16
Kaal naagŋ taara debm maala ute debm tɛɗn naabin̰a
Gɔtn se Isa taaɗ jeege tun mɛtin̰ ki ɔɔ: «Debm maala kalaŋ bin se ɔk debm kɛn naan̰ ɔn̰in̰ maalin̰ kaam jin̰a. Ɓii kalaŋ kꞋɓaaɗo kꞋtaaɗin̰ jꞋɔɔ: ‹Debm tɛɗn naabi se, ɓɛrɛ, utn kut ute maalige.› Naan̰ ɔl kꞋdaŋ kꞋɓaansin̰o ɔɔ tɔnd mɛtin̰ ɔɔ: ‹Taar kɛn kꞋtaaɗ roi ki se, maam mꞋbooyga. Bin se, Ꞌɓaaɗo mɛɗum maalumge se naanum ki. Taa naan ki se, maam mꞋai kɔŋ kɔn̰ maalum kaam ji ey sum.› Gɔtn se debm kɛn kꞋjꞋɔn̰in̰ maala kaam jin̰ se baag saapa ɔɔ taaɗ ute maakin̰ ɔɔ: ‹Maam se mꞋtɛɗn rom mꞋɔɔ ɗi? Mɛlum lɛ ɔkga te maalin̰ jim ki naatn. Ɓɔrse, gɛn kursu lɛ, maam tɔɔgum gɔtɔ ɔɔ kɛn mꞋɓaa lee baaya lɛ, sɔkɔn̰ am tɔɔlɔ. Maam se mꞋsaap mꞋɔŋga nakŋ maam mꞋtɛɗa. Kɛn mɛlum se jaay tɔsnga ute maalin̰ jim ki kic num, mꞋutu mꞋkɔŋ jeegen utu am kɔkŋ jiga.› Taa naan̰ se ɓo, naan̰ ɔl kꞋdaŋo jeegen ɔk sɛɛ mɛlin̰ se kalaŋ kalaŋ. Debm deet deet se, naan̰ tɔnd mɛtin̰ ɔɔ: ‹Gɔtn mɛlum ki se, naai tap ɓo uunga sɛɛ kando?› Gaabm se tɛrlin̰ ɔɔ: ‹Maam se mꞋuunga birmil uubu kaaru.› Num debm kɛn naan̰ ɔn̰in̰ maalin̰ kaam jin̰a se tɛrlin̰ ɔɔ: ‹ꞋBooyo: maktubm sɛɛi se utu jim ki ara. Iŋg naaŋ ki kɛskɛ, Ꞌnaar Ꞌraaŋ ɔɔ: maam se mꞋuunga birmil uubu si‑mii.› Tɛr naan̰ ɗeek deb kuuy ki ɔɔ: ‹Naai uunga sɛɛ kando gɔtn mɛlum ki se?› Naan̰ tɛrlin̰ ɔɔ: ‹Maam mꞋuunga suwal teen̰ kaaru.› Num debm tɛɗn naabm se ɗeekin̰ ɔɔ: ‹ꞋBooyo: maktubm sɛɛi se utu jim ki ara. Ɓɔrse Ꞌraaŋ ɔɔ: maam mꞋuunga suwal sik‑marta.› Debm kɛn naan̰ ɔn̰in̰ maalin̰ kaam jin̰a kɛn dɛrl mɛlin̰ se, mɛlin̰ jaay booy nakŋ naan̰ tɛɗ se, naan̰ tɔɔmin̰a, taa naan̰ ɔŋin̰ naan̰ se debm mɛtɛkɛ. Taa naan̰ se ɓo, jee *duni ki ute naapa se, naaɗe mɛtɛk cir gaan gɔt kɛn wɔɔrɔ.»
Gurs ute *Raa se debkilimi aɗe kɔŋ je taa naap ki eyo
Tɛr Isa taaɗɗen ɔɔ: «ꞋBooyki mꞋasen taaɗa: ɔkki mɛɗge ute maalsegen ɔŋin̰ki do naaŋ ki kɛn tɛɗga sum ɓo utu Ꞌdeel se. Kɛn maalse se jaay ɓaaɗo utga kic ɓo, bɛɛ kɛn naase lee Ꞌtɛɗki jeege tu se an̰ki ɓaa kɔŋ maakŋ *Ɓee Raa ki gɛn daayum.
10 «Debm jꞋɔn̰in̰ nakŋ cɔkɔ kaam jin̰ jaay ɔkin̰ jiga se, kɛn jꞋɔn̰in̰ nakŋ dɛn kic ɓo naan̰ an̰ kɔkŋ jiga. Ɔɔ debm jꞋɔn̰in̰ nakŋ cɔkɔ kaam jin̰a jaay naan̰ ɔŋ ɔkin̰ te jig ey se, kɛn jꞋɔn̰in̰ nakŋ dɛn kic ɓo, naan̰ an̰ kɔŋ kɔkŋ jig ey kici. 11 Kɛn maal do naaŋ kɛn utu Ꞌdeel se jaay naase ɔŋ ɔkin̰ki te jig ey se, Raa se asen kɔŋ kɛɗn maal mala mala kɛn maakŋ raa ki ey se kici. 12 Kɛn maal naase ey jaay ɔkin̰ki te jig ey se, naŋa jaay ase kɛɗn maal naase maalin̰ge kaam jise se?
13 «Deb kalaŋ se Ꞌkɔŋ tɛɗn naaba gɔtn mɛlge tu kaam di eyo. Kɛn naan̰ ɓo tɛɗ naaba gɔtɔ kaam di num, deb kalaŋ naan̰ an̰ kɔɔɗn kundu ɔɔ deb kalaŋ naan̰ an̰ jea; ey lɛ deb kalaŋ se, naan̰ an̰ kɔkŋ ɔɔn̰ɔ ɔɔ kɛn kuuy se, naan̰ an̰ kaal maak ki eyo. Taa naan̰ se ɓo naase aki Ꞌkɔŋ tɛɗn naabm Raa ɔɔ ute gɛn gurs se taa naap ki eyo.»
14 Gaŋ *Parizigen jee je gursge se jaay booy taar Isa taaɗ paac se, naaɗe tɛrɛcin̰ mɛtin̰ ki. 15 Isa ɗeekɗen ɔɔ: «Naase se Ꞌjeki Ꞌtaaɗn rose naan jeege tu aan gɔɔ jee kɛn tɛɗn nakge ute ɗoobin̰a; num gaŋ Raa se, jeel nakŋ maakse ki. Taa naan̰ se ɓo nakŋ aak bɛɛ naan jikilimge tu se, naan Raa ki se naan̰ aakin̰ se aakin̰ kus.
16 «Kaaɗn kɛn Raa ɛɗo *Ko Taarin̰ *Musa ki ute gɛn jeegen taaɗ taar teeco taar Raa ki se iŋg bini aan do Jan‑Batist ki. Num kɛn Jan‑Batist aan sum se, kꞋbaago taaɗ Labar Jiga gɛn *maakŋ Gaar Raa se jeege tu ɔɔ naan̰ kɛn se, naŋa naŋa kic ɓo aay kaamin̰ je kɛnd maak ki. 17 Maakŋ raa ute do naaŋa se deelin̰ Ꞌkɔɔn̰ eyo, naɓo taargen kꞋraaŋin̰o maakŋ Ko Taar kɛn Raa ɛɗo Musa ki se, ɗimin̰ cɔkɔ kic ɓo, Ꞌkoocn̰ naaŋ ki eyo.
18 «Debm jaay piir te mɛndin̰ se ɔɔ ɔk mɛnd kuuy se, debm bin se aan gɔɔ debm teec ɔn̰ mɛndin̰a ɔɔ ɓaa ɛɛs mɛnd nam. Ɔɔ debm ɔk mɛnd gaabin̰ piirin̰ga piir se, naan̰ kic aan gɔɔ debm teec ɔn̰ mɛndin̰a ɔɔ ɓaa ɛɛs mɛnd gaaba.»
Debm maala ute Lazar
(Lk 12.15‑21, 6.20‑21,24‑25)
19 «Gaaba kalaŋ bin se ɔk maala dɛna. Naan̰ tuus kal ute ron̰a ɗɛrɛc ɔɔ ɓii‑raa ɔs bɛɛ ɔɔ iŋg ute maraadin̰a. 20 Gaŋ gaaba kalaŋ bin se, kꞋdaŋin̰ Lazar. Naan̰ se debm daaye ɔɔ ron̰ se taan‑du sum. Naan̰ lee tooɗ taa ɗoobm gaab kɛn debm maala se. 21 Naan̰ je kɔsn kɛn si bɔɔr gaab kɛn se kic ɓo ɔŋ eyo. Num tɛr do naan̰ ki se, bɛsge ɓaaɗo tɔɔn taan‑dun̰a. 22 Kɛn debm daay jaay ooy se, *kɔɗn Raage uun ɓaansin̰ maakŋ raa ki cɛɛ *Abraam ki ɔɔ gɔtn se, debm maala se kic ɓo ooyo ɔɔ kꞋɓaa kꞋduubin̰a.
23 «Maakŋ ɓee yoge tu se, debm maala baag kɔɔɗ yɛɛɓin̰a, ɔɔ maakŋ kɔɔɗ yɛɛɓin̰ ki se, naan̰ und kaamin̰ aak Abraam ute Lazar iŋg kiŋg cɛɛn̰ ki dɔk naane. 24 Kɛn naan̰ aak Abraam se, naan̰ ɔɔɗ ɔɔy daŋin̰ ɔɔ: ‹Abraam, bua, ɛɛjum dom ki. Ɔl Lazar Ꞌɓaa Ꞌkɔl goon‑jin̰ maan taa aɗe ɓaa am kaaɗn maane rɔɔn̰um ki, taa maakŋ pooɗ kɛn ara se, maam mꞋutu mꞋɔɔɗ yɛɛɓum kusin̰ aak eyo.› 25 Gɔtn se Abraam ɗeekin̰ ɔɔ: ‹Goonuma, Ꞌsaap tu. Do naaŋ ki se naai ɔŋoga bɛɛ, gaŋ Lazar se ɔɔɗoga yɛɛɓin̰a. Ɔɔ ɓɔrse gɔtn ara se, naan̰ ɔŋga gɔtn bɛɛ ɔɔ gaŋ naai lɛ ɔŋga gɔtn kɔɔɗn yɛɛɓɛ. 26 ꞋJeele, daan naaje ute naase se, jꞋɔkki gɔɔ magala ɔɔ jɛrl zuzu, taa jee gɔtn ara jaay je ɓaa gɔtn naase ki se naaɗe Ꞌkɔŋ ɓaa eyo ɔɔ jee gɔtn naase ki jaay je ɔɔ aɗe ɓaa gɔtn naaje kic ara lɛ aɗe kɔŋ ɓaa ey kici.›
27 «Gɔtn se debm maala ɗeekin̰ ɔɔ: ‹Kɛn bin num, mꞋeemi nɔɔ mɛti ki, Bua, ɔl Lazar se Ꞌɓaa kɔŋ jee kɛn maakŋ ɓee bubum ki se. 28 Taa maam se mꞋɔk gɛnaagen gaabge mii. Ɔn̰ naan̰ aɗen ɓaa taaɗa, taa naaɗe aɗe ɓaa gɔtn kɔɔɗ yɛɛɓ kɛn ara ey sum.› 29 Abraam ɗeekin̰ ɔɔ: ‹Naaɗe ɔk *Ko Taar kɛn Raa ɛɗo Musa ki ute Kitapm gɛn jee taaɗ taar teeco taar Raa ki do dɔkin̰a; ɔn̰ɗe naaɗe Ꞌbooy taar naaɗen se.› 30 Gaŋ debm maala se tɛrl Abraam ki ɔɔ: ‹Bin eyo, Abraam bua. Kɛn debm ooyga kooy jaay ɓaa ɔŋɗega ɔɔ taaɗɗenga se, naaɗe Ꞌtooko ɔɔ Ꞌtɛrl maakɗe do Raa ki.›
31 Naan̰ kɛn se Abraam tɛrlin̰ ɔɔ: ‹Kɛn naaɗe jaay took uun te Ko Taar kɛn Raa ɛɗo Musa ki eyo ɔɔ ute taar jee taaɗ taar teeco taar Raa ki do dɔkin̰ ey se, kɛn debm ooyga kooy jaay dur daan yoge tu ɔɔ ɓaa ɔŋɗe kic ɓo, naaɗe Ꞌkɔŋ tookŋ taarin̰ eyo.›»