4
Jesusta tenteta munan diablu
(Mateo 4.1-11; Marcos 1.12-13)
Bautisacurirnam Jesus Santu Espiritupa poderninwan Jordan mayupita cuticorqan. Tsenam Santu Espiritu pusharqan tsunyaq jircaman. Tsechonam diablu chuscu chunca (40) junaqninpi Jesusta tenteta munarqan. Tse junaqcuna mana imatapis micurninnam, mallaqarqan. Tsenam diablu nerqan:
—Diospa tsurin rasonpa carqa, mä que rumita mandariquï tantaman ticrarinanpaq, nir.
Jesusnam nerqan:
—Diospa palabranmi queno escribirëcan: ‘Manam tantata micurllatsu nunacuna cawayanqa; ˻sinoqa Dios llapan nenqanta cäsucurninmi˼’* Dt 8.3 —nir.
Tsepitanam rara jirca puntanman Jesusta pushar, juclla riquecatserqan jinantin munducho nasioncunata, queno nishpa:
—Que llapan nasioncunaqa maquïchomi quecan. Munarqa pitapis qoycümanmi. Tsemi shumaq queninta ricacunequipaq y tsecho mandacoq canequipaq qoycushqequi. Peru que llapanta qoycunaqpaqqa; puntäman qonqurïcur, adorecamë.
Tsenam Jesus nerqan:
˻—¡Quepeq yarqï, diablu!˼ Diospa palabranmi escribirëcan: ‘Diosllatam adoranequeqa y sirwinequeqa’* Dt 6.13 nir.
Tsepitanam diabloqa Jesusta pusharqan Jerusalen marcaman. Tsechonam templupa mas altun caqman lloqarcatsir, queno nerqan:
—Rasonpa Diospa tsurin carnenqa, mä, quepita jeqacurquï. 10 Porqui Diospa palabranmi queno escribirëcan:
‘Anjelnincunatam Dios cachamonqa cuidayäshunequipaq,
11 manaraq rumicunaman jeqaptiqui
juclla tsaricuyäshunequipaq’* Sal 91.11-12 nir.
12 Jesusnam nerqan:
—Diospa palabranmi jina queno escribirëcan: ‘Ama Diosniquita probanquitsu’* Dt 6.16 —nir.
13 Tseno Jesusta tenteta mana puedirninnam, diablu eucorqan yape cutinanpaq caqta yarparar.
Galileacho Jesus yachatsicur qallarcun
(Mateo 4.12-17; Marcos 1.14-15)
14 Tsepitanam Santu Espiritupa poderninwan Jesus Galileaman cuticorqan. Tsenam nunacuna jinantincho musyariyarqan Jesuspa rurenincunata. 15 Llapan marca chanqanchomi ellucayänan wayicho Jesus yachatsicoq. Tsemi nunacuna alabayaq.
Jesus Nazaretcho
(Mateo 13.53-58; Marcos 6.1-6)
16 Tsenam winaconqan marcan Nazaretman Jesus cuticur, costumbrinmanno jamaqui junaq ellucayänan wayiman ewarqan. Tsechonam Diospa palabranta leyinanpaq sharcurerqan. 17 Tsenam Diospa profetan Isaias escribishqan libruta qoriyarqan. Jesusnam libruta quicharir, queno escribirëcaqta taririr, leyerqan:
18 “Diospa Espiritunmi noqacho.
Pemi acramashqa wactsacunata alli willaquita willapänäpaq,
˻llaquishqacunata cushitsinäpaq,˼
presu cuenta caquicaqcunata libranäpaq,
wiscucunata cachacätsinäpaq,
y ancupëpaq sirwipacoqcunata libranäpaq.
19 Y tsenolla que tiempucho Diospa ancupäquininta willayänaqpaq.”* Is 61.1-2
20 Tseno leyirirnam, libruta wichqarcur, ellucayänan wayicho yanapacoq nunata cutiratsirnin, täcurerqan. Tsecho quecaqcunanam Jesusta ricaräyarqan. 21 Jesusnam nerqan:
—Wiyecayanqequi öram cumplicärerqon librucho escribirëcanqan.
22 Tsecho llapan nunacunanam cushicur, queno ninacuyarqan:
—Jesusqa allapa allim. Peru, ¡imanoraq Josepa tsurinlla quecar, tselaya shumaqta parlan! —nishpa, espantacuyarqan.
23 Tsenam nunacunata Jesus nerqan:
—Qamcuna capas que parlaquita niyämanqui: ‘Jampicoq carqa, quiquiquiraq jampicunquiman’ nir. ‘Cafarnaumchoqa qeshyaqcunata cachacätserqonquish. Mä, canan que marquequichopis tseno ruramï’ —nishpa.
24 “Rasonpam niyaq: Manam Diospa ni meqan profetantapis marcanchoqa cäsuyantsu. 25-26 Masqui yarpäyë imano Eliaspa tiempuncho pasaconqanta. ¿Manacu quima wata y joqta quilla pasepa tamyarqantsu? Tsemi jinantin Israelcho nunacuna mallaqewan jipayarqan. Israelcho atsca biudacuna jipecayaptinpis, Eliastam Dios cacharqan caru Sidonpa ladun Sarepta marcacho täraq biudallaman. 27 Jina yarpäyë imano profeta Eliseopa tiempuncho pasaconqanta. Tsepinmi Israel marcancho atscaq nunacuna leprawan qeshyayarqan. Peru tseno quecaptinpis Siria nasionpeq Naamanllatam Eliseo cachacätserqan, manam Israel marca mayincunatatsu.”
28 Jesus tseno niptinnam, ellucayänan wayicho llapan nunacuna allapa piñacurcuyarqan. 29 Tsenam llapancuna sharcur, Jesusta Nazaretpita cumar, cumar apacuyarqan tse marcapa feyu sanjanman cumarcuyänanpaq. 30 Peru pëqa chopincunapitam ullurïcur, eucorqan.
Supëta juc nunapita Jesus qarqun
(Marcos 1.21-28)
31 Tsepitanam Galileacho Capernaum marcaman eucorqan. Jamacuyänan junaqcunanam ellucayänan wayicho nunacunata yachatseq. 32 Llapan nunacunam allapa espantacur mantsacäcuyarqan tse yachatsiquininpita, porqui puedeq queninwanmi tsecunata yachatsicorqan.
33 Tse ellucayänan wayichomi supëyoq nuna qayaripa queno nerqan:
34 —¡Au, Jesus Nazaret marcapeq nuna! ¿Imananquitaq noqacunawan? ¿Ushacätsiyämaqnïcu shamorqonqui? ¡Noqa reqeqmi, qam Dios Acrashqan canqequita!
35 Jesusnam supëyoq nunata piñaparnin, nerqan:
—¡Upälla quë! ¡Canan que nunapita yarqï! —nir.
Niptinnam, nopancho patsaman nunata mana imanashpa seqirirnin, eucorqan. 36 Tseta riquecurnam, llapan nunacuna mantsacäcur queno ninacuyarqan:
—¡Imano poderyoqtaq que parlanqan! ¡Mandariptinllataq, supëyoq nunacunapita supëcunapis yarquyan!
37 Tsepitanam jinantin Galilea probinsiacho Jesus rurashqanta musyariyarqan.
Pedrupa suegranta Jesus cachacätsin
(Mateo 8.14-15; Marcos 1.29-31)
38 Ellucayänan wayipita Jesus yarqurirnam, disipuluncunawan Simon Pedrupa wayinman ewayarqan. Simonpa suegranmi fiebriwan feyupa qeshyecarqan. Jesus chäriptinnam, rogayarqan:
—¡Cachaquecatsillämï! —nishpa.
39 Jesusnam qeshyaqman cuquicur, queno nerqan:
—Amana fiebrïnatsu.
Jinallachomi fiebrenqanpita warmi cachacärerqan. Tse öram sharcur, pecunata sirwerqan.
Qeshyaqcunata Jesus cachacätsin
(Mateo 8.16-17; Marcos 1.32-34)
40 Inti jeqecaptinnam, tuquilaya qeshyaqcunata Jesusman apayämorqan. Jesusnam jucllellapayan pecunaman maquinta churar, llapanta cachacätserqan. 41 Supëyoq nunacunapitam supëcuna yarquyarqan qayaripa, queno niräcur:
—¡Qamqa Diospa tsurinmi canqui!
Tseno niyaptinnam, Jesus nerqan:
—¡Upälla cayë!
Porqui manam munarqantsu Diospa Acrashqan canqanta musyatsicuyänanta.
Jesus willapäcun ellucayänan wayicunacho
(Marcos 1.35-39)
42 Patsa atsicyäriptinnam, Jesus japallan eucorqan tsunyaqman. Tsenam atscaq nunacuna ashiyarqan. Taririrnam, munayarqantsu tsepeq eucunanta.
43 Jesusnam nerqan:
—Jinantin marcacunachomi alli willaquita yachatsicunä presisan. Que patsamanmi Dios cachamashqa, pepa mandaquinincho nunacuna imano cayänanpaq canqanta willacunäpaq.
44 Tsepitanam Judea probinsiacho jinantinpa purir, ellucayänan wayicunaman ewar, yachatsicorqan.

*4:4 Dt 8.3

*4:8 Dt 6.13

*4:11 Sal 91.11-12

*4:12 Dt 6.16

*4:19 Is 61.1-2