1 Aho, Balása Nkʉʉlʉ yoosi ya Vayahúudi ikiinʉka, maa vakamʉtwaala Yéesu na kwa Piláato. 2 Vakaanda kumusitaakya voosea, “Tamʉteera ʉhʉ mʉʉntʉ yookiindya vaantʉ vave vasaambʉ kʉrɨ ɨsɨ yiitʉ. Avakáanʼyaa vaantʉ vareke kʉrɨha kóodi kwa Kaisáari, kei aséaa yeeye noo Masía, na nɨ Mʉtemi.”

3 Jeyyo Piláato akamuurya Yéesu, “Weewe noo mʉtemi wa Vayahúudi wʉʉ?” Yéesu akasea, “Weewe ulúusire.” 4 Aho, Piláato akavasea vakʉ́ʉ́lʉ va veeneɨsɨ va Ijʉva na mpuka ya vaantʉ, “Sɨ nookoona ʉvɨ wa ʉhʉ mʉʉntʉ tʉkʉ!”

5 Maa kaa, voovo vakuumirirya voosea, “Ʉhʉ mʉʉntʉ yoosoonka vaantʉ kwa ukiindya waachwe kwa ɨsɨ yoosi ya Vayahúudi. Aandɨra ʉko Galiláaya mpaka afíkire kʉnʉ Yerusaléemu.”

6 Piláato ˆakateere ayo, maa akuurya, “Ʉhʉ mʉʉntʉ nɨ Mʉgaliláaya wʉʉ?” 7 ˆAkataange Yéesu nɨ mʉʉntʉ wa Galiláaya, maa akamʉtwaala na kwa Heróode. Heróode noo ajáa mʉtemi wa Galiláaya na mpɨɨndɨ ijo nɨ Yerusaléemu ajáa.

8 Heróode ˆakamoone Yéesu, akavyeenda maatʉkʉ vii sa ajáa ateera masáare Yéesu ˆatʉmamáa, sa jeyyo, asaakáa kʉmoona Yéesu kwa sikʉ ˆjiri foo. Kei, ajáa atɨɨte mpɨɨma yo moona Yéesu yootʉmama isháara na myuujíisa ˆyiísimiresimire. 9 Aho, akamuurya Yéesu masáare ˆyarɨ foo, maa kaa, Yéesu sɨ uuyirya kɨɨntʉ chochoosi tʉkʉ. 10 Vakʉ́ʉ́lʉ va veeneɨsɨ va Ijʉva na vakiindya va Miiro vajáa viímire voomusitaakya Yéesu na ngururu.

11 Heróode na valwi nkoondo vaachwe vakaanda kʉmʉhenchʉla Yéesu no mʉbwɨɨtɨra. Vakamʉvɨkɨra ɨngo ja kɨtemi, maa vakamʉhɨndʉla na kwa Piláato. 12 Keende sikʉ ɨyo, Heróode na Piláato vakava vijeengi. De ayo yafʉmɨre Piláato na Heróode nɨ ja kúri na nyaáu vajáa.

13 Mpɨɨndɨ kiduudi, Piláato akavaanɨrɨra vakʉ́ʉ́lʉ va veeneɨsɨ va Ijʉva, vakʉ́ʉ́lʉ va Vayahúudi na vaantʉ vɨɨngɨ. 14 Aho, akavasea, “Nyuunyu mʉmʉréetire ʉhʉ mʉʉntʉ na kwaanɨ na mʉséire yoovakiindya vaantʉ vave vasaambʉ. Haaha nɨɨnɨ namuchúkurumire mbere yaanyu, maa kaa, nɨɨ́ne asiina ʉvɨ tʉkʉ. 15 Baa Heróode sɨ ɨɨ́ne isáare roroosi tʉkʉ ro mʉlamʉrɨra mʉʉntʉ ʉhʉ, na noo ˆchooreka amʉhɨ́ndwɨɨre na kʉrɨ suusu. Ja ˆvyeene mookoona kusiina kɨɨntʉ chochoosi ˆcheene mʉʉntʉ ʉhʉ atʉ́mamire ˆchoobweeya ɨɨme neeja kukwya tʉkʉ. 16 Haaha nɨ lairirya niise avawe mɨjeléedi, maa de nɨmʉrekere.” [ 17 Piláato ajáa atɨɨte tʉʉva yo mʉchʉngʉrɨra mʉʉntʉ ʉmwɨ ˆachuungwa mpɨɨndɨ ja ngovi ya Paásika.]

18 Aho, vaantʉ voosi vakatʉla isóso na ngururu voosea, “Mʉʉntʉ ʉwo ʉʉlawe, tʉchʉngʉrɨre Baráaba!” 19 Ʉhʉ Baráaba ajáa achuungwa sa ntiribʉka ˆngʼeene ajáa abweeyya múujii na so kʉʉlaa mʉʉntʉ.

20 Piláato asaakáa kʉmʉrekera Yéesu, sa jeyyo, akalʉʉsɨka kei na vaantʉ. 21 Maa kaa, voovo vakatuuba tʉla isóso voosea, “Muningʼinʼye mʉsaláabii fʉʉrʉ akwye, muningʼinʼye mʉsaláabii fʉʉrʉ akwye!”

22 Lwa katatʉ Piláato akavuurya, “Sa che? Nɨ ʉvɨ ʉrɨkwɨ ʉhʉ mʉʉntʉ ˆabwéeyyiirye? Nɨɨnɨ sɨ nɨɨ́ne ʉvɨ wowoosi wo bweeyya ʉʉlawe tʉkʉ. Sa jeyyo, lairirya niise avawe mɨjeléedi, maa de nɨmʉrekere.”

23 Maa kaa, vaantʉ vakatuuba tʉla isóso mʉnʉmʉʉnʉ, voosaaka Yéesu aningʼiniwe mʉsaláabii fʉʉrʉ akwye. Jeyyo, isóso raavo rɨkasiinda.

24 Aho, Piláato akalamʉla kʉbweeyya ja ˆvyeene vasaakáa. 25 Piláato akamʉchʉngʉrɨra ʉra mʉʉntʉ ˆvamʉsaakáa, ˆajáa achuungwa so reeta ntiribʉka na so kʉʉlaa. Akamʉkwaatya Yéesu mɨkonwii ya valwi nkoondo vaachwe va Kɨrúumi, sa vamʉbweeyyirye ja ˆvyeene Vayahúudi vasaakáa.

26 Njirii, mpɨɨndɨ ˆvamʉtwaaláa Yéesu noo muningʼinʼya, vakalʉmana na mʉʉntʉ ʉmwɨ ˆaséwaa Simóoni, mʉʉntʉ wa múuji wa Kɨréene.*Kɨréene: Ʉhʉ nɨ múuji ˆʉjáa kʉra Afɨrɨka kaskasíini. Ʉko Vayahúudi ˆvarɨ foo viikaláa, baa Simóoni nɨ ʉmwɨ wa Vayahúudi ˆveene vʉʉjáa na Yerusaléemu na ngovii ya Paásika. Yeeye nɨ iwundii afumáa. Valwi nkoondo vakamʉkwaata, vakamʉdoomererya avereke mʉsaláaba nyuma ya Yéesu.

27 Vaantʉ ˆvarɨ foo vamutuubáa Yéesu. Vamwɨ va vaantʉ avo, nɨ vaantʉ vaki ˆveene vamʉrɨrɨráa no myaaha. 28 Yéesu akiilorera, akavasea, “Nyuunyu vahíínja va Yerusaléemu, kuundiriri nɨɨnɨ tʉkʉ! Iririri nyuunyu na vaana vaanyu! 29 Laangi, fika jiri mpɨɨndɨ vaantʉ lʉʉsa varɨ, ‘Vatalariwa ˆvawuumba, vara sɨ ˆvavyaala na vara masʉʉsʉ yaavo sɨ ˆyoonkwa.’ 30 Aho,

32 Mpɨɨndɨ ijo, kʉjáa kwatɨɨte viívi vavɨrɨ ˆvatwaalwáa sa vakʉʉlawe hamwɨ na Yéesu. 33 ˆVakafike haantʉ ˆhaséwaa Kɨsááya cha Mʉtwe, vakamuningʼinʼya Yéesu mʉsaláabii hamwɨ na viívi vavɨrɨ, ʉmwɨ mʉkono wa kʉlʉme na wɨɨngɨ mʉkono wa kʉmooso, kɨra mʉʉntʉ mʉsaláabii waachwe. 34 Yéesu akasea, “Taáta, vasee ʉvɨ waavo wasírire sa sɨ vootaanga kɨra ˆvootʉmama tʉkʉ.” Vakiigavɨra ɨngo jaachwe ko jivaɨra mbare.

35 Vaantʉ vakɨɨma aho, kʉnʉ voomʉlaanga. Vakʉ́ʉ́lʉ va Vayahúudi vakaanda mʉhenchʉla voosea, “Avalamuriryáa vɨɨngɨ, koonɨ yeeye nɨ Masía ˆasaawʉlwa nɨ Mʉlʉʉngʉ nɨ iilamurirye yeemweene!”

36 Valwi nkoondo novo vakʉʉja, vakamʉhenchʉla, maa vakamʉretera diváai ˆyasasʉka sa anywe. 37 Vakamʉsea, “Koonɨ kɨkomi weewe noo mʉtemi wa Vayahúudi, ilamurirye weemweene!” 38 Mweeri yaachwe masáare aya yajáa yaandɨkwa ibambarii, “Ʉhʉ noo mʉtemi wa Vayahúudi.”

39 Ʉmwɨ wa vara viívi ˆvajáa vaníngʼiniiwe ne akamʉtʉkɨra yoosea, “Weewe sɨ noo Masía? Ilamurirye sa ʉtʉlamurirye na suusu.”

40 Maa kaa, ʉra mwiívi wɨɨngɨ akamʉdalavya yoosea, “Eri, weewe sɨ ʉmoófaa Mʉlʉʉngʉ tʉkʉ wʉʉ? Amwɨ voosi tahɨ́ɨwe irya rɨɨro? 41 Suusu, tahókɨɨre ɨrɨ irya ja ˆvyeene Miiro yalʉʉsa sa vira ˆvyeene tabwéeyyaa. Maa kaa, ʉhʉ mʉʉntʉ sɨ abwéeyyiirye ʉvɨ wowoosi tʉkʉ.”

42 Aho akasea, “Ee Yéesu, nkʉmbʉkɨra mpɨɨndɨ ˆʉrɨ kɨɨngɨra Ʉtemii waako!” 43 Yéesu akamʉsea, “Kɨkomi nookuwyɨɨra, isikʉ kʉva ʉrɨ hamwɨ na nɨɨnɨ ntindikii njija.”

44 Mpɨɨndɨ ijo, nɨ ja mpɨɨndɨ ja mpoloonge jijáa, mwaasʉ ʉkarima fʉʉrʉ mpɨɨndɨ ja cháámuusi, kilwiirya kɨkakʉnɨkɨrɨra ɨsɨ yoosi. 45 Mwaasʉ ʉkareka korera. Ipasía ra Kaaya Njija ya Ijʉva rɨkaatʉka katɨ na katɨ havɨrɨ.

46 Yéesu akalʉʉsɨka na ngururu, yoosea, “Taáta, mɨkonwii yaako mʉtɨma waanɨ nuuvíikire.” ˆAkalʉʉse ayo, akawulala.

47 Mʉkʉ́ʉ́lʉ wa valwi nkoondo ˆakoone ayo ˆyafʉ́mɨɨre, akamʉdʉʉmba Mʉlʉʉngʉ yoosea, “Kɨkomi mʉʉntʉ ʉhʉ nɨ mʉwoloki aarɨ.” 48 Na vaantʉ voosi ˆvajáa viijíingire hara kʉlaanga masáare aya ˆvakoone ayo ˆmeene yajáa yafʉ́mɨɨre, vakahɨndʉka na kaayii kwaavo kʉnʉ vookiivaavaa kɨpeembe nɨ ʉsʉʉngʉ. 49 Maa kaa, vara ˆvajáa vamʉmányire neeja na vara vaantʉ vaki ˆveene ajáa ʉʉjanʼya novo fuma Galiláaya, vajáa vɨɨma kʉlɨ, kʉnʉ voolaanga ayo masáare.

50 Haaha kʉjáa kwatɨɨte mʉʉntʉ ʉmwɨ ˆajáa mʉʉja na mʉwoloki ˆasewáa Yooséefu. Yeeye nɨ ʉmwɨ wa Balása Nkʉʉlʉ ya Vayahúudi ajáa. 51 Ʉhʉ Yooséefu, meevo nɨ múujii wa Arimatáaya ˆʉrɨ ɨsɨ ya Yudéea kʉjáa. Yeeye awoojeráa kʉʉja kwa Ʉtemi wa Mʉlʉʉngʉ. Sikʉ ɨyo, yeeye sɨ ajáa arúmire ʉlamuli wa viivaachwe wo mʉʉlaa Yéesu tʉkʉ. 52 Yooséefu akatamanya na kwa Piláato, akɨtooloomba aheewe mʉvɨrɨ wa Yéesu sa akʉʉtaahe. 53 Akuukiimya mʉvɨrɨ wa Yéesu, akʉʉfarɨmbɨrɨra na sáanda ya kɨtáani, maa akɨɨta kʉʉtaaha mbiríírii ɨjáa sɨ ˆɨnataahwa mʉʉntʉ. Ɨhɨ mbɨrɨ́ɨ́ra nɨ ja mpaanga ɨjáa na ɨjáa yabokwa mwaalaliwyii. 54 Sikʉ ɨyo, nɨ sikʉ yo kiimya neeja sikʉ ya Sabáato ɨjáa na Sabáato ɨjáa yaséngerɨɨre kwaanda.

55 Vaantʉ vaki vara ˆvajáa vʉʉjanʼya na Yéesu fuma Galiláaya, vajáa vamutuuba Yooséefu na mbiríírii. Sa jeyyo, vakɨɨyona ɨra mbɨrɨ́ɨ́ra na mʉvɨrɨ wa Yéesu haantʉ ˆʉjáa ʉláariiwe. 56 Aho, vakahɨndʉka na kaayii, vakɨɨta kiimya neeja makuta na mooda wo haka mʉvɨrɨ. Sikʉ ya Sabáato vakahʉmʉlʉka ja ˆvyeene ʉlairiri wa Ijʉva walʉʉsa.✡Laanga Ufumo 20:8-11; Nkʉmbʉkɨra ya Miiro 5:12-15.