7
Jesus iwalatsiquipa yachatsicun nuna mayintsicta mana penqapänapaq
(Lucas 6.37-38, 41-42)
“Ama nuna mayiquicunata jusgayëtsu, qamcunapis mana jusgashqa cayänequipaq. Porqui imanollam waquincunata condenayanqui, tsenollam condenashqa cayanqui; y imanollam qamcunapis nuna mayiquicunata tratayanqui, tsenollam qamcunatapis Dios tratayäshunqui. Qamcunaqa nuna mayiquicunapa nawincho saqwata ricarëcaq cuentallam cayanqui; peru ¡manam cuentata qocuyanquitsu quiquiquicunapa nawiquicunacho troncu quecanqantaqa! Tseno quecaptin ¿imanopam nuna mayiquita ‘Nawiquicho saqwata jorqaramushaq’ ninquiman, quiquiquipa nawiquicho troncu quecaptin! ¡Alli tucoqcuna, puntataraq nawiquipita tse troncuta jorquyë! Tseran alli ricayanqui nuna mayiquicunapa nawincunacho saqwata jorqayänequipaq.
“Diospa caqcunata allquta qoycoq cuenta ama cayanquitsu, ni allapa chaniyoq alajata cuchicunaman jitecapoq cuenta ama cayanquitsu. Tseno rurayaptiqueqa, contrequicuna sharirmi, baleq caqta despresyar mana caqpaq churariyanqa.
Teyta Diosqa mañaquinintsicta wiyanmi
(Lucas 11.9-13; 6.31)
“¡Imatapis mañacuyaptiqueqa, Dios qoyäshunquim! ¡Asherqa, tariyanquim; puncuta tsactacuyaptiquipis, quichapäyäshunquim! Porqui mañacoq caqqa chasquinmi; asheq caqqa tarinmi; puncuta tacacoq caqtaqa quichapäyanqam.
“¿Acasu meqequipis tsuriquicuna tantata mañayäshuptiqui, rumincu qoyanqui! 10 Jina ¿acasu pescaduta mañayäshuptiqui, culebrancu qoycuyanqui! 11 Si qamcuna mana alli ruraq quecarpis tsuriquicunata allicunata qoyanqui, sielucho quecaq Dios Yayanäqa mas alli carmi, mas allicunata qoyäshunqui mañacuyaptiqueqa.
12 “Imanomi munayanqui qamcunapaq nuna mayiquicuna allita rurayänanta, tsenolla qamcunapis pecunapaq rurayë. Tseno rurayänequipaqmi, Moises y profetacuna escribiyashqanchopis yachatsicuyarqan.
Jesus iwalatsiquipa yachatsicun imano sieluman chänantsicpaq
(Lucas 13.24)
13 “¡Imeca quichqui puncupa yecoqno cayë! Porqui imeca jatun puncupa yecurir, anchu nänipa ewaqnomi infiernuman atscaq euquicayan. 14 Imeca quichqui puncupa yecurir, llanulla nänipa ewecaqnomi wiñe cawaquita tarintsic, y wallcaqllam tse nänipaqa ewayanpis.
Plantataqa reqintsic wayïninpitam
(Lucas 6.43-44)
15 “Cuidacuyë ulicurcur ‘Profetam cä’ nir, yachatsicoqcunapita. Pecunam manshu üshano qamcunaman shayämun, peru rurillantaqa imeca mallaqashqa pumanomi cayan. 16 Imeca frutata acraqno tse nunacunata alcabayanqui. Porqui manam casha montipitatsu ubasta pallantsic; ni cardon cashacunapitatsu igusta pallantsic. 17 Alli caq monteqa alli frutallatam wayun; peru mana alli caq monteqa mana alli frutatam wayun. 18 Alli monteqa manam mana alli frutata wayunmantsu; ni mana alli monti alli frutata wayunmantsu. 19 Mana alli wayoq monticunataqa muturirmi, ninacho cayecuntsic. 20 Tsemi frutata acraqno pecuna imano cayanqanta musyariyanqui.
Manam llapantsu yecuyanqa Diospa mandaquininman
(Lucas 13.25-27)
21 “Manam llapan ‘Teytallä, Teytallä’ nimaqnïtsu gloriaman yecuyanqa; sinoqa sielucho quecaq Dios Yayä munashqanno cawacoqcunallam. 22 Juisiu junaqmi atscaq niyämanqa: ‘Teyta, Teyta, noqacunam jutiquicho yachatsicushqa cayä; jutiquichomi nunacunapita supëcunata qarquyarqä; y jutiquichomi atsca milagrucunatapis rurayarqä’ nir. 23 Tseno niyämaptinnam nishaq: ‘¡Qamcunataqa manam reqiyaqtsu! ¡Llapequi mana alli ruraqcuna, nopapita witicuyë!’ nir.
Ishquelaya simientu
(Marcos 1.22; Lucas 6.47-49)
24 “Pipis que yachatsiconqäta wiyacur, cäsucoqcunaqa, imeca precabidu nuna wayinta shäritsinanpaq qaqa janancho simientuta patsätseqnomi cayan. 25 Tseno qaqa janancho shäritsishqa wayitaqa manam melaya tamyapis ni lloqllapis ni bientupis juchurenqatsu alli firmi patsashqa captin. 26 Peru yachatsicushqäcunata wiyar, mana cäsucoq nunaqa imeca juc upa nuna aqusha jananllacho wayita shäritseqnomi cayan. 27 Tseno aqusha jananllacho shäritsishqa wayitaqa tamyapis, lloqllapis, bientupis shamurmi, pasepa juchur ushacäratsenqa” nir.
28 Jesus tseno yachatsicur ushariptinnam, llapan nunacuna allapa espantacur mantsacäcuyarqan tse yachatsiquininpita. 29 Porqui puedeq queninwanmi tsecunata yachatsicorqan y manam ley yachatsicoqcunanollatsu.