1 Eruk kumaŋ päŋku gwägu kukŋi udude käda Gerasa komeken ahäŋkuŋ. 2 *Mak 1:23 Ahäŋpäŋ Jesu gäpe terak naniktä äpäŋirän äma mäjotä magärani kubä, äma kumbani äneŋpani-ken naniktä ahäŋ yämiŋkuk. 3-4 Äma u noriyetä iŋitna yäŋkaŋ kadäni kadäni keri kuroŋi yen kehäromipäŋ pädät täwäkaŋ yäpmäŋ däkŋek täŋkukonik. Uwä äma kubätä unitäŋo kehäromi yäpmäŋ äpnaŋi nämo, kehäromigämän. 5 Täŋpäŋ kepma bipani mobä gänaŋ ba pom terak-terak kuŋatkaŋ mobä yäpmäŋpäŋ gupi awähutkaŋ kähän yäŋtäŋ kuŋat täŋkukonik.

6 Kuŋattäŋgän Jesu ban udu irirän kaŋkaŋ bäräŋeŋ dubini-ken päŋku gukut imäpmok täŋkuk. 7-8 *Mak 1:24 Ude täŋirän Jesutä iwetkuk; Mäjo, gäk äma ŋo kakätäŋpeŋ ku! yäk. Ude iweränä äma u kähän pähap yäŋpäŋ ŋode yäŋkuk; Jesu, Anutu Ärowani täŋo nanaki, gäk jide täŋ namayäŋ äbätan? Anutu iŋamiken komi epän nämo gamayäŋ yäŋ näweri nadäwa!

9 Yäŋirän Jesutä iwet yabäŋkuk; Wäpka netä? Iweränä yäŋkuk; Nin mäjo mäyaptä äma ŋo terak itkamäŋ unita wäpnin Mäyap yäŋ niwet täkaŋ yäk. 10 Ude yäŋpäŋ butewaki terak wari wari iwetkuŋ; Kome itkamäŋ ŋoken nanik niwat kireweno! yäk.

11 Man ude yäŋtäŋgän pom kubä tuän itkuko uken but äbot pähap ketem naŋ irirä yabäŋkuŋ. 12 Yabäŋpäŋ Jesu butewaki terak iwetkuŋ; But äbot udu yabätan? Niwat kireŋpewi uterak ärona yäk. 13 Yäŋirä Jesutä yäniŋ kireŋpewän mäjotä äma kakätäŋpeŋ kumaŋ but uterak äroŋkuŋ. Äroŋirä but 2,000 udetä bäräŋeŋ kumaŋ päŋku geŋi-ken äriŋpäŋ gwägu gänaŋ äpmoŋpäŋ ume naŋpäŋ kumbuŋ.

14 Ude täŋirä äma but watäni iranitä yabäŋpäŋ ämetpeŋ päŋku ämawebe yotpärare ba deken deken ittäŋ kuŋkuŋo u manbiŋam u yäwetkuŋ. Yäweräkaŋ umuri ahäŋkuko u käna yäŋkaŋ kuŋkuŋ. 15 Kumaŋ päŋku Jesuken ahäŋpäŋ kaŋkuŋ. Äma mäjo mäyaptä magärani u tek yamäk ikek, nadäwän tumbäpäŋ Jesu dubini-ken kwikinik maŋit irirän. U kaŋpäŋ äma päke äbuŋo uwä umuntaŋkuŋ. 16 Täŋpäŋ äma kaŋpäŋ nadäŋkuŋo unitä äma mäjotä magärani u ba but geŋi-ken äriŋpäŋ kumbuŋo unitäŋo manbiŋam yäwetkuŋ. 17 Man u nadäŋ moreŋpäŋä Jesu iwetkuŋ; Gäk nintäŋo kome ŋo peŋpeŋ ku! yäŋ iwetkuŋ.

18 Ude iweräwä Jesu gäpe terak ärowayäŋ täŋirän äma mäjo yäwat kireŋ imiŋkuko unitä Jesu iwetkuk; Nadäŋ namiŋiri bok kuda! yäk. 19 Iweränä Jesutä iwetkuk; Nämo! Gäk komeka-ken ku! Päŋku meŋkaye notkaye Ekänitä täŋkentäk ba iron ude täŋ namitak yäŋ biŋam kaŋ yäwet. 20 *Mat 4:25; Mak 7:31 Iweränä äma u mani buramiŋpäŋ kuŋkuk. Kuŋpäŋä Jesutä täŋ imiŋkuko unita ämawebe yotpärare kubäkubä manbiŋam u yäweränkaŋ yäŋkuŋ; Wära! Imaka kudupipäŋ nadäkamäŋ yäk.

21-23 *Mat 8:3; Mak 7:32 Täŋpäŋ Jesutä Gerasa kome peŋpeŋ gäpe terak äromaŋ gwägu kukŋi ŋode käda äbuk. Äbänkaŋ ämawebe bumta itgwäjiŋkuŋ. Täŋpäŋ ätu nanak irirän käbeyä yot täŋo watä äma kubä wäpi Jairas unitä ahäŋpäŋ Jesu kaŋpäŋ gämori-ken iŋami yäpän äpmoŋpäpäŋ butewaki terak ŋode iwetkuk; Näkŋo äpetna kumbayäŋ täyak unita gäk päbä yäpä tägakta ketka uterak täga pewayäŋ? Ude täŋpayäŋ täno uyaku nämo api kumbek yäk. 24 Ude iwetpäŋ imaguränkaŋ bok kuŋkumän. Kuŋirän ämawebe mäyap täkŋun nikek iwatkuŋ. 25-26 Iwarirä webe kubä käyäm ikek ämawebe bämopi-ken itkuk. Webe u komepak käyäm kadäni kadäni täŋ yäpmäŋ kuŋtäyon obaŋ 12 ude täreŋkuk. U yäpätägak äma mäyaptä täŋpena tägawän yäŋkaŋ epän täŋ yäpmäŋ kuŋirä komi pähap nadäŋkaŋ moneŋi jop ahäwut yäpmäŋ äbäŋ itkuk. Täŋkaŋ käyämi nämo paotkaŋ wakiinik täŋkuk. 27-28 *Mat 14:36 Ude täŋkaŋ webe unitä Jesu täŋo manbiŋam nadäŋpäŋä ämawebe päke u gänaŋ päŋku Jesu täŋo tekgän iŋirira käyämna paorän yäŋkaŋ päŋku mädeni-ken tekgän iŋitkuk. 29 Ude iŋirirän uterakgän nägät kawuk taŋpäŋ gupi-ken komi nadäŋkuko u paotkuk.

30 *Luk 6:19 Täŋirän kadäni ukengän Jesu kehäromini ätu äma kubä terak kuŋtäŋirän nadäŋkuk. Nadäŋpäŋ äyäŋutpäŋ yäwetkuk; Näkŋo tek netätä iŋitak? 31 Yäwänä iwaräntäkiyetä iwetkuŋ; Etäŋ, ämawebe mäyap dumäŋ gäwatkaŋ u nämo yabätan? Imata netätä nepmäŋitak yäŋ yäyan? 32 Yäŋirä Jesutä u netätä näkŋo tek iŋitak yäŋpäŋ äyäŋutpäŋ yabäŋ äyäŋutkuk. 33 Yabäŋ äyäŋurirän webe ukeŋo Näkä täyat yäŋpäŋ umun pähap nadäŋpäŋ äbä Jesu gämori-ken iŋami yäpän äpmoŋpäpäŋ mebärini yäŋahäŋpäŋ iwetkuk. 34 *Mak 10:52; Luk 7:50, 17:19 Iwerirän Jesutä iwetkuk; Äpetna, näka nadäŋ namikinik täyan unita gepmaŋpa tägatan. Päŋku tägaŋpäŋ säkgämän kaŋ it!

35 Man ude iwerirän äma ätu käbeyä yot täŋo watä äma wäpi Jairas unitä yotken naniktä abäŋpäŋ Jairas iwetkuŋ; Äpetka kumak yäk. Kumakopäŋ imata Jesu jop yäŋikŋat yäpmäŋ kwayäŋ? 36 Yäwäwä Jesutä man yäŋkuŋo u nadäŋpäŋ Jairas iwetkuk; Umuntäweno! Nadäk-nadäkka näkagän kehäromi peyi!

37 Ude yäŋpäŋ ämawebe päke itkuŋo unita yäjiwätpäŋ äma yaräkubä Pita, Jems-kät Jems noripaki Jon ugänpäŋ yämagut yäpmäŋ kuŋkuk. 38 Yämagut yäpmäŋ kuŋtäŋgän Jairas täŋo yotken ahäŋpäŋ yabäŋkuŋ; Yäŋtäbätet yäŋpäŋ konäm butewaki pähap täŋ irirä. 39 Ude yabäŋkaŋ yot gänaŋ äroŋpäŋ yäwetkuk; Mebäri imata yäŋtäbätek yäŋpäŋ konäm butewaki ŋo täŋ itkaŋ yäk? Webe gubaŋ ŋo nämo kumak. Däpmon pat itak. 40 *Jon 11:11 Ude yäwänä kaŋ-mägayäŋkuŋ. Kaŋ-mägayäwäwä yäŋ-yäwat-pewän yäman äpämaŋ kuŋirä webe gubaŋ kumbuko unitäŋo miŋi nani-kät iwaräntäkiye yaräkubä ukät webe gubaŋ kumbanitä patkuk-ken u äroŋkuŋ. 41 *Luk 7:14 Äroŋpäŋä webe kumbani u kerigän iŋitpäŋ iniken man terak ŋode iwetkuk; Webe gubaŋ, aku! (U iniken man terak Talita kumi yäŋ iwetkuk.) 42 Ude yäŋirän uterakgän webe gubaŋ uwä akumaŋ kuŋatkuk. (Webe gubaŋ unitäŋo obaŋ 12 ude.) Täŋirän kaŋpäŋ miŋi nani-kät iwaräntäkiye yaräkubä u keri iŋkuŋ. 43 *Mak 1:44, 7:36 Täŋpäŋ Jesutä manbiŋam u nämo yäŋahäneŋ yäŋpäŋ webe gubaŋi u miŋi nani-kät iwaräntäkiye yaräkubä u yäwetpäŋ yäniŋ bitnäŋkuk. Yäniŋ bitnäŋpäŋ ketem imä naŋpän yäŋ yäwetkuk.