1 *Mak 3:7-9; Luk 5:1-3 Jesutä äneŋi Galili gwägu gägäni-ken äpmoŋpäŋ ämawebe man yäwetpäŋ yäwoŋärek täŋkuk. Täŋ irirän ämawebe mäyap äbä itgwäjiŋpewä Jesu uwä gäpe terak punin äro maŋit itkaŋ ämawebe gwägu gägäni-ken it yäpmäŋ kwäkaŋ Jesutä manbiŋam yäwetpäŋ yäwoŋärek täŋkuk. 2 *Mat 13:34; Mak 4:33-34 Täŋpäŋä man wärani mäyap yäwetpäŋä kubä pen ŋode yäwetkuk; 3 Juku peŋpäŋ man wärani täwerayäŋ täyat ŋo ket nadäwut! Äma kubätä ketem mujipi pikta epäni-ken päŋku mujipi täŋ-irähuttäŋ kwek. 4 Täŋ-irähuttäŋ kuŋirän mujipi ätu kädet miŋin mäneŋ. Kädet miŋin mäneŋo uwä baraktä yabäŋ ahäŋpäŋ naŋ paotneŋ. 5 Täŋkaŋ mujipi ätuwä kome taŋi nämo, gänaŋ umu mobä, uterak maŋ tädotneŋ. 6 Kome u pidämigän, gänaŋ umu mobä unita jäwäri punin itkaŋ bäräŋeŋ tädotneŋ. Bäräŋeŋ tädotneŋo upäŋkaŋ edaptä yeŋpewän kubit täneŋ. 7 Täŋ, mujipi ätuwä mup waki gänaŋ mäneŋ. Mup gänaŋ maŋirä mup waki unitä äroŋpäŋ uwäk täŋpipiŋ-pewä waŋpäŋ bureni nämo pätneŋ. 8 Täŋpäkaŋ mujipi ätuwä kome gakŋi nikekken mäneŋo uwä täga äroneŋ. Äroŋpäŋ bureni ätu ähan pätneŋ. Ätuwä taŋi bumik pätneŋ. Täŋ, ätuwä bumta pätneŋ.

9 Man ude yäŋpäŋ yäŋkuk; Äma jukuni nikektä näkŋo man ŋo ket nadäwut!

10 Täŋpäkaŋ ämawebe ätu kuŋ moreŋirä Jesu iniken iwaräntäkiye-kät noriye ätukät man wärani yäwetkuko unitäŋo mebärita iwet yabäŋkuŋ. 11 Iwet yabäwäwä yäŋkuk; Anututä intäjukun itkaŋ yabäŋ yäwat epän täk täyak unitäŋo manbiŋam käbop irani injingän nadäkta yäwani unita in-gänpäŋ täwetat. Upäŋkaŋ ämawebe päke u nämo nadäwä tumäk täkaŋ unita u man wäranigän yäŋ nadäk täkaŋ. 12 *Jon 12:40; Apos 28:26-27 Man unitagän profet kubätä bian ŋode kudän täŋkuk;

13 Jesutä ude yäŋpäŋ yäŋkuk; Man wärani täweraro unitäŋo mebäri nadäkaŋ ba nämo? In mebäri nämo nadäwä tumäŋirä man wärani ätu yäwawä jide täŋpäŋ nadäwä täreneŋ? 14 Man wärani täweraro unitäŋo mebäri ŋode; Äma näkŋo man kudupi yäŋahäk täkaŋ uwä äma mujipi täŋ-irähuttäŋ kweko udewani. 15 Täŋä ämawebe ätu näkŋo man kudupi nadäŋpäŋ bänepi-ken peŋirä Satantä yäyomägat täyak uwä mujipi kädet miŋin pewän mäneŋo udewani. 16 Täŋpäŋ ämawebe ätu näkŋo man kudupi pengän nadäŋkaŋ gäripi nadäk täkaŋ uwä mujipi kome pidämi, gänaŋ umu mobä uterak piweko udewani. 17 *Mat 26:31 Unita ämawebe udewani uwä näkŋo man bänepi-ken jäwäri ket nämo äpmoŋpani unita man u kadäni keräpigän yäpmäŋ kuŋatneŋ. Bäräpi kubä ba näkŋo man yäŋahäŋirä yäŋärok man yäwerit iwan täŋ yämiŋit täŋpäwä kwitaŋpäŋ näkŋo man kudupi u bäräŋeŋ peneŋ. 18-19 *Mat 19:23-24 Täŋä ämawebe ätu näkŋo man kudupi nadäk täkaŋ upäŋkaŋ nadäŋ bäräp ba moneŋ wädäk-wädäkta ämäŋi täktäk ba tuŋum imaka imakata yabäŋgärip täŋirä unitä näkŋo man utpewä kumäŋirän näkŋo man jopi täŋpek. Uwä mup wakiwaki gänaŋ mäneŋo udewani. 20 Täŋpäkaŋ ämawebe ätu näkŋo man kudupi nadäŋkaŋ bänepi-ken peŋpäŋ kehäromi yäpmäŋ kuŋat täkaŋ uwä mujipi kome gakŋi terak piweko u bureni ähan ba taŋi bumik ba bumta ahäneŋo udewani.

21 *Mat 5:15 Jesutä manbiŋam u yäŋ paotpäŋä äneŋi yäwetkuk; Äma kubätä topän ijiŋpäŋ käbot gänaŋ ba käwut-ken pewek? Nämoinik! Kwawakgän pewänkaŋ ijiŋ-yäŋewek. 22 *Mat 10:26; Luk 12:2 Bureni! Imaka imaka apiŋo käbop itkaŋ uwä mäden kwawak ahäŋirä api yabäŋpäŋ-nadäneŋ. Ba imaka imaka ämatä yejämäk täkaŋ uwä äneŋpäŋ kwawak api peneŋ. 23 Unita äma jukuni nikektä näkŋo man ŋo ket nadäwut!

24 *Mat 7:2 Man täwet täyat uwä ket nadäk täkot. In näkŋo man kudupi nadäŋ namiŋpäŋ nadäk-nadäkjin-ken ähan peŋpäŋ nadäneŋo uwä Anututä ätukät yäpurärät tamiŋirän taŋi nadäneŋ. 25 *Mat 13:12 Unita in ŋode nadäwut; Äma kubätä imaka imani u yäpmäŋ kuŋarayäŋ täko uwä imaka imani uwä yäpurärätpäŋ bumta imikta yäwani. Upäŋkaŋ äma kubätä imaka imani u nämo yäpmäŋ kuŋarayäŋ täko uwä imaka imani u äneŋi yomägatta yäwani.

26 Ude yäŋpäŋ äneŋi man wärani kubä ŋode yäwetkuk; Man wärani kubä ŋode täwera nadäwut; Äbot Anututä yabäŋ yäwat täyak uwä ŋodewani; Äma kubätä mujipi epäni-ken piŋtäŋ kwek. 27 *Jem 5:7 Piŋ moreŋkaŋ kuŋirän bipani kepma yarä-yarä itpäŋ mebäri nämo kaŋpäŋ nadäŋirän käruk imätpäŋ amneŋ. 28 Kometä ini-tägän gakŋi yämiŋirän tädotpäŋ pähämi pitpäŋ äroŋpäŋ bureni pätneŋ. 29 *Jol 3:13; Rev 14:15 Eruk bureni patpäŋ tägaŋirä pugerek. Täŋpäkaŋ äbot Anututä yabäŋ yäwat täyak u udewani.

30 Jesutä ude yäŋpäŋ yäwetkuk; Man wärani jide u täwerira Anutu täŋo yabäŋ yäwat epän unitäŋo mebärita nadäwä täreneŋ? Eruk, kubä ŋode; Äbot Anututä yabäŋ yäwat täyak u ŋodewani; 31-32 Päya kubä wäpi mastat unitäŋo mujipi täpuri-inik, päya ätu täŋo mujipi gämori-ken itkaŋ. Upäŋkaŋ mujipi u piweno uwä tädotpäŋä taŋi täŋpäŋ pähämi obät täŋpek. Obät täŋirän barak u gänaŋ äyuŋ säkgämän itneŋ.

33 Täŋpäkaŋ Jesutä ämawebe täŋo nadäk-nadäki yabäŋpäŋ-nadäŋkaŋ nadäk-nadäkitä täga iŋitnaŋi udegän Anutu täŋo manbiŋam man wärani terakgän yäwet täŋkukonik. 34 Man mebäri kwawak nämo yäwetkaŋ man wärani terakgän yäwet täŋkukonik. Täŋpäkaŋ man mebäri uwä iwaräntäkiye-kät inigän itkaŋ yäwet täŋkukonik.

35 Eruk kepma ukengän kome bipmäŋirän Jesutä iwaräntäkiye ŋode yäwetkuk; Gwägu kukŋi udude käda kuna yäk. 36 Yäweränä iwaräntäkiyetä ämawebe Jesu kakta äbuŋo päke u yepmaŋpeŋ gäpe Jesutä itkuk-ken u gänaŋ ärowäkaŋ penta kuŋkuŋ. Kuŋirä ämawebe ätu gäpe ätu yäpmäŋkaŋ mäden yäwatkuŋ. 37-38 Eruk, Jesu iwaräntäkiye-kät gäpe terak kuŋtäŋgän Jesu däpmonta iwäwä gäpe mädeni käda gwäkita kunowä peŋpäŋ uterak däpmon patguŋ-guŋ täŋkuk. Parirän mänit pähap piäŋirän gwägu tokätkuk. Tokätpäŋ gäpe gänaŋ äpmoŋirän gäpetä gwägu gänaŋ äpmoŋpayäŋ täŋkuk. Ude täŋpänä iwaräntäkiyetä Jesu yäwä kikŋuränpäŋ iwetkuŋ; Ai! Yäwoŋärewani, gwägu gänaŋ äpmonayäŋ täkamäŋ ŋo yäk. Gwägutä nidäpayäŋ täyak ŋo. Gäk ninta butewaki nämo nadätan? 39 Iwaräntäkiyetä ude iweräwä eruk, Jesutä akuŋpäŋ mänit kaŋ-yäŋpäŋ gwägu ŋode iwetkuk; Bitnäŋpäŋ kwikinik isi! yäk. Yäweränä mänit kenta gwägu bitnäŋpäŋ wareŋ mämäni nämo itkumän. 40 Ude täŋpäŋ Jesutä iwaräntäkiye yäwetkuk; Imata umuntäkaŋ? Nadäkinikjin näkken nämo peŋpäŋ umuntäkaŋ ba?

41 Täŋpäkaŋ Jesutä mänit kenta gwägu yäniŋ bitnäŋkuko u kaŋpäŋ umun pähap nadäŋpäŋ ini-tägän näwetgäwet täŋpäŋ yäŋkuŋ; Wa! Äma ŋo jidewani! Äma jopi kubätä ude täga tänaŋi nämo. Upäŋkaŋ äma ŋonitä mänit kenta gwägu man yäwerirän mani buramikamän! yäk.