1 Mpɨɨndɨ ijo, Saúli ajáa atuuba kʉvavuumba vaantʉ ˆvamuruma Yéesu Mweenevyoosi. Yeeye asaakáa avamale imalo. Aho, akadoma na kwa mweeneɨsɨ mʉkʉʉlʉ, 2 noo loomba barʉ́wa sa akataangwe ʉko masinagóogii ya Damésiki. Barʉ́wa ijo, jamʉheeráa ngururu yo vakwaata no vachuunga vaantʉ valʉme na vaantʉ vaki vara ˆvaruma Njɨra ya Yéesu Mweenevyoosi sa avatwaale na Yerusaléemu.

3 Aho, akakwaata njɨra yo doma na Damésiki. ˆAkasengerere Damésiki, koonka kɨweerʉ kɨkʉʉlʉ fuma kurumwii kɨkamʉmʉrɨka fuma kɨra ivaru. 4 Haaho akawya na ɨsɨ na akateera sawúti yookaanɨrɨra, “Saúli, Saúli sa che wookuunturikirya?”

5 Saúli akasea, “Aaɨ Mʉkʉ́lʉ, ʉrɨ ani weewe?” Na ɨra sawúti ɨkamʉsea, “Nɨɨnɨ ndɨrɨ Yéesu. Weewe wookuunturikirya. 6 Ɨma, ʉtamanye na múujii, ʉko wyɨɨrwa ʉrɨ nɨ mʉʉntʉ ʉmwɨ ˆcheene woosaakwa ʉbweeyye.”

7 Vaantʉ ˆayeendanʼyáa novo vajáa viímire kimi kʉnʉ vahwáalɨɨre, sa baa voovo vajáa vatéɨɨre ɨyo sawúti, maa kaa, sɨ vamoona mʉʉntʉ yoyoosi tʉkʉ. 8 Hara, Saúli akiinʉka, akasaaka kʉnʉkʉla miiso baa koona kɨɨntʉ tʉkʉ. Vara viivaachwe vakamʉkwaata mʉkono vakamʉtwaala fʉʉrʉ Damésiki. 9 Saúli iikala ʉko kwa sikʉ itatʉ baa koona tʉkʉ. Mpɨɨndɨ ijo, sɨ arijáa baa noo nywa kɨɨntʉ tʉkʉ.

10 Ʉko Damésiki kʉjáa kwatɨɨte mʉʉntʉ ʉmwɨ ˆamuruma Yéesu ˆasewáa Ananía. Yéesu Mweenevyoosi ajáa amwáanɨrɨɨre Ananía njorii akamʉsea, “Ananía!” Ne akamʉsea, “Mweenevyoosi, nɨɨnɨ nʉ aha!”

11 Mweenevyoosi akamʉsea, “Tamanya fʉʉrʉ njɨra ɨra ˆyaséwaa Njɨra ˆYawoloka. Aho, nyuumbii ya Yʉ́ʉda, wuurikirirye mʉʉntʉ ʉmwɨ fuma Társo irina raachwe Saúli. Haaha nɨ mʉloomba iise Mʉlʉʉngʉ, 12 na ɨɨ́ne njori. Ʉko njorii amwɨɨ́ne mʉʉntʉ ˆasewáa Ananía yookɨɨngɨra na nyuumbii na amʉvɨ́kɨɨre mɨkono sa oone kei.” 13 Maa kaa, Ananía akamʉsea, “Ee Mweenevyoosi, nateera kwa vaantʉ ˆvarɨ foo ˆvyeene ʉhʉ Saúli avatʉmamɨra viintʉ vɨvɨ vaantʉ vaako vaaja ʉko Yerusaléemu. 14 Haaha amwaarɨ aha arɨ na wiimiriri fuma kwa vakʉ́ʉ́lʉ va veeneɨsɨ va Ijʉva wo kwaata vaantʉ voosi ˆvariruma irina raako.” 15 Maa kaa, Mweenevyoosi akamʉsea Ananía, “Weewe doma! Ʉhʉ mʉʉntʉ nɨɨnɨ namʉsáawɨɨre ave mʉtʉmami waanɨ. Yeeye kweenerya arɨ irina raanɨ kwa vaantʉ sɨ ˆvarɨ Vayahúudi, kwa vatemi, baa na kwa Viisiraéeli. 16 Nɨɨnɨ mweeneevyo kʉmʉlaɨra ndɨrɨ ˆvyeene arɨ turikiriwa maatʉkʉ vii sa irina raanɨ.”

17 Hara Ananía akadoma, akɨɨngɨra nyuumba kʉʉntʉ ˆajáa Saúli. Akamʉvɨkɨra mɨkono akamʉsea, “Saúli mwanawiitʉ, Yéesu Mweenevyoosi aantúmire kwaako, waande koona, ʉmʉhokere Mʉtɨma Mʉʉja. Ʉhʉ Yéesu noo akʉfʉmɨra kʉra njirii kati ˆwʉʉjáa na aha.” 18 Koonka, viintʉ ˆviri ja majʉla vikawya fuma miiswii ya Saúli, akaanda koona. Aho, akiinʉka, akabatisiwa. 19 ˆAkahʉmʉle kurya chákurya, maa akava na ngururu kei.

Saúli iikalakala ʉko Damésiki, na mpɨɨndɨ ijo nɨ na vaantʉ ˆvamuruma Yéesu ajáa. 20 Hahara, akaanda doma na masinagóogii, na akaanda variyʉla Yéesu nɨ Mwaana wa Mʉlʉʉngʉ. 21 Vaantʉ voosi ˆvateereráa ʉvariyuli waachwe ʉwo, vahwaalaláa maatʉkʉ vii. Viiyuryáa voosea, “Eri, ʉhʉ sɨ noo ʉra mʉʉntʉ ˆavaturikiryáa mʉnʉmʉʉnʉ vaantʉ ˆvamuruma Yéesu ʉko Yerusaléemu tʉkʉ wʉʉ? Eri, ˆchamʉreeta na aha sɨ joo kwaata vaantʉ ˆvamuruma Yéesu aha Damésiki sa avatwaale na kwa vakʉ́ʉ́lʉ va veeneɨsɨ va Ijʉva tʉkʉ wʉʉ?”

22 Maa kaa, Saúli akava yookiitema mʉnʉmʉʉnʉ, yeeye avavariyʉrɨráa Vayahúudi ˆviikaláa Damésiki, ko tweera Masáare ˆYarɨ Mpeho Yéesu noo Masía na sɨ vadaháa siita tʉkʉ. 23 Mpɨɨndɨ ˆjikalooke, Vayahúudi vakatʉʉnga mʉryʉʉngʉ wo mʉʉlaa Saúli. 24 Vakaanda kumugiida mɨryaangwii ya ʉra múuji uchikʉ na muusi sa vamʉʉlae. Maa kaa, mʉryʉʉngʉ waavo wo mʉʉlaa ʉkamʉfɨkɨra Saúli. 25 Sa jeyyo, nuuchikʉ vapooji vaachwe vakamʉvɨkɨra kɨkápwii kɨkʉʉlʉ, vakamukiimya na ɨsɨ na ludihi ko tweera na chooririi ˆcheene kɨjáa lʉkaandii lwa múuji, maa akalooka.

26 Saúli ˆakafike Yerusaléemu, akiisompyasompya kʉsaangɨra na vaantʉ ˆvamuruma Yéesu. Vaantʉ voosi ˆvamuruma Yéesu vakamoofa, sa sɨ varumáa koonɨ ajáa amurúmire Yéesu tʉkʉ. 27 Maa kaa, Barinába akamʉtwaala Saúli na kwa vatumwi va Yéesu. Akavawyɨɨra ˆvyeene Saúli ajáa amoona Mweenevyoosi njirii yoodoma na Damésiki na ˆvyeene Mweenevyoosi amuwyɨɨra. Kei, akavawyɨɨra ˆvyeene Saúli avavariyʉrɨráa vaantʉ Masáare ˆYarɨ Mpeho ko kiitema ʉko Damésiki. 28 Sa jeyyo, Saúli akiikala hamwɨ novo. Ɨndoorɨɨngɨrɨra novo ʉko Yerusaléemu, kʉnʉ yoovavariyʉrɨra vaantʉ kwa irina ra Yéesu Mweenevyoosi baa woowa tʉkʉ. 29 Alʉʉsɨkáa no kwiiruta ndihi na Vayahúudi ˆveene valʉʉsɨkáa Kɨgiríki, maa kaa, voovo vasaakáa vamʉʉlae. 30 Maa kaa, vaaniitʉ ˆvakataange ayo, vakamʉsʉmʉla, vakamʉtwaala na múujii wa Kaisaría, maa vakamʉtʉma atamanye na kwaavo ʉko múujii wa Társo.

31 Mpɨɨndɨ ijo, mpuka ya vaantʉ ˆvamuruma Yéesu vajáa viikala mwiikalo mʉʉja ɨsɨ yoosi ya Yudéea, Galiláaya, na Samaría. Vajáa vakɨɨngɨka, vajáa vadoma na mbere, na Mʉtɨma Mʉʉja ajáa avaheera mʉtɨma. Kei vamʉnyemyáa Mweenevyoosi.

32 Mpɨɨndɨ ijo, Peéteri arɨɨngɨrɨráa ʉko nooko, akadoma fʉʉrʉ múuji wa Líida sa avaluumbye vaantʉ va Mʉlʉʉngʉ ˆviikaláa ʉko. 33 Ʉko Líida akamʉshaana mʉʉntʉ ʉmwɨ ˆasewáa Ainéea. Ʉhʉ ajáa aakwya iyandiyandi kwa myaaka ɨnaanɨ na alaala ndirii vii. 34 Peéteri akamʉsea, “Ainéea, Yéesu Kirisitʉ akʉhóriirye. Inʉka! Fota ndɨrɨ yaako.” Koonka, Ainéea akiinʉka. 35 Vaantʉ voosi ˆviikaláa ʉko múuji wa Líida na nyika yoosi ya Sharóoni ˆvakamoone Ainéea, vakamuruma Yéesu Mweenevyoosi.

36 Ʉko múuji wa Yóopa, kʉjáa kwatɨɨte mwaana muki ʉmwɨ ˆajáa amuruma Yéesu irina raachwe noo Tabíita asewáa, noo kʉsea Dorikáasi na Kɨgiríki. Dorikáasi avaambiriryáa vakɨva na avabweeyyiryáa vaantʉ vɨɨngɨ vaaja. 37 Mpɨɨndɨ ijo Peéteri ˆajáa ʉko, Dorikáasi ajáa alwaala, maa akawulala. Vaantʉ vakamooyya, vakamʉlaarya, maa vakamʉvɨɨka chúumba cha gorófii. 38 Na sa viintʉ múuji wa Líida ʉjáa heehi na Yóopa, vaantʉ ˆvamuruma Yéesu vakateera Peéteri amwaarɨ Líida. Sa jeyyo, vakavatʉma vaantʉ vavɨrɨ vakamwaanɨrɨre. Vakavasea, vakamʉsee jei, “Tooloomba wʉʉje chaangʉ na mɨɨtʉ, karɨ ʉchérevaa tʉkʉ.”

39 Aho, maa Peéteri akatamanyanʼya novo. ˆVakafike Yóopa, vakamʉtwaala Peéteri na kʉra chúumba cha gorófii. Ʉko, valala ˆvarɨ foo vakaanda kʉmʉrɨɨngɨrɨra Peéteri kʉnʉ voomʉrɨrɨra no mʉlaɨra Peéteri ɨngo ˆngʼeene Dorikáasi avachʉmɨra kati ˆajáa arɨ mooyo. 40 Peéteri akavaseyya voosi na weerwii, akachwaama, akamʉloomba Mʉlʉʉngʉ. Hara akʉʉlaanga ʉra mʉvɨrɨ, maa akasea, “Tabíita, inʉka!” Tabíita akakʉnʉkʉla miiso yaachwe, na ˆakamoone Peéteri, akiikala. 41 Peéteri akamʉkwaata mʉkono, maa akamwaambirirya kwɨɨma. Akavaanɨrɨra vara valala, na vaantʉ vɨɨngɨ ˆvamuruma Yéesu, maa akavalaɨra Tabíita arɨ mooyo.

42 Masáare aya yakeenera múujii woosi wa Yóopa, vaantʉ ˆvarɨ foo vakamuruma Yéesu Mweenevyoosi. 43 Peéteri akiikala ʉko Yóopa kwa sikʉ ˆjiri foo na kʉʉntʉ ˆɨkaláa nɨ kwa mʉʉntʉ ˆaséwaa Simóoni ˆmweene aténgeneshaa mɨmberʉ.