1 Ʉko múujii wa Kaisaría, kʉjáa kwatɨɨte mʉkʉ́ʉ́lʉ wa valwi nkoondo ʉmwɨ ˆasewáa Kornéeli. Ʉhʉ ɨɨmɨrɨráa valʉkalʉka fuma mpuka nkʉʉlʉ ya valʉkalʉka ˆyasewáa Mpuka ya Kiitalía. 2 Kornéeli nɨ mʉʉntʉ mʉʉja ajáa, na amʉnyemyáa Mʉlʉʉngʉ hamwɨ na vaantʉ voosi va kaaya yaachwe. Yeeye amʉloombáa Mʉlʉʉngʉ mpɨɨndɨ joosi na avaambiriryáa vakɨva.

3 Sikʉ ɨmwɨ mpɨɨndɨ ja cháámuusi, akoona njori. Aho njorii akoona murimʉ mʉʉja wa Mʉlʉʉngʉ woomwaanɨrɨra kwa irina raachwe, “Kornéeli!” 4 Kornéeli akʉʉlaanga ʉra murimʉ mʉʉja na woowa, maa akuurya, “Ee aaɨ nɨ che?” Murimʉ mʉʉja ʉkamʉsea, “Mʉlʉʉngʉ atéɨɨre kʉloomba kwaako na ɨɨ́ne ˆvyeene ʉvaambɨráa vakɨva. Ivyo vyoosi vyafíkire kwa Mʉlʉʉngʉ na vikʉmbʉkɨra iise. 5 Haaha, tʉma vaantʉ vatamanye na múujii wa Yóopa, sa vakamʉreete mʉʉntʉ ʉmwɨ ˆaséwaa Simóoni irina rɨɨngɨ Peéteri. 6 Kʉʉntʉ ˆyookiikala nɨ kwa Simóoni mʉtengeneshi wa ndɨrɨ. Nyuumba yaachwe nɨ mbarɨmbarɨ ya mayɨya ɨrɨ.”

7 Murimʉ mʉʉja ˆʉkahʉmʉle kumuwyɨɨra Kornéeli ayo masáare, maa ʉkalooka. Aho, maa akavaanɨrɨra vatʉmami vaachwe vavɨrɨ na mulwi nkoondo ʉmwɨ ˆmweene ajáa mʉʉja. 8 Akavawyɨɨra yoosi ˆyajáa yamʉfʉ́mɨɨre, maa akavatʉma vadome na Yóopa.

9 Sikʉ ya kavɨrɨ mpɨɨndɨ ja mpoloonge, vaantʉ ˆveene Kornéeli ajáa avatʉma vakava vaséngerɨɨre Yóopa. Mpɨɨndɨ yɨɨyo, Peéteri ne akaambʉka na ikekeerii noo mʉloomba Mʉlʉʉngʉ. 10 Mpɨɨndɨ ˆasaaryáa, njala ɨkamwaava mʉnʉmʉʉnʉ. Maa kaa, mpɨɨndɨ chóorya ˆchiimiwáa neeja, akoona njori. 11 Aho njorii, akoona kurumu kwayúurikire, na kɨɨntʉ ja lweénda lʉkʉlʉkʉʉlʉ ˆlwakwáatirwe makondowa yoosi lʉkakiima fʉʉrʉ ɨsɨ. 12 Isii ya ʉlo lweénda, kʉjáa kwatɨɨte maka ja kɨra ivala. Kʉjáa kwatɨɨte maka ˆjiri na mawʉlʉ yanɨ, viintʉ ˆvitámbaalaa na ndee. 13 Aho, akateera sawúti yoomʉsea, “Peéteri, inʉka, ʉsɨɨnje, urye.”

14 Maa kaa, Peéteri akamʉsea, “Ee Mweenevyoosi, tʉkʉ! Nɨɨnɨ sɨ nɨnaarya baa kamudu vii tʉkʉ kɨɨntʉ chochoosi ˆkɨrɨ na njeo.”✡Laanga Valáawi 11. 15 Kei ɨyo sawúti ɨkamʉsea lwa kavɨrɨ, “Kuvisea viintʉ ˆavijirʉla Mʉlʉʉngʉ viri na njeo tʉkʉ.” 16 Ivi vijáa vyafʉmɨra katatʉ, maa lʉra lweénda lʉkahɨndʉlwa na kurumwii.

17 Mpɨɨndɨ Peéteri ˆajáa akaarɨ ahwáalɨɨre, vaantʉ vara ˆvajáa vatúmirwe nɨ Kornéeli vakuurikirirya ɨra nyuumba ya Simóoni, maa vakɨɨtaanga. Aho, maa vakɨɨma mʉryaangwii. 18 Vakaluumbya, maa vakuurya, “Eri, aha kwatɨɨte mʉyeni ˆaséwaa Simóoni, na irina rɨɨngɨ Peéteri wʉʉ?” 19 Na mpɨɨndɨ Peéteri ˆiiririkanáa ɨra njori, Mʉtɨma Mʉʉja akamʉsea, “Simóoni, ʉko ɨsɨ vamwaarɨ vaantʉ vatatʉ vookʉsaakɨra. 20 Kiima na ɨsɨ na ʉdomanʼye novo. Kʉva na kivundu tʉkʉ, nɨ nɨɨnɨ mweeneevyo nɨvatúmire kwaako.”

21 Aho, Peéteri akakiima na ɨsɨ, maa akavasea, “Nɨɨnɨ noo ˆmweene mookʉʉnsaakɨra. Che kɨvaréetire?” 22 Vakamʉsea, “Mʉkʉ́ʉ́lʉ ʉmwɨ wa valwi nkoondo atutúmire. Irina raachwe noo Kornéeli aséwaa. Yeeye nɨ mʉwoloki na amʉnyémyaa Mʉlʉʉngʉ na Vayahúudi voosi vamʉdʉ́ʉmbaa. Haaha murimʉ mʉʉja wamʉsea, akʉteengye na kaayii kwaachwe na ateerere masáare ˆʉrɨ muwyɨɨra.” 23 Aho, maa Peéteri akavateengya na nyuumbii, vave vayeni vaachwe.

Lomʉtóondo yaachwe, Peéteri akiinʉkanʼya na vara vayeni na vamwɨ va vaaniitʉ fuma Yóopa. 24 Kukyɨɨre yaachwe, vakafika Kaisaría. Kʉra vakamʉshaana Kornéeli avajíingire vandʉʉ vaachwe na vijeengi vyaachwe, yoovawoojera. 25 Peéteri ˆakɨɨngɨre vii kaayii kwa Kornéeli, maa Kornéeli akɨɨta noo musingirirya, akachwaama mbere yaachwe, maa akamwiinamɨra. 26 Maa kaa, Peéteri akamwiimya, kʉnʉ yoomʉsea, “Ɨma, nɨɨnɨ ndɨrɨ mʉʉntʉ ja weewe.” 27 Aho, Kornéeli akɨɨma, vakaanda lʉʉsɨka hamwɨ, maa vakɨɨngɨra na nyuumbii, vakashaana vaantʉ viijíingire.

28 Aho, Peéteri akavasea, “Nyuunyu veeneevyo mwamányire, suusu Vayahúudi Miiro yiiswi yakaanʼya ko valuumbya vaantʉ sɨ ˆvarɨ Vayahúudi baa kʉsaangɨrɨra novo. Maa kaa, Mʉlʉʉngʉ aankáaniirye ndeke kʉmʉlaanga mʉʉntʉ wɨɨngɨ yoyoosi ja ˆarɨ na njeo. 29 Noo ˆchooreka sɨ nasiitiré kʉʉja mpɨɨndɨ ˆʉkavatʉme vaantʉ na kwaanɨ jɨ vaandeete na aha. Haaha nɨ kuvuurya niise, sa che mʉʉnyánɨrɨɨre?”

30 Kornéeli akamʉsea, “Jalóokire sikʉ ine keende mpɨɨndɨ ɨra ˆnamʉlóombaa Mʉlʉʉngʉ aha nyuumbii, mpɨɨndɨ ja iji ja cháámuusi. Koonka, noona mʉʉntʉ iímire mbere yaanɨ iivɨ́kɨɨre ɨngo ˆjilavalaváa. 31 Ʉhʉ mʉʉntʉ aansea, ‘Kornéeli! Kʉlʉʉsɨka kwaako Mʉlʉʉngʉ akʉtéɨɨre na kʉvaambirirya kwaako vakɨva, Mʉlʉʉngʉ akwɨɨ́ne. 32 Haaha, tʉma vaantʉ vadome vakamwaanɨrɨre Simóoni ˆvamʉséaa Peéteri. Ʉhʉ iíkalaa Yóopa kwa mʉʉntʉ ʉmwɨ irina raachwe Simóoni ˆmweene aténgeneshaa ndɨrɨ. Nyuumba ya ʉhʉ Simóoni nɨ mbarɨmbarɨ ya mayɨya ɨrɨ.’ 33 Aya noo yaambweeyyiiryé ntʉme chaangʉ vaantʉ jɨ vakwaanɨrɨre, na weewe wabwéeyyiirye vyabooha viintʉ ˆwuújire. Haaha suusu voosi nɨ mbere ya Mʉlʉʉngʉ tʉrɨ, toowoojera kʉteera masáare Mweenevyoosi ˆakʉláiriirye utuwyɨɨre.”

34 Aho, maa Peéteri akavasea, “Haaha natáangire, nɨ kɨkomi Mʉlʉʉngʉ sɨ asínanalaa vaantʉ tʉkʉ. 35 Yeeye avarúmaa vaantʉ va kɨra ɨsɨ ˆveene vamʉnyémyaa na vabwéeyyaa ʉwoloki mbere jaachwe. 36 Nyuunyu mwamányire, Mʉlʉʉngʉ atʉma vaantʉ vaachwe kʉvavariyʉrɨra ViisiraéeliMasáare Maaja, vapate mwiikalo mʉʉja kwa njɨra ya YéesuKirisitʉ, Mweenevyoosi wa vaantʉ voosi. 37 Mwamányire yara ˆyafʉ́mɨɨre Yudéea yoosi, kwaandɨra Galiláaya mpɨɨndɨ Yooháani ˆavavariyʉrɨráa vaantʉ vabatisiwe. 38 Mwamányire ˆvyeene Mʉlʉʉngʉ amʉhaka makuta Yéesu wa Nasaréeti ko mʉheera Mʉtɨma Mʉʉja na lʉvɨro. Yéesu adomáa ʉko na ʉko, yoobweeyya maaja no horya vaantʉ voosi ˆveene vaturikiriwáa nɨ ngururu ya Ikʉ́ʉ́lʉ ra Mirimʉ Mɨvɨ, sa Mʉlʉʉngʉ nɨ hamwɨ ajáa ne.

39 Ayo yoosi Yéesu ayatʉmamáa ʉko ɨsɨ ya Vayahúudi na Yerusaléemu múujii, na suusu tʉrɨ vara ˆvoona. Mpɨɨndɨ ˆjikalooke, vakamʉʉlaa ko muningʼinʼya mʉsaláabii. 40 Maa kaa, sikʉ ya katatʉ Mʉlʉʉngʉ akamʉfʉfʉla na akamoonekya kwa vaantʉ. 41 Sɨ oonekana kwa kɨra mʉʉntʉ tʉkʉ, maa kaa, kʉrɨ suusu Mʉlʉʉngʉ ˆajáa atʉsaawʉla tʉve vara ˆvoona. Suusu twaarya, no nywa ne ˆakafʉfʉke. 42 Akatʉlairirya tʉvavariyʉrɨre vaantʉ Masáare Maaja, na toonekye kɨkomi yeeye noo avɨɨkwa nɨ Mʉlʉʉngʉ avalamʉrɨre vaantʉ ˆvarɨ mooyo na ˆvaakwya. 43 Ʉhʉ Yéesu valáali na mʉtwe voosi voonekya ʉkʉ́ʉ́lʉ waachwe, vakasea, mʉʉntʉ yoyoosi ˆarɨ kumuruma ʉvɨ waachwe sira ʉrɨ kwa irina raachwe.”

44 Kati Peéteri ˆavijáa akaarɨ yoolʉʉsɨka ayo, vaantʉ voosi ˆvajáa aho vooyateerera ayo masáare, Mʉtɨma Mʉʉja akavakiimɨra. 45 Vayahúudi ˆvajáa vamuruma Yéesu vara ˆvajáa vʉʉjanʼya na Peéteri, vakahwaalala koona vaantʉ sɨ ˆvarɨ Vayahúudi novo vookiimɨrwa nɨ Mʉtɨma Mʉʉja. 46 Voovo vajáa vavatéɨɨre voolʉʉsɨka kwa ndʉʉsɨka ˆjiísimiresimire voomʉdʉʉmba Mʉlʉʉngʉ. Aho, Peéteri akasea, 47 “Vaantʉ ava, novo vamʉhókɨɨre Mʉtɨma Mʉʉja ja ˆvyeene suusu tamʉhokera. Nɨ ani ˆarɨ daha siita vadɨɨre batisiwa na maaji?” 48 Haaho Peéteri akalairirya Kornéeli na viivaachwe vabatisiwe kwa irina ra Yéesu Kirisitʉ. Maa reerʉ, vakamʉloomba iikale novo kwa sikʉ nke.