1 Täŋpäkaŋ Aisak u it yäpmäŋ äroŋpäŋ äma tägawani täŋpäŋ dapuri waŋirän imaka imaka ket nämo yabäŋkuk. Eruk, kadäni uken nanaki tuäni Iso yäŋpewän äbänpäŋ Nanakna! yäŋ yäwänä Näk ŋo yäŋ iwetkuk. 2 Iweränä nani Aisaktä iwetkuk; Nadätan? Näk äma tägawani täyat. Äma tägawani täŋpäŋ kumäk-kumäkna kadäni u nämo nadätat. 3 Unita äpa kuwek yäpmäŋ päŋku bipiken tom kubä kaŋ ut nam. 4 Utpäŋä ketem näkŋa gäripi nadäk täyat ude kaŋ ijiŋ nami näŋpa. Naŋ paotpäŋä näk nämo kumäŋkaŋ kon manna kaŋ gäwera tärewän yäk. 5-6 Eruk Aisak nanaki Isokät man yäŋpäŋ-nadäk ude täŋirän Rebekatä juku peŋpäŋ nadäŋkuk. Nadäŋpäŋä Iso tomta bipiken kuŋirän Rebekatä nanaki Jekop iwetkuk; Ai, nadätan? Nankatä tuäka ŋode iwerirän nadätat yäk. 7 Gäk tom kubä yäpmäŋ päbä ketem gäripi nikek ijiŋ namiŋiri Yawe iŋamiken kon manna gäwetkaŋ kaŋ kumba yäŋ iwetak. 8 Ude iwetak unita nanakna, näkä man gäwera nadäŋpäŋä burami. 9 Gäk ŋodetä kuŋkaŋ meme gubaŋi säkgämän yarä yäpmäŋ äbi. Yäpmäŋ äbäŋiri nankata ketem ini gäripi nadäk täyak u ijiŋ imayäŋ yäk. 10 Ijiŋ imakaŋ yäpmäŋ nankaken yäpmäŋ ärowipäŋ naŋkaŋä gäkpäŋ kon mani gäwetkaŋ kaŋ kumbän yäk.

11 Ude iwerirän Jekoptä miŋi Rebeka iwetkuk; Ude täga upäŋkaŋ Iso u pujiŋ yot, nähä dudumi yäk. 12 Nanatä nepmäŋitpäŋ nadäwektagän yäk. Ude täŋpero uwä gäk täŋikŋarani äma yäŋ näwetpäŋ kon manta kowata tagwän man näwerek yäk. 13 Yäŋirän miŋitä iwetkuk; Nanakna, ude nämo! Tagwän man uwä näkä terak kaŋ ärowän yäk. Gähäwä manna buramiŋpäŋ imaka unita gäwetat u päŋku yäpmäŋ äbi yäk. 14 Ude iweränkaŋ Jekop päŋku meme yäpmäŋpäŋ miŋita imiŋkuk. Imänkaŋä miŋitä ketem nanitä gäripi nadäk täŋkuko ude ijiŋ imiŋkuk. 15 Ude täŋkaŋ nanaki tuäni täŋo tek täga kubä eŋi gänaŋ itkuko u yäpmäŋpäŋ Jekopta täŋ imiŋkuk. 16 Täŋ imiŋpäŋ tom däpuko unitäŋo pujiŋi yäpmäŋpäŋ keri kotäki dudumi uwä uwäk täŋkuk. 17 Uwäk täŋ imiŋpäŋä tom ba käräga gäripi nikek ijiŋkuko u imiŋkuk. 18 Imänkaŋ ketem u yäpmäŋkaŋ naniken kuŋpäŋ iwetkuk; Nan yäk. Yäwänä iwetkuk; Nanakna, gäk netä? 19 Yäwänä Jekoptä nani iwetkuk; Näk nanaka tuäka, Iso yäk. Man näwerano u täŋ moretat. Gäk akuŋpäŋ itkaŋ ketem yäpmäŋ äbätat ŋo naŋkaŋ kon man näwet yäk.

20 Yäwänä Aisaktä nanaki iwetkuk; Nanakna, jide täŋpäŋ tom u bäräŋekinik kaŋ-ahätan? Yäwänä ŋode iwetkuk; Yawe, gäkŋo Anutu unitä näwoŋärewänkaŋ kaŋ-ahätat yäk. 21 Ude yäwänä Aisaktä iwetkuk; Nanakna, äbikaŋ gäk nanakna Iso yäŋ siwoŋi nadäkta gepmäŋit nadäwa. 22 Ude yäwänä Jekoptä nani dubiniken kuŋirän iŋit nadäŋkuk. Iŋit nadäŋpäŋ yäŋkuk; Manka kotäk nadäŋira Jekop täŋo man kotäk bumik täyak upäŋkaŋ ketka gepmäŋitpäŋ nadäwa Iso täŋo bumik täyak yäk.

23 Ude yäŋpäŋ keri Iso täŋo bumik pujiŋi nikek yäŋ nadäŋpäŋ nämo kaŋkuko unita kon imayäŋ nadäŋpäŋ yäŋyabäk ŋode täŋkuk; 24 Gäk bureni nanakna Iso ba? Yäwänä Jekoptä yäŋkuk; Näk ubayäŋ. 25 Näk ubayäŋ yäŋ yäwänä nanitä iwetkuk; Nanakna, tom ketem ijiwani u yäpmäŋ äbi naŋpäŋä kon manna gäwerayäŋ yäk. Ude iwerirän Jekoptä ketem u yäpmäŋpäŋ imän naŋkuk. Täŋpäŋ wain ume bok imän naŋkuk. 26 Naŋ paotpäŋä nani Aisaktä ŋode iwetkuk; Nanakna, dubinaken äbäŋpäŋ bumumnaken neŋpäŋ naniŋ oret yäk. 27 *Hib 11:20 Ude iweränä Jekop nani dubiniken kuŋpäŋ iniŋ oretpäŋ nani bumumiken iŋkuk. Täŋirän teki käbäŋ nadäŋpäŋ kon man ŋode iwetkuk;

30 Aisaktä Jekop kon man ude iweränkaŋ Jekoptä nani mäden täŋ imiŋirän uterakgän tuäni Iso bipiken naniktä äbuk. 31 Äbäŋpäŋ ketem gäripi nikek Jekoptä ijiŋkuko udegän ijiŋpäŋ naniken yäpmäŋ äbäŋpäŋ iwetkuk; Nan, akuŋpäŋ itkaŋ ketem yäpmäŋ äbätat ŋo naŋpäŋ kon manka näwet yäk. 32 Iweränä Aisaktä iwetkuk; Gäk netä? Iweränä Näk nanaka tuäka Iso yäŋ iwetkuk. 33 Iwerirän Aisaktä bärom pähap täŋpäŋ yäŋkuk; Netä unitä tom utpäŋ ijiŋ päbä namän nat? Gäk api äbäŋiri tom ketem u naŋpäŋ kon manna iwera tärek. Kon manna imiro uwä bureni yäpmäŋtak, jopi nämo api täŋpek yäk.

34 Aisaktä ude iwerirän Isotä konäm kotpäŋ jäpi nadäŋkaŋ nani iwetkuk; Nan! Kon manka näka udegän näwet yäk. 35 Yäwänä iwetkuk; Monäkatä yäŋnäkŋatpäŋ kon manna gäka biŋam u gomägarak yäk. 36 *Stt 25:29-34 Ude iweränä Isotä yäŋkuk; Wa! Wäpi Jekop yäŋ iwerani uku ubayäŋ! Kadäni yarä yäŋnäkŋarani täyak. Kubäwä intäjukun ahäk-ahäk täŋo tuŋum yäpmäkta biŋam wäp uwä nomägatkuk yäk. Täŋpäkaŋ apiŋowä nana täŋo kon man näka namikta yäwani nomägatak yäk. Ude yäŋpäŋ yäŋkuk; Näka biŋam kon man kubä itak ba nämo?

37 Ude yäwänä Aisaktä nanaki Iso iwetkuk; Nadätan? Ude täŋ imiro uterak monäkatä intäjukun api täŋ gamek. Ba noriye kuduptagäntä watä piä api täŋ imineŋ. Ba säguom ba wain umetä ahäŋ bumbum api täŋ imineŋ. Unita nanakna, jide täŋpäŋ imaka de nanikpäŋ gamet? 38 *Hib 12:17 Ude yäwänä Isotä iwetkuk; O nana, kon manka kubägän paorako uba? Näk imaka, kon man näwet yäk. Ude yäŋpäŋ konäm kähän yäŋpäŋ kotkuk.

39 *Hib 11:20 Konäm korirän Aisaktä iwetkuk;

42 Eruk Rebekatä nanaki tuänitä man yäŋkuko u biŋam nadäŋpäŋä Jekop yäŋpewän äbänkaŋ ŋode iwetkuk; Nadätan? Tuäka Iso uwä bänepitä kowata däpmäŋ tärekta nadäŋpäŋ gäk kumäŋ-kumäŋ gutta nadäŋpeŋ kuŋatak yäk. 43 Unita nanakna, gäk akumaŋ ämetpeŋ wanotna Labantä itakken Aran yotpärareken ku! Gäwetat udegän pengän iwat. 44 Wanotna ukät kadäni keräpigän iriri tuäka täŋo kokwawak u kaŋ bam tawän. 45 Bam taŋirän imaka täŋ imiŋkuno unita täŋguŋ taŋirän man pewakaŋ kaŋ äbi. Imata kepma kubägän tabäŋ äwaräkuk täŋira nanaknayat bok paotdeŋ?

46 Täŋpäkaŋ Rebekatä äpi Aisak ŋode iwetkuk; Yäke! Näk Iso täŋo webeniyat Hit äbotken nanik unita bitnäkinik täyat yäk. Jekoptä udegän kome ŋo nanik, Hit webe udewani kubä yäpeko uwä kaŋ kumba yäŋ api nadäwet!