1 Yisa die dɩ nyɩŋ mi a garɩsɩ Jɔɔdani mʋgɩrɩ a ga Judia tɩŋgbaŋ ma; daadaŋ pam die dɩ bɩ a keŋ giliŋ wo, ʋ dagɩ ba sɩba ʋ ŋaana wɔŋ daga die wo.

2 Farasisi die dɩ keŋ mi a yaala ba magɩsɩ wa, a pɩasɩ wa dɩ, dagɩ tɩ, dɩ yaa sieŋ mɩŋ tɩ mɩra sʋŋ dembiŋ zeti ʋ hɔgʋ mɩŋ?

3 Yisa gbaŋ dɩ pɩasɩ ba dɩ, “Lalɩa Mosisi die dɩ balɩ nɩ?”

4 Die ba baarɩ dɩ, “Mosisi die baarɩ dembiŋ dɩ keŋ yaala ʋ zeti ʋ hɔgʋ ʋ ŋaaŋ maagɩ wa gbanɩŋ a yɩ wa a dagɩ sɩba ʋ zeti wo mɩŋ, ta vaa wa aŋ ʋ ga.”

5 Yisa dɩ balɩ ba dɩ, “Nɩ wɩa die tʋa mɩŋ wɩa Mosisi die dɩ yɩ nɩ nʋarɩ mi. 6 Ama dʋnɩa piiliŋ, Ŋmɩŋ die naaŋ wa ‘dembiŋ aŋaŋ hɔgʋ.’ 7 Naa chɩaŋ ma dembiŋ aŋaŋ hɔgʋ nan vaa ba chʋalɩŋ aŋaŋ ba nɩɩlɩŋ ta faarɩ taŋ aŋ ba bale wo gie nan lagɩŋ 8 yi vuobalɩmɩŋ, da vuosi bale bɩbra. 9 Die wɩa Ŋmɩŋ dɩ keŋ nagɩ jadieke a lagɩŋ, vuota ka mʋ ʋ puoke.”

10 Die ba yiŋŋine kuli tigiŋ ʋ kʋaŋandɩɩsɩrɩba dɩ pɩasɩ wa wɩɩrɩ wɩa. 11 Ʋ balɩ ba dɩ “Dembiŋ dieke dɩ zeti ʋ hɔgʋ ta bɩ faarɩ hɔgʋ gaaŋ juu wo hɔgʋ dieke ʋ zetine wo taalɩ ma. 12 Hɔgʋ dieke dɩaŋ dɩ zeti ʋ chʋrʋ ta bɩ yallɩ dembiŋ gaaŋ ʋ gbaŋ; juu ʋ chʋrʋkʋrɩ taalɩ ma.”

13 Vuosi bataŋ die dɩ yaa ballɩ a keŋ dɩ Yisa gbɩ ba, ʋ kʋaŋandɩɩsɩrɩba dɩ yaga ba. 14 Die Yisa dɩ mɩŋŋɩna, ʋ jɩɩ sɩnyɩɩrɩŋ ta balɩ ba dɩ, “Nɩ vaa ballɩbɩsɩsɩ kiere n jigiŋ, daa nɩ yagɩma ba dama Ŋmɩŋ naarɩ yiwo ba die wo sɩɩtɩ. 15 Vuodieke mana dɩ a keŋ ka tuo Ŋmɩŋ naarɩ sɩba bʋabiŋ die dɩ tuone nyinti die nɩŋ ʋ kaaŋ juu mi.” 16 Die ʋ wa nagɩ ba ʋ nuusi me ta nagɩ ʋ nuusi a diisi diisi ba ma ta yi alibarika a yɩ ba.

17 Die Yisa die dɩ dene hagɩ dɩ ʋ dɩa, daa wʋnyɩ dɩ chɩgɩ a keŋ gbirigi ʋ nɩŋŋa ta pɩasɩ wa dɩ, “Dɩdagɩrʋ vɩɩnɩŋ, lalɩa maŋ nan yi a ye miivoli dieke dɩ wone kpatɩŋ?”

18 Yisa dɩ pɩasɩ wa dɩ, “Bɩa fʋ wasa mɩŋ vuovɩɩnɩŋ? Vuovɩɩnɩŋ wori ntaala Ŋmɩŋ nyɩɩna ma. 19 Fʋnɩŋ sɩba Ŋmɩŋ mɩraha mɩŋ. ‘Da keŋ kʋʋ vuoŋ, da keŋ yaalɩ vuoŋ hɔgʋ, da keŋ gaarɩ, da keŋ yi ŋmɩnchɩbɩsɩ daansɩatieŋ, da keŋ nyɩrɩ vuoŋ, yɩma fʋ chʋa aŋaŋ fʋ naa jɩlɩma.’ ”

20 Daa wa dɩ balɩ Yisa dɩ, “Dɩdagɩrʋ n yine bʋabiŋ mana a yaa ga mʋʋna n dɩɩ sieti gie mana mɩŋ.”

21 Yisa dɩ daansɩ wa aŋaŋ choti, ta balɩ wa, wʋbalɩmɩŋ tɩala fʋ, “Kulime a daa jadieke mana fʋ yalla a nagɩ ligirehe a yɩ zɔɔlɩntieliŋ, ta nan yi nyintitieŋ arɩzanna ma, ta fʋ keŋ a dɩa mɩŋ.” 22 Daa wa die dɩ wʋnna naa ʋ sʋŋ dɩ paalɩ chʋʋsɩ, ʋ nine chaatɩ dɩ tarɩgɩ dama die ʋ faasɩ yiwo ligiretieŋ, die ʋ kuli tigiŋ aŋaŋ sʋgɩchʋʋsɩŋ.

23 Yisa dɩ yiŋŋi a daansɩ ʋ kʋaŋandɩɩsɩrɩba ta baarɩ dɩ, “Dɩ tʋa pam aŋaŋ ligiretieŋ dɩ baaŋ nan juu Ŋmɩŋ naarɩ ma.”

24 Die dɩ yi ʋ kʋaŋandɩɩsɩrɩba mamachi ʋ balɩkʋ ma, ta Yisa dɩ bɩ balɩ bɩbra dɩ, “N ballɩ, Ŋmɩŋ naarɩ juule wɩa tʋa mɩŋ. 25 Nyɔgɩnɩ dɩ baaŋ yi die a garɩ nyɩŋ garɩyɩɩŋ vɔrɩŋ ma wa ka tʋa a tʋgɩ ligiretieŋ dɩ baaŋ nan yi die a juu Ŋmɩŋ naarɩ ma.”

26 Die ʋ kʋaŋandɩɩsɩrɩba dɩ wʋnna naa, dɩ bɩ faasɩ yi be mamachi, ba wa pɩasa taŋ dɩ, “Die nɩŋ mɩnɩa bala ʋ ye gbatɩtaanɩŋ?”

27 Yisa dɩ daansɩ ba ta baarɩ dɩ, “Vuotaŋ kaaŋ bɩagɩ a yi die ama Ŋmɩŋ nan bɩagɩ a yi dama Ŋmɩŋ jigiŋ wɩɩŋ wori a tʋa.”

28 Piita dɩ pɩasɩ dɩ, “Ta tɩnɩŋ nɩŋ, tɩ nagɩna jaaŋ mana a taaŋ ta dɩ fʋ wa?”

29 Yisa dɩ balɩ ba dɩ, “Vaa n balɩ nɩ, vuodieke mana dɩ vana ʋ tigiŋ, yaa ʋ nɩmballɩ yaa ʋ nuŋ yaa ʋ chɔɔŋ yaa ʋ ballɩ yaa ʋ kʋatɩ n wɩa aŋaŋ Ŋmɩŋ wʋvɩɩnaha wɩa 30 nan daansɩ ye nyinti saŋka gie a tɩaŋ ʋ nagɩna nyindiekemba a taaŋ wa. Ʋ nan ye tige, aŋaŋ nɩmballɩ aŋaŋ nɩɩlɩŋ aŋaŋ ballɩ aŋaŋ kʋatɩ kɔbɩga kɔbɩga tɩŋgbaŋka gie me ta tuo mugisiŋ a gʋtɩ ta saŋŋa dieke dɩ kienene wo ʋ nan ye miivoli dieke dɩ wone kpatɩŋ. 31 Ama vuodiekemba dɩ benne nɩŋŋa lele nan wɩarɩ kʋaŋ ta vuodiekemba dɩ benne kʋaŋ lele nan tɩaŋ nɩŋŋa.”

32 Die ba wa bie wo sieŋ me a gara Jerusalemi, Yisa die dɩna nɩŋŋa, die dɩ yi ʋ kʋaŋandɩɩsɩrɩba mamachi ta ŋmaamɩŋ dɩ yallɩ vuodiekemba die dɩ dɩna ba kʋaka. Yisa die dɩ bɩ wa ʋ kʋaŋandɩɩsɩrɩba baŋ aŋaŋ bale wo a ga lʋgɩŋ a balɩ ba wudiekemba die dɩ bala a yi wo. 33 Ʋ balɩ ba dɩ, “Nɩ daansɩma, tɩ gara Jerusalemi, jigidieke ba baaŋ nagɩ manɩŋ vuota Bʋadembiŋ a ga yɩ Ŋmɩŋ kɩkaabɩtɩba nyɩŋkʋra aŋaŋ Ŋmɩŋ mɩraha dɩdagɩrɩŋ nuusi me aŋ ba dii mɩŋ sarɩya ta baarɩ dɩ n chʋʋsɩya dɩ ba kʋʋ mɩŋ, ta nagɩ mɩŋ a yɩ vuodiekemba dɩ kana ka yi Juu vuosi 34 dɩ ba vʋarɩ mɩŋ fala, a tɩɩrɩ nɩntɔbɩtɩ a yɩ mɩŋ, a nɩgɩ mɩŋ aŋaŋ kpaasɩŋ ta kʋʋ mɩŋ ama daraa ataa daraaŋ n nan hagɩ kumbu me.”

35 Womi Jemisi aŋaŋ Jɔɔn, Zebedi ballɩ dɩ keŋ Yisa jigiŋ a baarɩ, “Dɩdagɩrʋ, wɩɩŋ benne tɩ yaala fʋ yi a yɩ tɩ.”

36 Yisa dɩ pɩasɩ ba dɩ, “Bɩa nɩ yaala n yi a yɩ nɩ?”

37 Ba baarɩ dɩ, “Tɩ yaala saŋŋa dieke fʋ keŋ baa fʋ dii fʋ naarɩ aŋaŋ hagɩrɩŋ tɩ ŋaŋ fʋ gʋtɩ kala, wʋnyɩ kala fʋ nuugalɩ wʋnyɩ fʋ nuudiigiŋ.”

38 Yisa dɩ balɩ ba, “Nɩ zɩ nɩ jʋʋsɩnana jadieke wo chɩaŋ, nɩ nan bɩagɩ a chii chii diekemba n balla n chii wo? Nɩ nan bɩagɩ a gbalɩgɩ gbalɩgɩ diekemba n baaŋ nan gbalɩgɩ wa?”

39 Ba baarɩ “Wa, tɩ nan bɩagɩ.” Yisa dɩ balɩ ba dɩ, “Wusie nɩ nan chii n chiititi, ta bɩ gbalɩgɩ gbalɩgɩ diekemba n balla n gbalɩgɩ wa, 40 ama n wo sieŋ dɩ n dagɩ sɩba geŋ wo baaŋ nan kalɩ n nuudiigiŋ, ta geŋ wo kala n nuugalɩ. Ŋmɩŋ bala ʋ nagɩ jigehe gie a yɩ vuodiekemba wɩa ʋ wʋnsɩna wa.”

41 Die ʋ kʋaŋandɩɩsɩrɩba banɩŋ, baŋ wa die dɩ wʋnna naa die ba jɩɩ sɩnyɩɩrɩŋ a yɩ Jemisi aŋaŋ Jɔɔn. 42 Die wɩa die Yisa dɩ wa ba mana a lagɩsɩ taŋ ta balɩ ba nɩ sɩba baarɩ vuodiekemba dɩ daansɩnana vuosi tɩŋgbaŋka gie ŋaaŋ dagɩ wa ba gbaŋ ta nyɩŋkʋra dɩaŋ ŋaaŋ pɔgɩlɩ wa ba vuosi aŋaŋ nɩŋŋmɩna, 43 ama nɩnɩŋ nɩŋ, nɩ sʋnsʋŋ vuodieke dɩ yaalala nyɩŋkʋrɩtɩ, sie ʋ nagɩ ʋ gbaŋ a bɩrɩŋ yɔmʋ banɩŋ ba mana sʋnsʋŋ. 44 Vuodieke dɩaŋ dɩ bɩ yaala ʋ bemme nɩŋŋa sie ʋ nagɩ ʋ gbaŋ a bɩrɩŋ vuoŋ mana yɔmʋ, 45 dama Ŋmɩŋ Bʋadembiŋ gbaŋ ka keŋye dɩ vuosi yi ʋ yɔŋɩsɩ, ama wʋnɩŋ ʋ balla ʋ yi vuoŋ mana yɔmʋ, a kpi a gbatɩ vuosi pam a taaŋ.

46 Die ba kenne a keŋ tʋgɩ tɩŋ kaanɩ ba wasɩnana Jariko, Yisa aŋaŋ ʋ kʋaŋandɩɩsɩrɩba dɩ wa nyɩna tɩka ma daadaŋ pam die dɩdɩ ba kʋaŋ. Daa yɩɩ wʋnyɩ ba wasɩnana Batimiisi, Timiisi bʋa dɩ kalɩ sieku me a jʋʋsa. 47 Die ʋ wʋnna dɩ Yisa vuodieke dɩ nyɩnna Nazeriti die benne mi wo, ʋ piili a keesi “Yisa, Davidi haagɩŋ chɩgɩ mɩŋ zɔɔlɩŋ!”

48 Die daadamba pam dɩ natɩ wa ta baarɩ dɩ ʋ tarɩ watɩ, yɩɩ wa dɩ wa faasɩ a keesi “Yisa, Davidi haagɩŋ chɩgɩ mɩŋ zɔɔlɩŋ.”

49 Yisa dɩ zie ta baarɩ dɩ, “Nɩ wa wa.”

Die wɩa die ba wa yɩɩ wa a balɩ wa dɩ, “Hagɩ zie, ʋ wasa fʋ.”

50 Ʋ nagɩ ʋ nyinyeeke a vigi taaŋ, ta chɩgɩ ga Yisa jigiŋ.

51 Yisa dɩ pɩasɩ wa dɩ, “Bɩa fʋ yaala n yi a yɩ fʋ?”

Yɩɩ wa dɩ baarɩ “Dɩdagɩrʋ, n yaala n bɩ yiŋŋi yesime mɩŋ.”

52 Yisa dɩ balɩ wa dɩ, “Gamma, fʋ yada gbaanna fʋ.”

Lele womi ta ʋ ninehe dɩ yuori ʋ wa dɩ Yisa kʋaŋ sieku me.