17
Nathan e hai di hagailoo gi David
(2 Samuel 7.1-17)
King David nogo noho i lodo dono hale king. Di laangi e dahi gei mee ga gahi mai soukohp go Nathan, ga helekai gi mee, “Deenei au e noho i lodo di hale dela ne hau gi nia laagau ‘cedar’, gei Tebedebe o di Hagababa o Dimaadua e dugu hua i lodo di hale laa!”
Nathan ga helekai gi di king, “Heia dau mee dela gu hagamaanadu, idimaa, Dimaadua e madalia goe.”
Di boo hua deelaa, gei Dimaadua ga helekai gi Nathan, “Hana gi dagu dangada hai hegau go David. Hagi anga ina gi mee, ‘Ma hagalee kooe dela belee hau di hale e noho iei Au no lodo. Mai i di laangi dela ne laha mai Au digau Israel gi daha mo Egypt, gaa dae mai gi dangi nei, Au hagalee nogo noho i lodo di hale daumaha, Au nogo heehee hua mo di nohonoho i lodo di hale laa. I lodo ogu holongo huogodoo ala nogo hana iei Au dalia nia daangada Israel, Au digi heeu gi tei dangada i nia dagi ala ne dongo ko Au boloo, ‘Goodou e aha ala hagalee hau dagu hale gi nia laagau ‘cedar’?’
“Malaa, helekai gi dagu dangada hai hegau go David, bolo Au go Dimaadua di Gowaa Aamua e helekai gi mee, ‘Au ne laha mai loo goe gi daha mo di gowaa dela nogo benebene au siibi, belee dagi agu daangada digau Israel. Au nogo madalia goe i di ingoo hua di madagowaa ne hana ginai goe, gei Au gu daaligi o hagadaumee huogodoo gi daha mo oo mua. Au gaa hai do ingoo gi aamua be nia ingoo o digau aamua i henuailala. 9-10 Au gu hilihili di gowaa ang gi agu daangada digau Israel, gei Au gu haga noho digaula gi lala, gii mee di noho i golo, deai di mee e hagahuaidu digaula ai. Mai i di nadau ulu mai gi lodo tenua deenei, digaula gu heebagi ginai digau hagadaumee, malaa di mee beenei hagalee hai gii gila labelaa. Au gu helekai hagamodu bolo Au ga haga magedaa o hagadaumee huogodoo gei ga dugu adu gi di goe o hagadili. 11 Di madagoaa dela e made iei goe, gaa danu gi lala i baahi o maadua mmaadua, gei Au ga haga gila aga dau dama daane e dahi e hai di king, gei Au ga hagamaaloo aga dono henua. 12 Deelaa go mee dela e haga duu aga dogu Hale Daumaha. Au gaa dugu dono madawaawa bolo aalaa go digau e hai nia king gaa hana hua beelaa. 13 Au gaa hai tamana ni mee, gei mee gaa hai di tama ni aagu. Au hagalee haga lawa agu hagamaamaa gi daha mo mee, gadoo be dagu hai ang gi Saul dela ne daa a mee gi daha bolo gii mee goe di hai di king.* 2 Corinthians 6.18; Hebrews 1.5 14 Au gaa dugu a mee e hai di king e madamada humalia agu daangada mo dogu henua damana, ga hana hua beelaa. Ono gau e hagadau e dagi la dono hagaodi ai.’ ”
15 Malaa, Nathan ga hagi anga gi David nia mee huogodoo a God ala ne haga modongoohia ang gi deia.
Talodalo danggee a David
(2 Samuel 7.18-29)
16 Nomuli, King David gaa hana gi lodo di Hale laa Dimaadua dela e noho ai, ga noho eia gi lala ga dalodalo, “Meenei Yihowah God* Di ingoo o God deenei le e hai dono hadinga bolo “Yihowah di God dela e noho i baahi ana daangada”, deenei au go dau dangada hai hegau hagalee loo e tau gi nia mee huogodoo ala gu dugu mai Kooe gi di au mo digau o dogu hale. 17 Gei dolomeenei Goe e hai au mee gi nonua. Goe guu hai au hagababa i ogu hagadili o nia ngadau ala ga loomoi, gei Goe go Yihowah God, guu lawa di dugu au be tangada aamua. 18 Ma di aha labelaa i golo e mee di helekai iei au adu gi di Goe? Goe gu modongoohia e Goe au hagahumalia, gei dolomeenei Goe gu hagalabagau au, dau dama hai hegau. 19 Ma go do hiihai mo dau hadinga ala ne hai nia mee aanei mai gi di au, gei ne haga modongoohia mai gi di au dogu aamua i lodo nia laangi ala ga loomoi. 20 Meenei Dimaadua, deai tangada e hai be Goe ai. Gimaadou guu lawa di iloo bolo ma deai di God labelaa i golo ai, deelaa hua Kooe! 21 Ma deai tenua i henuailala e hai be tenua go Israel ai, dela ne haga dagaloaha Kooe gi daha mo nadau hai hege bolo gii hai digaula nia daangada ni aau. Goe guu hai do ingoo gi aamua huoloo i henuailala hagatau mai i au mogobuna haga goboina ala ne hai gi digau o do henua. Goe ne haga dagaloaha au daangada mai gi daha mo Egypt, ge gu hagabagi gi daha nia henua ala i golo i di nadau loo adu i mua. 22 Meenei Dimaadua, Goe gu hai mee gi digau Israel ga hana hua dee odi, Goe guu hai di God ni digaula.
23 “Gei dolomeenei, meenei Dimaadua, haga gila aga ina i nia madagoaa huogodoo dau hagababa dela ne hai i di au mo dogu hagadili gi muli. Heia au mee ala bolo e hai gii hai be au helekai. 24 Gei do ingoo ga aamua huoloo, deai dono hagaodi ai. Nia daangada ga helekai boloo, ‘Dimaadua Koia e Aamua go di God o digau Israel.’ Gei Goe ga daahi dogu hagadili ala e hai nia king, gaa hana hua beelaa. 25 Meenei Dimaadua, mai i dau haga modongoohia mai gi dau dangada hai hegau bolo Goe ga benebene dogu hagadili gi muli e hai nia king gaa hana hua beelaa, deenei laa, au gu manawa maaloo e hai dagu dangidangi deenei adu gi di Goe. 26 Meenei Dimaadua, ma Kooe hua dela go di God e donu, Goe gu hagababa mai gi di au nia mee haga goboina dangada aanei. 27 Goe gi hila mai gi di hagadili ni dau dangada hai hegau deenei, bolo ginaadou gi mouli i lala do dumaalia gaa hana hua beelaa. Meenei Dimaadua, goe guu hila gi digaula, gei do manawa dumaalia ga madalia dogu hagadili gaa hana hua beelaa.”

*17.13: 2 Corinthians 6.18; Hebrews 1.5

*17.16: Di ingoo o God deenei le e hai dono hadinga bolo “Yihowah di God dela e noho i baahi ana daangada”