17
Nakŋ ɔɔt deba ɗoobm *Raa ki
(Mt 18.6‑9,21‑22; Mk 11.22‑26)
Tɛr ɓii kalaŋ Isa ɗeek jeege tun mɛtin̰ ki ɔɔ: «Nakŋ utu Ꞌtujn̰ jeege naan Raa ki se utu tap, naɓo ɔɔn̰ debm kɛn jaay ɓo Ꞌkɔl jeege Ꞌtujn̰ naan Raa ki se. Bɛɛki num, debm bin se, jꞋan̰ dɔɔkŋ ko tooto magala mindin̰ ki ɔɔ jꞋuun jꞋundin̰ naatn maakŋ baar ki kic ɓo kɛse ɔɔn̰ eyo. Num kɛn maakŋ gaan sɛɛmge tu se jaay naan̰ tujga deb kalaŋ naan Raa ki se, nakŋ utu kaan don̰ ki se, ɔɔn̰ cir kɛse daala. Kɛn bin num, ɔndki kɔndɔ! Kɛn gɛnaai jaay tujiga num, Ꞌmooyin̰a. Kɛn naan̰ jaay jeelga *kusin̰in̰ se, Ꞌtɛɗin̰ kalɗɛ. Kɛn maakŋ ɓii ki ɓo, naan̰ tuj ɗɔɔli mɛt cili kic ɓo kɛn naan̰ jaay ɓaaɗo taaɗi ɔɔ: ‹Gɛnaama, maam se mꞋtujn̰ga roi ki, mꞋɔki naagi.› Gɔtn se naai an̰ tɛɗn kalɗɛ.»
Gɔtn se jee kaan̰ naabin̰ge tɛrlin̰ ɔɔ: «Mɛlje, Ꞌziiɗjen kaal maakje do Raa ki.» Isa tɛrlɗen ɔɔ: «Kɛn naase jaay ɔkki kaal maakŋ do Raa ki magal aan gɔɔ kaam koobi se num, naase aki kɔŋ ɗeekŋ ko kaag kɛn magal ese se ɔɔki: ‹Iin̰ gɔtn se, Ꞌɓaa ɗaar maakŋ baar ki naane› ɔɔ naan̰ Ꞌtookŋ taar se.»
Ɓul kɛn jeel tɛɗn naabm mɛlin̰a
Tɛr Isa ɗeekɗen ɔɔ: «Maakse ki se, nam kɛn ɔk ɓulu jaay ɓulin̰ iŋgo naaba, ey lɛ iŋgo gaam maalge, kɛn naan̰ utu aan kaan ɓeen sum ɓo, naan̰ an̰ naar taaɗn ɔɔ: ‹ꞋƁaaɗo, yɔkɔɗɔ iŋg naaŋ ki ɔɔ Ꞌkɔsɔ› bin ne? Num bin eyo! Gaŋ naan̰ an̰ ɗeekŋ ɔɔ: ‹Kali se Ꞌɓaa tooɗin̰a, uusu kal tɛɗn naabi ɔɔ Ꞌɓaaɗo Ꞌtɛɗum kɔsɔ. Kɛn ɛɗumga maam mꞋɔsga ɔɔ mꞋaayga jaay ɓo sɔm, naai kic utu Ꞌkɔsɔ ɔɔ utu Ꞌkaaye.› Taa nakŋ naan̰ tɛɗ se, ɓul se mɛlin̰ an̰ kɔŋ tɔɔm eyo. 10 Naase kic kɛn Ꞌtɛɗkiga naabm kɛn kꞋtaaɗsenoga se num Ꞌtaaɗki ɔɔki: ‹Naaje se, kꞋɓulge cɛrɛ sum ɔɔ naabm naaje kꞋtɛɗ se lɛ, naabm kɛn kꞋtaaɗjen taaɗ sum.›»
Isa ɛɗ lapia jee bikiɗge tu sik
11 Kɛn Isa ɓaa ɓaa Jeruzalɛm ki se, naan̰ aal teec daan taa naaŋ *Samari ute taa naaŋ Galile ki. 12 Kɛn naan̰ jaay aan maakŋ naaŋ ki kalaŋ bin se, jee bikiɗge sik ɓaaɗo ɔŋin̰a. Gɔtn se, naaɗe ɗaar dɔkɔ, 13 ɔɔ uun mindɗe raan ɗeekin̰ ɔɔ: «Isa, Debm dooy jeege, ɛɛjjen doje ki.» 14 Kɛn Isa aakɗe se, ɗeekɗen ɔɔ: «ꞋƁaa Ꞌtaaɗki rosege se *jee tɛɗn sɛrkɛ Raage tu.» Ɔɔ kɛn naaɗe utu ɓaa ɓaa sum ɓo, naaɗe ɔŋ lapia ɔɔ roɗe ɗaap tooɗ kɔlɔn̰ kɔlɔn̰.
15 Deb kalaŋ maakɗe ki jaay aak naan̰ ɔŋga lapia se, naan̰ ɔk tɛrl ɓaaɗo gɔtn Isa ki, uun mindin̰ raan ɔɔ *nook Raa. 16 Gɔtn se naan̰ ɓaaɗo ooc mɛtn jɛ Isa ki ɔɔs don̰ naaŋ ki ɔɔ tɔɔmin̰a. Gaŋ gaabm se, naan̰ kɔɗ Samari. 17 Naan̰ kɛn se Isa ɗeekin̰ ɔɔ: «Naaɗen sik se ɔŋ te lapia paac ey la? Num jee ɔɔp jɛrnaŋ se gay? 18 Bini maakɗe ki se, mɛrtɛ jaay ɓaaɗo nook Raa se.» 19 Anum Isa ɗeek kɔɗ Samari ki se ɔɔ: «Iin̰ Ꞌɓaa ute lapia. Kaal maaki kɛn naai aal dom ki se, aajiga.»
Gaar Raa se ɓaaɗoga gɔtse ki
(Mt 24.3‑42)
20 Ɓii kalaŋ *Parizige tɔnd mɛtn Isa ɔɔ: «Nuŋ ki jaay Raa utu kɔsn gaara do jeege tu se?» Naan̰ tɛrlɗen ɔɔ: «Kɛn Raa jaay kɔsn gaara do jeege tu se jꞋan̰ kɔŋ kaakŋ ute kaam eyo. 21 JꞋaki kɔŋ ɗeekŋ jꞋɔɔki naan̰ utu ara ey lɛ utu naane eyo. Taa Raa se ɔsga gaara daanse ki.»
Ɓiin *Goon Deba aɗe ɓaa
22 Gɔtn se Isa ɗeek jeege tun mɛtin̰ ki ɔɔ: «Kaaɗin̰ utu Ꞌkaan se, naase utu aki je gɛn kaakŋ Goon Deba, naɓo gɛn kaakŋ ɓii kalaŋ kic ɓo, an̰ki kɔŋ kaak eyo. 23 JꞋasen taaɗn jꞋɔɔ naan̰ utu naane ey lɛ naan̰ utu ara. Anum ɔn̰te Ꞌɓaaki ɔɔ ɔn̰te Ꞌnaarki rose. 24 Taa ɓii kɛn Goon Deba aɗe ɓaa se tecn̰ aan gɔɔ maan aal wusuk jaay wɔɔr maakŋ raa bɛrɗ gɔtɔ lak se. 25 Num kɔr nakgen se jaay Ꞌkaan se, naan̰ Ꞌdabar dɛna ɔɔ jee do duni kɛn ɓɔrse se, an̰ kɔɔɗn kundu.
26 «Ɓii kɛn Goon Deba aɗe ɓaa se, Ꞌtecn̰ aan gɔɔ nakgen deelo do Noe ki. 27 Kaaɗ kɛn naane se jeege ɔsɔ, aaye, tɔk mɛndge ɔɔ tɔk gaabge, bini aan ɓii kɛn Noe ɛnd maakŋ markab kɛn magala. Naan̰ kɛn se, maan magala bɔɔyɔ ɔɔ ɓaaɗo gɔɔb tɔɔl te jeege paac.
28 «Ey lɛ nakŋ utu Ꞌkaan se Ꞌtecn̰ aan gɔɔ nakgen kɛn aano do Lɔt ki se kici. Kaaɗ kɛn se jeege se ɔsɔ ɔɔ aaye, dugŋ nakge ɔɔ dugŋ ute nakɗege, duub jinɛnɛge ɔɔ iin̰ ɓeeɗege. 29 Num gaŋ, ɓii kɛn jaay Lɔt teec ɔn̰ Sɔdɔm se, Raa bɔɔyɗen pooɗo ute kuɗn ɔŋg se doɗe ki tɔɔl utɗe kap. 30 Ɓiin Goon Deba aɗe ɓaa se, utu Ꞌtɛɗn bin kici.
31 «Ɓii kɛn se, debm iŋg kiŋg do ɓeen̰ ki raan se, n̰Ꞌɔn̰te bɔɔyo gɛn Ꞌtɔsn nakin̰gen maak ki ɔɔ debm maakŋ gɔt ki se lɛ, n̰Ꞌɔn̰te tɛrl ɓeen̰ ki gɛn Ꞌtɔsn nakin̰ge kici. 32 ꞋSaapki tu do mɛtn taar mɛnd Lɔt ki! 33 Debm je kaajn̰ kon̰ se utu an̰ kutu ɔɔ debm utga kon̰ lɛ, utu Ꞌkaaja. 34 ꞋBooyki mꞋasen taaɗa: maakŋ nɔɔr kɛn se, jeege di jaay tooɗ tooɗ do daŋal ki kalaŋ se, deb kalaŋ se, Raa an̰ kuun ɓaa ɔɔ debm kuuy se, naan̰ an̰ rɛsɛ. 35 Ɔɔ mɛndgen di ɗaar uus kuus do toot ki se kic, deb kalaŋ se, Raa an̰ kuun ɓaa ɔɔ debm kuuy se, naan̰ an̰ rɛsɛ.» 36 [Ɔɔ gaabge di kɛn iŋg kiŋg maakŋ gɔt ki se kic lɛ, deb kalaŋ Raa an̰ kuun ɓaa ɔɔ deb kuuy se, naan̰ an̰ rɛsɛ.]* Taar se, maakŋ Kitapge tun do dɔkin̰ se, mɛtin̰ge maakɗe ki se gɔtɔ. 37 Gɔtn se jee mɛtn Isa ki tɔnd mɛtin̰ ɔɔ: «Mɛlje, nakgen se Ꞌdeel kaam gay?» Isa tɛrlɗen ɔɔ: «Gɔtn jaay daa ooy tooɗn se ɓo, gɔtn ese ɓo marlge kic lee bɔɔy tus ro ki.»

*17:36 Taar se, maakŋ Kitapge tun do dɔkin̰ se, mɛtin̰ge maakɗe ki se gɔtɔ.