiya fuu, ndoggira baamle. Tawaaɓe ley ngalluure nde fuu, njalta e mayre. Tawaaɓe ladde du, taa naata ngalluure ndeen. 22 Sabo balɗe ɗeen wo balɗe yomnitagol, faa ko winndaa ɗuum fuu tabita. 23 Kay, debereedu'en e musinteeɓe njaran torra ley balɗe ɗeen! Sabo torraaji mawɗi njanan e leydi ndi, tikkere Laamɗo jippoto e lenyol ngol. 24 Ɓe camminirte kaafaahi, ɓe nanngee, ɓe njaaree hakkunde lenyi fuu. Lenyi ndampan Urusaliima faa nde wakkati dawrugol muɓɓen timmiri no fodoraa.
25 Sifaaji ngaɗan dow naange e lewru e koode. Ley adunaaru du kulol waɗan e leyɗe ɗeen. Ɗe fuu ɗe mbemmboto saabe feekaango maayo manngo e bempeƴƴe muuɗum. 26 Yimɓe pekkoran saabe kulol si miilake dow ko waroyta e adunaaru ndu, sabo fay baawɗe kammu ɗeen ndimmboto. 27 Wakkati oon, yimɓe ɓeen nji'an Ɓii Neɗɗo ina wara e duule, ina warda e baawɗe e teddeengal manngal. 28 Onon, si ɗum fuɗɗii waɗude, tiggitoɗon, ɓanton ko'e mooɗon, sabo Laamɗo ɓadake rimɗinde on.
Banndol dow ƴibbi
(Matta 24.32-35, Marku 13.28-31)
29 Caggal ɗuum, o banndani ɓe banndol ngol, o wi'i:
—Ndaaree ƴibbi e leɗɗe goɗɗe ɗe fuu. 30 Si on nji'ii ɗe mbilitii, oɗon anndi ndunngu ɓadake. 31 Noon du, si on nji'ii kulle ɗeen ina ngaɗa, annditon laamu Laamɗo ɓadake. 32 Goonga kaalanammi on: jamaanu o timmataa, tawee kulle ɗeen fuu ngaɗaay. 33 Kammu e leydi timman, de haalaaji am kaa timmataa abada.
Haala reentaade e gartol Almasiihu
34 —Ndeenee ko'e mon taa yidde fijo suloowo e sulargol doro e kaɓɓu-ko'u adunaaru njowoo dow ɓerɗe mon de nyannde ndeen juha on 35 hono tuugol* Tuugolwo ko woɓɓe mbi'ata huuseeru maa bedorgal.. Sabo inde wara dow yimɓe adunaaru fuu. 36 Ndelle, kakkilon wakkati fuu, ngaɗon du'aare, faa keɓon daɗude e kulle gaɗooje ɗeen fuu, mbaawon daraade yeeso Ɓii Neɗɗo.
37 Nyalooma fuu, Iisaa ina waajoo ley suudu dewal mawndu, de jemma, o wurtoo, o waalowa dow waamnde wi'eteende Jaytun. 38 Yimɓe fuu ina njaha to suudu dewal mawndu illa fajiri faa kettindanoo mo.

*21:35 Tuugolwo ko woɓɓe mbi'ata huuseeru maa bedorgal.