11
Yisa die dɩ june Jerusalemi ta ba bɩra wa dene
(Mat. 21.1-11; Luki 19.28-40; Jɔɔn 12.12-19)
1 Die ba gana a ga tʋga Jerusalemi ba keŋ Betifiji aŋaŋ Betani tɩgɩsɩ, tɩgɩsɩ gie die bie wo kunkogiŋ dieke ba wasɩnana Olivi Tɩɩsɩsɩ lʋgɩŋ, Yisa dɩ tʋŋ ʋ kʋaŋandɩɩsɩrɩba bale ta 2 balɩ ba dɩ, “Nɩ gamma tɩŋkpaŋŋɩ dieke dɩ benne nɩ nɩŋka, nɩ die keŋ a juu tɩka ma nɩ nan ye bonpɔlɩ dɩ bɔbɩna zie vuoŋ dɩ ye ka jʋalɩ ka, nɩ forisike a yaa keŋ giena. 3 Vuoŋ dɩ a keŋ keŋ pɩasɩ nɩ, dɩ bɩa nɩ yi dene, nɩ balɩ wa dɩ, tɩ Yɔmʋtieŋ yaalala ka, ama ʋ nan yiŋŋi a yaa ka a keŋ lele.”
4 Die ba ga a ye bonpɔlɩka dɩ ka zie sieku me a bɔbɩ juoŋ kaanɩ sanʋaŋ ma. Die ba forisinene ke 5 vuosi bataŋ die zie mi, a pɩasɩ ba dɩ, “Bɩa nɩ yie, nɩ forise bonpɔlɩka mɩŋ?”
6 Ba balɩ ba Yisa die dɩ bala die wo gbaŋ gbaŋ, die wɩa vuosisi die dɩ vaa ba yaa a ga. 7 Die ba yaa bonpɔlɩka a keŋ Yisa jigiŋ a nagɩ ba garɩtɩ a diisi ka sikpeŋ Yisa die dɩ wa jʋalɩ kalɩ ka sikpeŋ. 8 Vuosi pam die dɩ nagɩ ba gaatɩ a jaatɩ sieku me bataŋ dɩaŋ dɩ nagɩ vaatɩ ba chɩana nyɩŋ haagɩŋ ma a jaata sieku me. 9 Vuodiekemba die dɩ benne ʋ nɩŋŋa aŋaŋ ʋ kʋaŋ, die dɩ wa a piili keesiŋ,
“Tɩ Yɔmʋtieŋ, hozaana*11.9 Hozaana chɩaŋ yiwo “Gbatɩ tɩ taaŋ”. gbatɩ tɩ a taaŋ lele. Ŋmɩŋ yi alibarika a yɩ vuodieke dɩ kienene wʋnɩŋ Ŋmɩŋ saaŋ ma.
10 Ŋmɩŋ bɩ yi alibarika a yɩ tɩ chɔɔŋkʋʋŋ Davidi naarɩ dieke dɩ kienene wo ma.
Hozaana! Ŋmɩŋ, vuodieke dɩ benne ŋmɩŋsikpeŋ, gbatɩ tɩ taaŋ leleke gie.”
11 Yisa die dɩ ga tʋgɩ Jerusalemi, a ga Ŋmɩŋ jɩamɩŋ juoku sʋŋ, a daansɩ jaaŋ mana ka sʋŋ. Ama saŋŋa dieke ŋmɩŋ dɩ yaala ka nan die ʋ ŋaŋ ʋ kʋaŋandɩɩsɩrɩba, baŋ aŋaŋ bale wo die dɩ nyɩŋ ga Betani.
Yisa die dɩ kaana a yɩ kɩnkamɩŋ tɩɩŋ dene
(Mat. 21.18, 19)
12 Tʋŋ die dɩ vʋnna ba nyɩŋ Betani a kieŋ, kɔŋ die dɩ yallɩ Yisa, 13 die ʋ ye kɩnkamɩŋ tɩɩŋ dɩ gana ga zie ŋaŋ vaatɩ, die ʋ ga ʋ daansɩ ye sɩba ka yaa nyɩŋnyɩŋka mɩŋ. Die ʋ tʋgɩna mi die ʋ ye wo vaatɩ nyɩɩna ka sikpeŋ, dama ka saŋŋa die ye ka tʋgɩya aŋaŋ ka baaŋ nan nyɩŋ. 14 Yisa dɩ balɩ a yɩ tɩɩka dɩ, “Vuoŋ kaaŋ bɩ ye nyɩŋnyɩŋka fʋ ma a dii bɩbra.” Die ʋ kʋaŋandɩɩsɩrɩba dɩ wʋŋ ʋ bala wa.
Yisa die dɩ gana a ga wʋnsɩ Ŋmɩŋ jɩamɩŋ juokpeŋkpɩɩkʋ sʋŋ dene
(Mat. 21.12-17; Luki 19.45-48; Jɔɔn 2.13-22)
15 Die ba gana ga tʋgɩ Jerusalemi, Yisa dɩ ga juu Ŋmɩŋ jɩamɩŋ juokpeŋkpɩɩkʋ ma, a piili a yaga vuodiekemba die dɩ yalla nyinti a daa aŋaŋ vuodiekemba die dɩ daanana nyintiti ta kpaŋŋɩ vuodiekemba dɩ yalla ligire a tarɩga aŋaŋ vuodiekemba die dɩ yalla ŋmarɩsɩ a daa teebulisi a bubi bubi. 16 Ta ka saagɩya dɩ vuoŋ chii jaaŋ a daagɩ Ŋmɩŋ jɩamɩŋ juokpeŋkpɩɩkʋ gbaakʋ sʋŋ. 17 Die ʋ wa dagɩ vuosisi ta baarɩ, “Ŋmɩŋ wɩa baarɩ, Ŋmɩŋ tigiŋ baa ka yiwo Ŋmɩŋ jʋʋsɩŋ jigiŋ a yɩ vuoŋ mana, ta nɩ nagɩ ka a bɩrɩŋ gaarɩŋ tigiŋ?” 18 Die Ŋmɩŋ kɩkaabɩtɩba nyɩŋkʋra aŋaŋ Ŋmɩŋ mɩraha dɩdagɩrɩba die dɩ wʋnna naa wa, die ba piili a yaala sieti dɩ ba kʋʋ Yisa. Die ba chɩga wa mɩŋ, dama die ʋ dagɩkʋ die yi daadamba mana mamachi mɩŋ.
19 Die jɩŋmɩŋ dɩ tʋgɩna Yisa aŋaŋ ʋ kʋaŋandɩɩsɩrɩba die dɩ nyɩŋ mi.
Kɩnkamɩŋ tɩɩka die dɩ kʋna dene
(Mat. 21.20-22)
20 Tuŋ die dɩ vʋnna sʋkʋleeliŋ, ba chʋŋ sieku me die ba ye tɩɩ dieke Yisa die dɩ kana a yɩ wa, die ka mana dɩ kpi. 21 Piita die dɩ tɩɩnsɩ wudieke die dɩ yine wo ta balɩ a yɩ Yisa dɩ, “Dɩdagɩrʋ, daansɩ, tɩɩka die fʋ kana a yi wa kpiye!”
22 Yisa dɩ balɩ ba dɩ, “Nɩ yi Ŋmɩŋ yada. Nɩ keŋ a yi Ŋmɩŋ yada, 23 nan bɩagɩ a balɩ a yɩ kunkogiri gie, vʋʋ a ga nan nyaakpɩɩbʋ ma, fʋ gbaŋ gbaŋ fʋ keŋ a balɩ die ta ka chɩɩlɩya fʋ sʋŋ ma, yi yada sɩba fʋ bala die wo nan yi, aŋ ka yi a yɩ fʋ. 24 Vaa n balɩ nɩ, naa chɩaŋ ma nɩ keŋ a jʋʋsa Ŋmɩŋ a yaala jaaŋ nɩ tuo a dii sɩba ye ke mɩŋ, aŋ ka yi nɩ jaaŋ. 25 Ta nɩ keŋ a zie jʋʋsa Ŋmɩŋ ta vuodieke mana dɩ yine nɩ bɩaŋ, nɩ vaa ʋ taalɩ a chaa wa aŋ nɩ Chɔɔŋ Nabidie Ŋmɩŋ dɩ benne arɩzanna ma dɩaŋ nan nagɩ nɩ taalɩ a chaa nɩ. 26 ((Ama nɩ keŋ a ka nagɩ nɩ chanchaalɩŋ wʋbɩatɩ a chaa ba, nɩ chɔɔŋ dieke dɩaŋ dɩ benne arɩzanna ma kaaŋ nagɩ nɩ wʋbɩatɩ a chaa nɩ.))”
Vuosi bataŋ die dɩ pɩasɩna Yisa yaa gamma ʋ yiko wɩa dene
(Mat. 21.23-27; Luki 20.1-8)
27 Die ba bɩna a yiŋŋi keŋ tʋgɩ Jerusalemi Yisa die dɩ juu Ŋmɩŋ jɩamɩŋ juokpeŋkpɩɩŋ ma a dɩ chʋŋ, Ŋmɩŋ kɩkaabɩtɩba nyɩŋkʋra aŋaŋ Ŋmɩŋ mɩraha dɩdagɩrɩba aŋaŋ tɩŋgbaŋka nyɩŋkʋra bataŋ dɩ keŋ ʋ jigiŋ, 28 a pɩasɩ wa dɩ, “Bɩa yiko fʋ yaa yie nyinti gie? Mɩnɩa yɩna fʋ kanɩŋ yiko ke mi?”
29 Yisa dɩ balɩ ba dɩ, “Nɩ vaa n pɩasɩ nɩ wʋbalɩmɩŋ amʋ nɩ keŋ bɩagɩ a mɩŋŋɩ balɩ mɩŋ ka chɩaŋ, n nan balɩ nɩ vuodieke yiko n yalla a tʋma nyinti gie wo. 30 Nɩ balɩ mɩŋ Jɔɔn die ye wo yiko sɩa a yaa sɩa vuosisi Ŋmɩŋ nyaabʋ, sɩa yiko ke mi die dɩ nyɩŋ, Ŋmɩŋ jigiŋ yaa vuotaŋ jigiŋ?”
31 Die ba yiŋŋi a pɩasa taŋ dɩ, “Tɩ baa tɩ balɩ wa lalɩa? Tɩ keŋ baarɩ bʋ nyɩŋ wa Ŋmɩŋ jigiŋ, ʋ nan baarɩ, bɩa die wana yi tɩ ka yi Jɔɔn yada? 32 Tɩ nan bɩagɩ baarɩ, vuotaŋ jigiŋ?” (Die ŋmaamɩŋ die yalla ba aŋaŋ vuosisi, dama vuoŋ mana die baarɩ Jɔɔn die yiwo Ŋmɩŋ dɩ tʋnna vuodieke.) 33 Die ba balla wudieke a yɩ Yisa die wone “Tɩ zɩ.”
Yisa dɩ balɩ ba dɩ, “Die nɩŋ n gbaŋ n kaaŋ balɩ nɩ jigidieke n yene yiko ke gie a yie nyintiti gie.”