12
Ja beparametaiboki jato Jesussen onanmaa
1 Jatian jain iitaitian, kikinbires icha joni jatoki tsinkíkana iki. Jaskatira jatonbinix bitaxananbotankana iki. Jainxon jaonmea onanaibopari jato Jesussen neskáa iki: “Koirameekanwe, ja ikon keskashamanhakin jato joi yoiai *fariseobaonra mato parankanake.
2 Jatíbi joné jawékibobira onantibires inóxiki; ja tson onanyamaa ikatiaibobira jatíxonbi onannoxikanai.
3 Jaskara ikenra jatíbi ja joneshoko, itan tson onanyamaabobi jatíbiain ninkakaaketanti iki.
¿Tsokiki noa rakéti iki?
4 Rama en mato yoibanon ebé raenanaibó; ja yora reteai joniboki rakéyamakanwe, mato jaskáa pekáora moa jawebi ati atipanyamakanke.
5 Ikaxbi en mato yoibanon tsokikayaki mato rakéti iki ixon: Mato jaki rakéti riki Dioski; ja mato mawámataanan, maton kaya chiikan ewa meran mato potananti iketian. Ikon jakikaya rakékanwe.
6 Ichama koríkininra akanai pichika isáshoko marokin bikin. Jaskara ikenbira Dios jabaon shinanbenoti atipanyamake.
7 Maton boo riki westíora westíorabo moa jan topona. Jaskara iken rakéyamakanwe: Matora ja icha isáshokobo xewinbainbires Diossen shinannai.
Jonibo bebonmeax Jesucristokiriti yoyo iti
(Mt. 10.19-20, 32-33; 12.32)
8 Jainxonra en mato yoiribiai, jaweratoboki jonibo bebonmeax, eonparanan ikai, jatianra ja jonin Bakeribi ja Diossen ángelbo bebomeax jaonparana iti iki.
9 Ikaxbi ea onanaxbi ja ea onanyamaa keskati ikaikira, earibi ja Diossen ángelbo bebomeax ja onanyamaa keskati iti iki.
10 Diossenra ja jonin Bakeki jakonmaati yoyo ikaibo, jaton ochabo moa jato shinanxontima iki. Ikaxbi ja Diossen Shinanki jakonmaati yoyo ikax ochaabora, jaton ochabo jawetianbi shinanxonkin jenetima iki.*Diossen Shinanki jakonmai yoyo iti iki ika riki, ja Diossen Shinanman akai jawékibo yoii, *Satanássen akai riki iki iti.
11 Mato jain tsinkíti xobo meran bokana, iamaxon mato joi benxoaiboiba bokana, itan joni koshiboiba mato bokanabo; jawekeskatimein mato kopibi mato yoyo iti iki, iamaxon jawemein en jato yoiti iki ixonbo masá shinanyamakanwe.
12 Ja jato bebon mato nikenra, jaskara maton jato yoiti joibo, ja Diossen Shinanmanbi mato shinan meniti iki; jaskáakinbo maton jato yoinon ixon”, akin jato aká iki.
Icha jawékia itin keenkaresi noa onsá meran iti
13 Jatian ja icha joni ikainxon westíora jonin Jesús yoia iki: —Maestró, nokon wetsa ea yoixonwe, ja non papan noa potaxona, en bitibo iníbiribi ea meninon —akin.
14 Jaskáaketian Jesussen yoia iki: —Joní, tsonbira jaskarabo mato benxoaxonai koshi iti ea imaama iki —akin.
15 Jainxon jato yoiribia iki: —Koirameekanwe; bebonbires jawékinin kenkaresti shinanyabora mato inake. Ja icha jawékima riki noa jan jakon jamai —akin.
16 Jainxonra icha jawékia iní joniki iká esé yoikin jato neskáa iki: “Westíora jonira inike icha jawékia, ja jonin jawen wain banaara anike jawen banábaon icha bimixonkin.
17 Jatian ja icha jawékia jonin shinanna iki neskáakin: ‘¿Ramamein en jawekeskaati iki? Ja bimibo tsekaanan en jain benxoatira yamake’, ixon.
18 Jainoax neskata iki: ‘Enra moa onanke enki jaweatiki ixon. Ramara ja en jain berobo benxoai xoboshokobo ras apakexon, anishamanbo en wetsa apakeai; jaskáaxonra ja en tsekai bimibo, itan jatíbi ea jayata jawékibo en jain benxoati iki.
19 Jaskáayontaananra nokon shinan meran en neskara shinanti iki: Eara icha jawékia iki, icha baritiaribi jawékiati senen. Jaskara ikenra rama raroanan ja piananbi xeaanan ea tantiai’, iki ixon.
20 Ikaxbira Diossen ja joni neskáakin yoia iki: ‘Mia riki onanma joni, nato yamébira mia mawatai, ¿Jatian ja min benxoa jawékiboki rama tsona banetai?’ akin.
21 Jaskarara winotai ja icha meskó jawékibo tsinkiboresi jakana jonibo. Jaskara jonibo riki Diossen oinna jawemabi”, akin jato aká iki.
Diossenra jawen bakebo koirannai
(Mt. 6.25-34)
22 Jainxon Jesussen jawen jonibo neskáakin yoiribia iki: “En mato yoibanon ninkákanwe, jawékiati jawékinin yoronkin jayoraakin shinanni onisshamakanwe; itan ja saweti chopabaon yoronkin masá shinanni onisshamakanwe.
23 Non jatikaya riki, non ja jawékiati xewina jakon. Jatian ja non yora riki, ja non saweai chopa bebon jakon.
24 Oinkanwe, ja isábo: Jabaonra banati atipanyamakanke, itan jatonbiribi banaananbo bimibo tsekati atipanyamakanke. Jainoax jain jaton jawékiatibo benxoatiomaboribi ikanai. Jaskarabo ikanainbira, ja jawékiakantibo jato Diossen maxkámayamai. ¡Matobokayara ja noyai yoinabo bebonbires iki!
25 Tsonbira, westíora oratanibires jawen jati bebonhati atipanyamake kikini keenyorakinbi.
26 Jatian neskara maxko jawékibo atipanyamaxonbiki ¿Jaweatin ja wetsa jawékibo akáskin maton ayorakin shinannai?
27 Oinkanwe ja wain xoxoa joabo: Jabora teeti atipanyamakanke, itan jatonbiribi chopaaxonbo saweti atipanyamakanke. Jaskara ikenbira ja apo Salomón, jakonhira chopabo saweibi, ja joabo ikai bebonbires metsati raokaati atipanyamaa iki.
28 Jatian jabokaya moa choshiketian menokanti ikenbira akai Diossen, ja waimea joabo kikin metsáshaman imakin. ¡Matobokayara ja maton saweti chopabo mato maxkámatima iki, mato kikini eki koshikanamabo ikenbi!
29 Jaskara kopí ja piti, itan ja xeatibicho benai, shinan tsokasyamakanwe.
30 Non Papa Diossenra mato jan maxkata jawékibo onanke. Ja Dios ikonhayamai jonibaonbichora akai jaskáyoraakin shinankin.
31 Jaskara iken ja Diossen ikinaton itireskaya shinankanwe; jatianra neskara jawékiboribi maton biti iki.
Jaskatax naikan icha jawékia iti
(Mt. 6.19-21)
32 Rakéyamakanwe, mato ichamabo riki nokon oveja keskábo, ja nokon Papanra jawen jakon shinanman jawen ikinaton mato ikinti shinanna iki.
33 Ja mato jayata jawékibo marotaanan ja jawékinin yoronaishokobo jato akinkanwe. Ja pisha payon jawéki akai keskáakin ayamakanwe; ja naikanmeax jawetianbi keyótima jawékibokaya akanwe. Ja jain yometso jikitima itan jainoa jawen ibon pia potoax payótima ikain.
34 Jaweranoki maton icha jawéki benxoa itina, jainresa maton shinannai.
Moa benxokaata iti
35 Moa benxokaatabo ikanwe; moa maton lamparin keteax manata keskábo ikanwe.
36 Ja yonokanai joni keskabo ikanwe, ja yonokaatai jonira ikai, ja wanokanai fiestanko katanax yamé joxon, jan teemaitonin kenatoshitatianbi xepóti kepenxontires inox manati.
37 Kikin rarora iti iki, ja jan yonoai jonin joxon oinna, jawen yonoti joni oxaama iká. Enra mato yoiai jabébi pinon ixonra jawen mesan yakámati iki. Jaskáaxonra jan yonoaitonin jawékiamati iki.
38 Kikin raroti jawékira iti iki, ja yonoai jonin, yamé pochínikon iamaxon nete xabataitian joxon oinna jawen yonoti joni oxaama ikai.
39 Jainxon neskara jawéki rama onankanwe: Yamé ja hora yometso jawen xobon joái onanaxa, ja joni moa oxatima iki; jawen jawékibo yometsoanaketian koirani.
40 Jaskatira matoribi moa benxokaatabo ikanti jake, ja jonin Bakera maton joti shinannamatian jonoxiki”, akin jato Jesussen aká iki.
Joi senenhai betan senenhayamai yonoti iká
(Mt. 24.45-51)
41 Jatian Pedron yokata iki, neskáakin: —Ibó, ja jawékiki yoinhanan min noa yoiaboki, noabicho onanmakin min aká o jatíbi jato onanmakinki min yoia —akin.
42 Jatian non Ibon yoia iki: “Jawerato yonotiki jawen ibon ati yoiai jawékibo, jakonhakin senenhaxonai iki, jara jawen ibon jawen xobon ikábo jato jawékiamaxonon ixon yoiai.
43 Jatian jan yonoai jonin joxon, jan yoiabo senenhaxonai nokoketianra ja yonokaatai joni kikini raroti iki.
44 Ikonshamanra en mato yoiai, jan yonoaitoninra jatíbi jawékibo koiranon ixon jikimati iki.
45 Ikaxbi ja yonoti jonin ati iki, neskara shinankin: Ja ea jan yonoaira basipari joái iki ixon. Jaskara shinanxon ati iki, jabé yonokaatai benbobo itan ainbobo jato ramiakin peokin. Jaskáakinra ati iki janbichores pikin itan xeakin; jainoax paenibo.
46 Jaskatibo itainbi iti iki, jan shinanamainbi jan yonoai joni joí, ja joti hora onanamabobi ikenbi. Jaskara joxon nokoananra, akonbireskin castiganti iki; ja jatíribi yoitimabo jato akai keskáribiakin.
47 Jan yonoai joni, jaskara atin keenaibo onanaxbi, ja anox benxokaatitianbi yoitimatai yonotira, castigankin akonbireskin rishkiti iki.
48 Ikaxbi jawerato yonotininki, ja akáx castigameti jawéki onanyamaxon akai; jara ayorakin rishkianan castigantima iki. Jaweratoboki icha jawéki ati jato onanmaa iki, jabora ichaakinribi jato yokánoxiki; jaweratoboki icha jawéki ati yoia iki, jabora ichaakinribi, akárin senenhakin ixon jato yokánoxiki.
Jesús kopi jaskarabo iti
(Mt. 10.34-36)
49 Eara nato main joá iki, chii ketea tiritai keská inon ikax. Jaskatira ja chii tiritai keská imentinin ea keenai.
50 Rekenparira, kikin jakonmabires tanakaati jawéki ea winóti jake. ¡Jaskatira jatíbi jaskarabo senenai kaman ea ikonbiresi onitsapitai!
51 ¿Matonki shinannai nato neten jakonshaman jato jamanox ea joá? Jaskarama riki, jonibo meskoákinbo shinanni jatonbiribibo ikanon ikaxa ea joá iki.
52 Ramatian peokootaxa, ja xobonkobicho jaa pichika jonibo sinakanannoxikanai, kimisha iti iki, ja rabéki jakonmaati, rabé iti iki ja kimishaki jakonmaati.
53 Papa iti iki jawen bakeki jakonmaati, ja bake benbobiribi iti iki, jawen papaki jakonmaati, ja titabiribi iti iki, jawen bake ainboki jakonmaati, ja bake ainbobiribi iti iki, jawen titaki jakonmaati, ja rayos ainbobiribi iti iki jawen baban ewaki jakonmaati, ja baban ewabiribi iti iki, jawen rayos ainboki jakonmaati”, akin jato aká iki.
Jaskarabo ikaitian oinxon onanti
(Mt. 16.1-4; Mr. 8.11-13)
54 Jainxon Jesussen jain iká jonibo jato yoiribia iki, neskáakin: “Bari kaiori nai koin keyatai oinxon, maton onanke oi beai; jatianra ikai maton yoia keskati iki.
55 Jainxon ja surhorikeax niwe payataitianribi, akai maton yoikin, bari xana ikai, jatianra ikai ja maton yoia keská ikí.
56 ¡Beparametai jonibo riki mato! Matonra akai ja nai bochiki jaskara ikaitian, ja main jaskara ikaibo onankin. ¿Jatian jawekeskaakinki nato netebaon jaskara ikaibo maton onanyamai? akin.
Non rawíbo betan jakonaxes iti
(Mt. 5.25-26)
57 ¿Jawekopiki jaskáaxon jakon jawékibo atibo, matonbi onanyamai?
58 Jonin mia ati iki, ja joi benxoai joni koshiboiba boti shinankin, jatianra jaskarainbo mato bokanamatianbi, jakonshamanxonres ja joibo benxoatikaya maton shinanti jake; jaskarainbo mato boyamakanon. Maton jaskáyamaabira, ja joni koshin mato policiabo yatanmati iki, jatian ja policiabaon mato cárcel meran niakanti iki.
59 Ja jatí kopiáti mato yoikanatii nete senenhax mato pikotai kaman”, akin jato aká.
*12:10 Diossen Shinanki jakonmai yoyo iti iki ika riki, ja Diossen Shinanman akai jawékibo yoii, *Satanássen akai riki iki iti.