9
1 Yéesu woꞌissaɓa an:
- Mi woꞌꞌúuka ee kayoh; ɓiɓoꞌ ga ɓuwii ɓii kaansoo ee ɓa hottii Nguuraa Kooh yoosuk, taam na doolaagari.
Ndamaa Kooh yoosukka ga Yéesu
(Mëccëe 17: 1-13; Lúkkaa 9: 28-36; 2 Peeꞌ 1: 16-18)
2 Tíkka ga bes ciyitniinoo, Yéesu taammba na Peeꞌ, Saak na Saŋ, ya ɓayyaɓa, ɓa rek daa wéetin, ga ɗook jaŋjaŋ wiyaak. Daama jëmmaagari súpítukka ga fíkíiɓa. 3 Kúltícaagari yaanaawwa ɗer bi caa melic, yaanaawlaataa wëeꞌtaa ga an wii laakkii naawohaa en ga ëldúna mín ɗa kisétíꞌ kúltí✡9: 3 Mëdírohat na 2 Peeꞌ 1: 16-18.. 4 Tëelíbéecaa hotussa Ili na Móyíis meyussa ga fíkíiɓa, ɓa ɓaa saawal na Yéesu. 5 Peeꞌ dalla kiwoꞌ Yéesu an:
- Jëgírohii, dii newin garuu. Eneenaa ɗí hëwíꞌ mbaaꞌ kaahay dii: wíinoo wuufu, wíinoo wuu Móyíis, ee wíinoo wuu Ili.
6 Peeꞌ ínohéeríi sah iñaa ya woꞌanɗa ndaga kitíit kihëpíꞌ, ya na tëelíbéecaa tesɗa. 7 Laakka yaayeelaa hay, úullaɓa. Ee ga ɗuuƴ yaayeelaama, laakka koonaakaa koluk an:
- Ɓii yii yërí en Kowukiigoo mi keeñukɗa, súkúrukatti!*9: 7 Malkat 1: 11 na iñaa ɓéestíru ga kakayɗa.
8 Ga saasi, ga daa tëelíbéecaa malaku iñaa wíilɓaɗa, ɓa hotsissii ken naɓa, enndii Yéesu dogaa.
9 Daa ɓa enee na kiyoosuk ga jaŋjagaaɗa, Yéesu ɗíŋnga tëelíbéecaa an:
- Kaa ɓéestírat ken iñii ɗú hotɗa, bi ga daa Kowukii ɓii mílísan ga ɓuwaa kaaninɗa.
10 Tëelíɓéecaa abussa woꞌeenaama, ee ɓa ɓaa woꞌ ga díkaantiɓa an:
- Iñii ya waaꞌ kiwoꞌ ga «kimílís ga ɓuwaa kaaninɗa» ya?
11 Lëehíꞌta ɓa meekissa Yéesu an:
- Iñii tah ya jëgíroh-waascii woꞌu an Ili yërí ɗewan kihay paaƴ?✡9: 11 Mëdírohat na Malasíi 3: 23.
12 Ya taassaɓa an:
- Ee, Ili ɗewan kihay, ya hëwíraat iñaa en tóoh bi jek. Wayee iñii tah ya, Këyítfaa Kooh woꞌ ɓan an Kowukii ɓii hay kikooroh ga mesiklaat ciyewin, ee ya hay kisagu?✡9: 12 Malkat Ísayíi 53: 3; Kañcaa 22: 1-18. 13 Mi nak, mi woꞌꞌúu man Ili hayin kumëeñíꞌ. Ɓuwii tumuununndi iñaa neɓɓaɗa, fodaa daa Këyítfaa Kooh bín ga iñaa aaw gariɗa.
Yéesu wëkíꞌta oomaanaa laak raɓ
(Mëccëe 17: 14-21; Lúkkaa 9: 37-43)
14 Waa ɓiYéesu soofussa ga tëelíbéecaa ɓíinoo, ɓa hotta ɓiɓoꞌ ɓiyewin wíiluununɓa ee jëgíroh-waascaa ɓaa coowoh naɓa. 15 Daa mbooloomaa hotee Yéesu, iñaama bettaɓa. Ɓa ɓaa fool gari kikëñíꞌti. 16 Ya meekissaɓa an:
- Ɗú en na kiwoꞌ ya naɓa?
17 Laakka ɓoꞌ yiƴaal meƴca ga ɓuwaa, woꞌꞌa Yéesu an:
- Jëgírohii, mi haydohɗeeraa kowuroo kiƴaal, raɓ nari. Rawii luuɓlukohi hen. 18 Ga daa oomaanaa mín kiꞌenoh tóoh, ya mínndi da kiɓúuk. Ya fetalli kakay dal, kúuwkaa oomaanaa kúuwi, ya úñohi síscaa, ya súwoh kas. Mi kíimin tëelíbéeciigaraa ɓa kaal rawii ga oomaanii ee ɓa mínndiika.
19 Yéesu woꞌꞌaɓa an:
- Cëeƴ, ɗú ɓuwii wati ee ɗú laakoo ngëmɗa, mi enan narúu bi kera? Mi múuñɗanndúu bi kera? Haydohɗattoo oomaanaa.
Ya haydohɗussari.
20 Oomaanaa yaa hot Yéesu rek, rawaa ga ɗuuƴciɗa yaa saylukohhi didóolíꞌ, oomaanaa dalla kikeen, yaa pírgínuk ga kakayfaa, kúuwkaa kaa kúuw. 21 Yéesu meekissa paamunaa an:
- Iñii yii ammbi kera?
Paamunaa taassa an:
- Ammbi ga waa ya en oomaaɗa bi wati. 22 Ee leekleek rawum ɓúukki ga ɗuuƴ kiwii na ga ɗuuƴ músú, ya waariri kiꞌap. Wayee en lak fu mínin yen ganaa, yërëmaaríi, fu amɗohhíi!
23 Yéesu taassari an:
- An fu woꞌ an «En lak fu míninaa?» Iñaa en ɓéeɓ mínukin ga ɓaa fu gëm ga Kooh.
24 Ga saasi paam oomaanaa dalla kiwoꞌ didóolíꞌ an:
- Mi gëmin! Amɗohaaroo ga dii ngëmiigoo dooyyiiɗa.
25 Yéesu hotta ga daa ɓuwaa ɓaa fool kihay kilaaƴɗa, ya gëtta rawaa an:
- Fu rawii, fu yii fu haydoh kiɗek na kiluuɓɗa, mi nakkaa, meyohaa ga oomaanii ee kaa leꞌis gari bi taaꞌ!
26 Rawaa meƴca ga oomaanaa na tiweeleeluk, ya yaa saylukohhi didóolíꞌ. Oomaanaa mannda na ɓaa kaan hen, bi ɓoꞌ ɓiyewin daama ɓaa woꞌ an: «Kaanin». 27 Wayee Yéesu ammbari ga yahaa, kolukiꞌtari, oomaanaa tuukka.
28 Lëehíꞌta Yéesu aassa kaan. Lak tëelíbéecaagari doŋ enu nari, ɓa meekissari an:
- Iñii tah ya ɗí, ɗí mínéeríi kikaal rawaama ga oomaanaa?
29 Yéesu taassaɓa an:
- Kikíim Kooh kërí doŋ mín kiméyíꞌ raɓcaa manɗa ga ɓoꞌ.
Yéesu yéegalohsissa an ya hay kikaan ee ya hay kimílís
(Mëccëe 17: 22-23; Lúkkaa 9: 43b-45; Marka 8: 31-33)
30 Yéesu na tëelíbéecaagari meyohussa daama, ɓa koorohha ɗuuƴ gohaa Gëlílée. Yéesu waaréeríi ɓoꞌ yéeŋ daa ya enohɗa, 31 ndaga ya enee na kijëgíꞌ tëelíbéecaagari. Ya woꞌeeɓa an:
- Kowukii ɓii hay kitíku ga yah ɓuwii. Ɓa hayyi kiꞌap wayee ya kaan bi tík ga bes kaahayaa, ya hay kimílís.
32 Wayee tëelíbéecaa ínohséeríi iñaa woꞌeenaama waaꞌ kiwoꞌɗa, ee ɓa kaañéeríirika kimeekisoh.
Ɓaa Yéesu woꞌ an yërí wëñ kiyak ga fíkíi Koohɗa
(Mëccëe 18: 1-5; Lúkkaa 9: 46-48; Marka 10: 35-45; Filiip 2: 5-11)
33 Yéesu na tëelíbéecaagari leꞌussa Kafarnawom. Ga ɗuuƴ kaanfaa, Yéesu meekissa tëelíbéecaa an:
- Ɗú nookohee ya ga waasii?
34 Ɓa ɗekka, ndaga ga waasaa, ɓa enee na kinookoh an yaa wëñ kiyak gaɓaɗa, ɓa? 35 Waa ennda ɗa, Yéesu yuŋnga, ya ɓayya ɓidaaŋkaah na ɓanakɓaa, ya woꞌꞌaɓa an:
- Binaa ɓoꞌ, fu waaꞌ kikuliyuk ga yenaa, fu jom kiꞌen ga fenoo ɓéeɓ, fu en súrga ɓuwaa tóoh.
36 Lëehíꞌta ya ɓeɓpa kuꞌoomaa, tuukiꞌtaja ga leelooɓa. Ya ɓeɓpaja, yugiꞌtaja ga kotcaagari, ya woꞌꞌa an:
37 - Ɓaa fu teꞌ ga keeñfu oomaanii fodii yii ndaga teekiigoonaa, lakanaa fu teꞌꞌoo, mi ga kihaffoo. Ee ɓaa fu teꞌꞌoonaa, fu teꞌꞌiiroo mi yii yii rek, wayee fu teꞌ ɓan ɓaa wossooɗa.
Ɓaa kaalee raɓ ga teekaa Yéesuɗa
(Lúkkaa 9: 49-50)
38 Saŋ woꞌꞌa Yéesu an:
- Jëgírohii, ɗí hotin ɓaa en na kikaal raɓ ga ɓuwaa ee ga teekfu. Ɗí waaꞌtarika kihoonoh ndaga ya bokkii garuu.
39 Yéesu loffari an:
- Kaa hoonohattika, ndaga laakkii ɓaa mín kitum kíntaan ga teekkoo, ee ga saasi ya aaw kiwoꞌ iñaa moroo garoo. 40 Ɓaa lebirohhii naruu, faꞌ naruu. 41 Mi woꞌꞌúuka ee kayoh; ɓéeɓ ɓaa onndúu kaas-músú kiꞌan ga teekiigoo ndaga dii ɗú en ɓuuroo mi Kiristaaniiɗanaa, ɓaama ñakoo fayaagari.
Kitagoh na iñcii tumlukohi ɓoꞌ baakaaꞌɗa
(Mëccëe 18: 6-9; Lúkkaa 17: 1-2; 1 Korenti 8: 9-13; 9: 24-27)
Yéesu woꞌissa an:
42 - Wayee ɓaa baakaaꞌlukoh tuꞌoomaatii tii gëmu garooɗanaa, iñaa gën ga ɓaamaɗa wërí en ya pokɗu atoh wiyaak ga koonaakaa, ya jafu ga ɗuuƴ giiyaa. 43 Ɓaa en lak yahaagaraa wërí tahhaa kitum baakaaraa, gúraawa. Iñaa gën garaaɗa wërí en fu aas ga kipeskaa leehoo taaꞌɗa na yah wíinoo, loo kilaak yah kanak ee fu kaꞌ safara, ga kiwiikaa ƴímooɗa.
45 Ɓaa en lak kotaagaraa wërí tahhaa kitum baakaaraa, gúraawa. Iñaa gën garaaɗa wërí en fu aas ga kipeskaa leehoo taaꞌɗa na kot wíinoo loo kilaak kot kanak ee fu jafu ga safara. [ 46 ]‡9: 46 Woꞌeencii ciima hotukkii ga këyít ciyewin ga këyítcaa ɗeɓ kibíduɗa. 47 Ee binaa ɓaa en lak kuhaskaagaraa kërí tahhaa kitum baakaaraa, nísaaja. Iñaa gën garaaɗa wërí en fu aas ga Nguuraa Kooh na kuhas kíinoo loo kilaak tuhas tanak ee fu jafu ga safara. 48 Daama «cëgíncaa ñamsi faanɗa kaansoo ee kiwiikaa ƴímoo taaꞌ.»✡9: 48 Mëdírohat na Ísayíi 66: 24. 49 En kiꞌenaa, ɓaa en ɓéeɓ hay kiɗaanu na kiwii§9: 49 Mëdírohat na Léwítík 2: 13. Ɓaa en ɓéeɓ hay kiꞌeku ga kiwiikaa setɗanndi ga fíkíi Kooh fodaa daa sarahcaa waama eksee ga maraa balaa ca tëkírunaa..
50 Maraa jofin, wayee binaa maraa safissiinaa, ma ɗaanohsan na ya? Madat na maraa ga ɓimooroommbúu*9: 50 Iñaama waaꞌ kiwoꞌ jeriñaa maraa ga kitík wala kitëkíꞌ yen (Mëdírohat na baahaa manɗa ga dëkaa Paleestín); maraamaa safissiinaa ma lofiru miꞌas. Jeriñaama wërí mëdírohu na ga daa ɓoꞌ jom kiman ga mooroomciɗa.. Laakat jam ga díkaantirúu.
✡9:3 9: 3 Mëdírohat na 2 Peeꞌ 1: 16-18.
*9:7 9: 7 Malkat 1: 11 na iñaa ɓéestíru ga kakayɗa.
✡9:11 9: 11 Mëdírohat na Malasíi 3: 23.
✡9:12 9: 12 Malkat Ísayíi 53: 3; Kañcaa 22: 1-18.
†9:44 9: 44 Woꞌeencii ciima hotukkii ga këyít ciyewin ga këyítcaa ɗeɓ kibíduɗa.
‡9:46 9: 46 Woꞌeencii ciima hotukkii ga këyít ciyewin ga këyítcaa ɗeɓ kibíduɗa.
✡9:48 9: 48 Mëdírohat na Ísayíi 66: 24.
§9:49 9: 49 Mëdírohat na Léwítík 2: 13. Ɓaa en ɓéeɓ hay kiꞌeku ga kiwiikaa setɗanndi ga fíkíi Kooh fodaa daa sarahcaa waama eksee ga maraa balaa ca tëkírunaa.
*9:50 9: 50 Iñaama waaꞌ kiwoꞌ jeriñaa maraa ga kitík wala kitëkíꞌ yen (Mëdírohat na baahaa manɗa ga dëkaa Paleestín); maraamaa safissiinaa ma lofiru miꞌas. Jeriñaama wërí mëdírohu na ga daa ɓoꞌ jom kiman ga mooroomciɗa.