2
Haala jukkungo Laamɗo
Ndelle, aan peloowo woɓɓe oon, mo laatiɗaa fuu a walaa ko njaaboɗaa. Sabo si a felii goɗɗo, aɗa liɓa hoore maa, sabo aan du aɗa waɗa ɗum. Eɗen anndi Laamɗo ina saroo waɗooɓe hono golleeji ɗiin fodde goonga. Aan peloowo waɗooɓe iri golleeji ɗiin tawee hono noon ngaɗirtaa, yalla aɗa sikki a daɗan jukkungo sariya Laamɗo ngoon naa? Naa a jawɗo moƴƴuki Laamɗo mawki kiin, kam e munyal muuɗum e heese muuɗum naa? Yalla a faamaay moƴƴuki muuɗum ina yaare faa tuubaa? Ammaa ko a joorɗo ɓernde, a caliiɗo tuubude ɗuum, aɗa waddana hoore maa tikkere Laamɗo nyannde Laamɗo ɓanginta tikkere muuɗum e sariya mum ponnditiiɗo oon. Sabo Laamɗo barjoto mono fuu golle muuɗum. Waɗooɓe ko wooɗi e ley munyal, filotooɓe darja e teddeengal e ko duumotoo ɓeen, keɓan nguurndam nduumiiɗam. Ammaa filotooɓe ko nafata ko'e muɓɓen, saliiɓe goonga de ina kaɓɓii e bonanda ɓeen, jukkungo naawngo keɓata. Torra e ɓillaare ngoodanii gaɗoowo ko boni fuu: Alhuudiyankooɓe tafon, de lenyi goɗɗi njokka. 10 Ammaa darja e teddeengal e jam ngoodanii gaɗoowo ko wooɗi fuu, Alhuudiyankooɓe tafon, de lenyi goɗɗi njokka. 11 Sabo Laamɗo ɓurdintaa yimɓe.
12 Kala gaɗoowo hakke mo anndaa Tawreeta Muusaa halkan tawa saroraaka Tawreeta oon. Katin du gaɗoowo hakke tawi na anndi Tawreeta, sarorte Tawreeta oon. 13 Yimɓe ndaardataake fonnditiiɓe yeeso Laamɗo e hettindanaade Tawreeta tan. Wo waɗooɓe ko Tawreeta wi'i ɓeen ndaardetee wo fonnditiiɓe. 14 Ɓe nganaa Alhuudiyankooɓe ɓeen, e rafi muɓɓen anndude Tawreeta fuu, si ɓe ngaɗirii no Tawreeta oon wi'iri ni e ley muuyɗe ko'e maɓɓe, ɓe kollii iɓe njogii Tawreeta e ley hakkillooji maɓɓe fay si ɓe ngalaa Tawreeta Muusaa oon. 15 Ɓe kollii ko Tawreeta Muusaa oon yamiri ɗuum ina winndaa e ɓerɗe maɓɓe. Ɓerɗe maɓɓe ina ceedanoo ɓe, wakkati wakkati miilooji maɓɓe na pela ɓe, wakkati gom du na laamna ɓe. 16 Ɗum ɓangowan nyannde Laamɗo yamirta Iisaa Almasiihu saroo ko suuɗii ley ɓerɗe ɗuum, no fotirta e Kabaaru Lobbo mo mbaajotoomi oon.
No Alhuudiyankooɓe ngorri e Tawreeta Muusaa
17 Aan, bi'uɗo wo a Alhuudiyanke, aɗa tuugii Tawreeta Muusaa, aɗa mantoroo kawtal maa e Laamɗo, 18 aɗa anndi muuyɗe Laamɗo, aɗa waawi suɓaade ko wooɗi sabo a jannginaama Tawreeta oon. 19 A tannyorii wo a ɗowoowo wumɓe, wo a annoora wonɓe e nimre ɓeen. 20 Aɗa waajoo ɓe njanngaay ɓeen, aɗa janngina sukaaɓe saabe ko njogiɗaa anndal e goonga faa hiɓɓi e ley Tawreeta Muusaa oon ɗuum. 21 Wooɗi ndelle, aɗa tindina woɓɓe, yalla a tindintaa hoore maa naa? Aɗa waajoo taa mbujjee, a wujjataa naa? 22 Aɗa wi'a taa njeenee, a jeenataa naa? Aɗa harmina tooruuji, a wujjataa ley cuuɗi majji toon naa? 23 Aan mantortooɗo Tawreeta, a huyfintaa innde Laamɗo e luttugol maa Tawreeta oon naa? 24 Ɗum waɗi de Binndi ɗiin mbi'i: «Onon ngaɗi de yimɓe ɓe nganaa Alhuudiyankooɓe ɓeen ina mbonkoo innde Laamɗo.»* Esaaya 52.5.
25 Wooɗi, si aɗa hayba jamirooje Tawreeta, taadagol Alhuudiyankooɓe ina waawi nafude ma. Ammaa si aɗa lutta jamirooje ɗeen, a laatake hono mo taadaaki ni. 26 Si mo taadaaki haybii jamirooje Tawreeta, wanaa Laamɗo ndaardan joomum hono o taadiiɗo nii naa? 27 Mo taadaaki de na hayba Tawreeta Muusaa oon, kam saroyte aan luttuɗo Tawreeta oon, fay si a taadiiɗo annduɗo Binndi ɗiin. 28 Sabo wanaa ko yi'etee ɗuum waɗata neɗɗo Alhuudiyanke jaati, wanaa ko golletee e ɓanndu ɗuum woni taadagol. 29 Wo ko yi'ataake ɗuum waɗata neɗɗo Alhuudiyanke jaati, taadagol du ley ɓernde muuɗum tawetee. Wo Ruuhu gollata ɗum, wanaa binndi. Manoore neɗɗo oon, wanaa to yimɓe ƴuurata, wo to Laamɗo nde ƴuurata.

*2:24 Esaaya 52.5.