1 Mpɨɨndɨ ijo Apóolo ˆajáa ʉko Koríinto, Paúli ne atweereráa na ɨsɨ ja mweeri fʉʉrʉ múuji wa Eféeso. Ʉko Eféeso, Paúli akashaana vaantʉ ˆvamuruma Yéesu. 2 Maa akavuurya, “Eri, ˆmʉkamurume Yéesu, mwahokera Mʉtɨma Mʉʉja wʉʉ?” Novo vakamʉsea, “Tʉkʉ, baa sɨ tʉnateera koonɨ kwatɨɨte Mʉtɨma Mʉʉja tʉkʉ.” 3 Paúli akavuurya kei, “Kwa ʉbatíiso wa ani mwabatisiwa?” Maa vakamʉsea, “Kwa ʉbatíiso wa Yooháani.”

4 Paúli akavasea, “Ʉbatíiso wa Yooháani nɨ wavasaakáa vaantʉ vavalandʉke fuma uvii waavo vii. Na yeeye avawyɨɨráa vaantʉ vamurume ˆmweene yookʉʉja nyuma yaachwe, noo kʉsea Yéesu.” 5 ˆVakateere jeyyo, maa vakabatisiwa kwa irina ra Yéesu Mweenevyoosi. 6 Na Paúli ˆakavavɨkɨre mɨkono yaachwe, vakahokera Mʉtɨma Mʉʉja, vakaanda lʉʉsɨka ndʉʉsɨka ngʼeni no lʉʉsa ʉláali na mʉtwe. 7 Na avo voosi nɨ ja vaantʉ valʉme ikimi na vavɨrɨ vajáa.

8 Na kwa myeeri ɨtatʉ, Paúli ɨɨngɨráa masinagóogii na avariyʉláa ko kiitema mʉnʉmʉʉnʉ kʉnʉ yoolʉma sáare, na vaantʉ varumáa masáare ya Ʉtemi wa Mʉlʉʉngʉ. 9 Maa kaa, vamwɨ vaavo, vakahɨtanʼya mɨtɨma yaavo, kʉnʉ voohɨɨntɨkɨra rɨra isáare ra Njɨra ya Yéesu Mweenevyoosi mbere ya mpuka ya vaantʉ. Aho, Paúli akiireka novo, akavasʉmʉla vaantʉ ˆvamuruma Yéesu, ɨndoovakiindya kɨra siikʉ nyuumbii ya kɨbawo kwa Tiráano. 10 Paúli akatuuba kʉvakiindya kwa myaaka ɨvɨrɨ, sa jeyyo, Vayahúudi na Vagiríki voosi ˆviikaláa ɨsɨ ja Ásia, vakarɨteera isáare ra Mweenevyoosi.

11 Mʉlʉʉngʉ abweeyyáa myuujíisa ˆɨhwáalaryaa ko tweera kwa Paúli. 12 Vaantʉ vatooláa baa nchíifu na ɨngo jɨɨngɨ ˆngʼeene jijáa jasáasiirye mʉvɨrɨ wa Paúli, novo ˆvakajivɨɨke kwa valwɨ́ɨrɨ, vaholáa ndwáala jaavo baa mirimʉ mɨvɨ yavafumáa.

13 Vayahúudi vamwɨ ˆveene vayeenda ʉko na ʉko kʉseyya mirimʉ mɨvɨ kʉrɨ vaantʉ, vakayera seyya mirimʉ mɨvɨ kwa irina ra Yéesu Mweenevyoosi voosea jei, “Nakʉláiriirye kwa irina ra Yéesu, ʉra ˆavariyʉlwáa nɨ Paúli, fuma kʉrɨ ʉhʉ mʉʉntʉ.” 14 Kʉjáa kwatɨɨte vaana mufungatɨ va Mʉyahúudi ʉmwɨ ˆasewáa Sikéewa. Yeeye nɨ mʉkʉ́ʉ́lʉ wa veeneɨsɨ va Ijʉva ajáa. Avo vaana vaachwe vandoobweeyya jeyyo. 15 Sikʉ ɨmwɨ, murimʉ mʉvɨ ʉkavasea, “Yéesu namʉmányire, baa Paúli namʉmányire, ha nyuunyu mʉrɨ vala ani?” 16 Aho, ʉra mʉʉntʉ ˆajáa akwaatwa nɨ murimʉ mʉvɨ akavakiimɨrɨra voosi na ngururu, akavahʉʉma ngururu. Akavavaa maatʉkʉ vii mpaka vakafuma aho nyuumbii varɨ na tʉhʉ na varɨ na maloonda.

17 Aya masáare yakeenera kwa vaantʉ voosi ˆviikaláa Eféeso noo kʉsea Vayahúudi na Vagiríki. Voosi vakakwaatwa nɨ woowa, na irina ra Yéesu Mweenevyoosi rɨkava roonyemiwa maatʉkʉ vii. 18 Vaantʉ ˆvarɨ foo vara ˆvamuruma Yéesu, vʉʉjáa kʉnʉ voolʉʉsa ʉvɨ waavo ˆvajáa vabweeyya. Vabweeyyáa jei mbere ja vaantʉ. 19 Vaantʉ ˆvarɨ foo vara ˆvabweeyyáa ʉsavɨ, vajiingáa vitáabu*vitáabu: Laanga pícha ya kɨtáabu cha ndɨrɨ Lʉ́ka 4:17. vyaavo na vavichɨmɨkáa mbere ya vaantʉ voosi. Vakavala iyoombe ra vitáabu vyoosi, rɨkafika mbwɨɨrʉ ja chʉʉ́ma cha mpía mayana makumi yasaano (50,000). 20 Jeyyo, isáare ra Ijʉva reeneráa na ravijáa na ngururu mʉnʉmʉʉnʉ.

21 Masáare ayo ˆyakalooke, Paúli akalamʉla akiisea adome na Yerusaléemu ko tweera ɨsɨ ya Makedonía na Akáaya. Akasea, “ˆNdɨrɨ fika ʉko, yoosaakwa ndome na Róoma.” 22 Aho, akavatʉma vaambiriryi vaachwe vavɨrɨ, Timotéeo na Erásto, valongoole na Makedonía, yeeye akachaala kiduudi ʉko Ásia.

23 Mpɨɨndɨ jiijo, aho Eféeso kwajáa kwafʉmɨra ntiribʉka nkʉʉlʉ, sa ʉwo ukiindya wa Njɨra ya Yéesu Mweenevyoosi. 24 Haaha aho múujii, kʉjáa kwatɨɨte mʉʉntʉ ʉmwɨ ˆasewáa Demetirío. Yeeye nɨ mʉcháani wa fividabalaíyo fya mpía ajáa, na ifyo fividabalaíyo fijáa fiifwɨ́ɨne na kaaya ya mʉlʉʉngʉ waavo wa kɨɨntʉ kiki ˆaséwaa Aritéemi. Na mʉrɨmo ʉhʉ wavareteráa vacháani vaachwe kʉnáálo nkʉʉlʉ. 25 Demetirío akavajiinga vacháani viivaachwe na vaantʉ vɨɨngɨ ˆvatʉ́mamaa mʉrɨmo ˆwiifwɨ́ɨne na ʉwo, maa akavasea, “Arumi, mʉmányire tapátaa mpía ˆjamema maatʉkʉ vii fuma kʉrɨ ʉhʉ mʉrɨmo wiiswi. 26 Nookoona kiiteerera mwiise na kwiiyonera mwiise ˆvyeene Paúli yoovavalandʉla vaantʉ na ˆvyeene voomuruma. Yeeye atúubire lʉʉsa vidabalaíyo ˆviténgeneshiwaa nɨ vaantʉ sɨ mɨlʉʉngʉ ya kɨmáárɨ tʉkʉ. Avasóonkire vaantʉ ˆvarɨ foo sɨ aha Eféeso vii tʉkʉ, baa na ɨsɨ joosi ja ʉko Ásia. 27 Haaha ˆvyeene nookoona ʉhʉ mʉrɨmo wiiswi koonwa ʉrɨ nɨ kosu vii, na sɨ jeyyo vii tʉkʉ, baa na ɨhɨ kaaya ya Aritéemi, mʉlʉʉngʉ wa kɨɨntʉ kiki chwɨɨwa ɨrɨ matɨ. Aritéemi, mʉlʉʉngʉ ˆiínamɨrwaa ɨsɨ joosi ja Ásia na weerʉ yoosi, nyemi yaachwe sira ɨrɨ.”

28 ˆVakateere ayo masáare, vakakalala maatʉkʉ vii, maa vakaanda tʉla isóso voosea, “Aritéemi wa Vaeféeso noo mʉkʉ́ʉ́lʉ!” 29 Haaho, múuji woosi ukiinʉla ntiribʉka. Vakavakwaata vaantʉ vavɨrɨ va Makedonía ˆvayeendanʼyáa na Paúli, vala Gáayo na Aristáriko, maa vakavatwaala fʉʉrʉ haantʉ ˆvabwéeyyiryaa bwɨɨto. 30 Paúli asaakáa doma na ʉko mwiijiingwii wa vaantʉ maa kaa, vaantʉ ˆvamuruma Yéesu vakamʉkaanʼya. 31 Baa vakʉ́ʉ́lʉ va ɨsɨ ja Ásia vara ˆvajáa vijeengi vya Paúli, vakatʉma vaantʉ na kwaachwe vamʉloombe adɨɨre kɨɨngɨra aho nyuumbii kʉʉntʉ ˆvabweeyyiryáa bwɨɨto.

32 Na vaantʉ ˆvajáa viijíingire hara sɨ viiteerwáa tʉkʉ, vɨɨngɨ varɨráa jei, na vɨɨngɨ jira. Vaantʉ ˆvarɨ foo sɨ vatáangaa baa nɨ che kɨvajíingire aho tʉkʉ. 33 Vayahúudi vakamwiimya mʉʉntʉ ʉmwɨ ˆasewáa Alekɨsáanda mbere ya vara vaantʉ. Vaantʉ vamwɨ vakamʉhweehera kɨra ˆarɨ lʉʉsa. Akiinurirya mʉkono kʉvasea vakirinye sa asaakáa kiitetera. 34 Maa kaa, ˆvakataange Alekɨsáanda nɨ Mʉyahúudi, voosi vakatuuba tʉla isóso kwa masaa yavɨrɨ voosea, “Aritéemi wa Eféeso noo mʉkʉ́ʉ́lʉ!”

35 Aho, mwaandiki mʉkʉʉlʉ wa múuji akavakaanʼya vaantʉ vareke isóso, akavasea, “Arumi, nyuunyu vaantʉ va Eféeso, nɨ ani sɨ ˆamányire múuji wa Eféeso noo wɨɨ́mɨrɨraa kaaya ya Aritéemi mʉkʉʉlʉ, na ɨrɨ iwye ra kɨdabalaíyo chaachwe ˆraawya fuma kurumwii? 36 Kusiina mʉʉntʉ ˆarɨ daha siita ɨrɨ tʉkʉ. Haaha nyuunyu kirinyi, karɨ mʉbweeyye kɨɨntʉ chochoosi chaangʉ chaangʉ tʉkʉ. 37 Ava vaantʉ ˆmʉvaréetire na aha, sɨ viívire kɨɨntʉ tʉkʉ fuma kaayii ya Aritéemi wiitʉ na sɨ vamʉhɨ́ɨntɨkɨɨre mʉlʉʉngʉ muki wiitʉ tʉkʉ.

38 Koonɨ Demetirío na vacháani viivaachwe varɨ na isáare na vaantʉ ava, vatwaali na balásii, amwɨ jimwaarɨ na vakʉ́ʉ́lʉ vamwaarɨ, nɨ vakaloongerwe ʉko. 39 Maa kaa, koonɨ mʉrɨ na masáare yoyoosi yɨɨngɨ, yatwaali na balásii ˆngʼeene yarumwa nɨ ndairiri ja Kɨrúumi, yakaloongwe ʉko. 40 ˆVyeene tabwéeyyiirye isikʉ ifaanaa ɨkatʉbweeyya tʉtwaalwe na balásii sa tabwéeyyiirye ntiribʉka nkʉʉlʉ. Koonɨ vatusítakiirye sa ntiribʉka ɨhɨ, tusiina cho kuuyirya tʉkʉ. Ɨhɨ ntiribʉka nɨ ya bweete vii.” 41 ˆAkalʉʉse jeyyo, maa akavasea vaantʉ viimyaahe.