8
Kipeskii Helii yiselaꞌíꞌyii oni ɓuwiiɗa
Kon diimaɗa, ɓuwii en wíinoo na Yéesu Kiristaaɗa, attiꞌsoo kikaan. En kiꞌenaa, Waasii Helii yiselaꞌíꞌyii oniraa kipes ga kiꞌenfu wíinoo na Yéesu Kiristaaɗa ɓëgísinndaa ga waas baakaaꞌ na kikaan. Iñaa Waasii Móyíis mínéeríi kitum, ndaga dii ɓoꞌ-súusúus laakoo dooli tah wa mínéeríikaɗa, Kooh tuminndi. Ya tumwa ga waa ya wos Kowukaagari ëldúna, ka ɓayya faanciigaruu, ɗu, tumoh-baakaaꞌcii, doonaa ka nísíꞌtuu baakaaꞌciigaruuɗa. Fodaama, Kooh attiꞌꞌa kikaan baakaaraa en ga ɓoꞌ-súusúusɗa. Ya tuminka doonaa kooroh ga iñaamanaa, ɗu tum bi mat iñaa Waasiigari nakohɗa, ɗu íis kon kitaabuk waasaa ɗu sak na kihaffuuɗu wayee ɗu taam ga Waasii Helii yiselaꞌíꞌyii. Ɓuwii pesi ga iñaa neɓ faanɗa taabuksi neɓlaat-kumuunɓa doŋ, wayee ɓuwii pesi ga iñaa neɓ Helii yiselaꞌíꞌyiiɗa taabuksi Helii yiselaꞌíꞌyii rek. Kidëk ga kitaabuk neɓlaat-kumuun, ëewdohi ɓoꞌ ga kikaan doŋ, ee kidëk ga kitaabuk iñaa neɓ Helii yiselaꞌíꞌyii onohi kilaas ga kipeskii kukayohkii na kiꞌen ga jam. Ɓuwii tíku helɓa ga kitaabuk neɓlaat-kumuunɓaɗa sagohuunun na Kooh. Ɓa tookoo kitum iñaa Kooh nakoh ee ɓa mínooka hen sah. Ɓuwii taabuk neɓlaat-kumuunɓaɗa mínsoo Kooh kineɓloh.
Ɗú nak, ɗú pesissii ga kitaabuk neɓlaat-kumuunndúu, ɗú pes ga kitaabuk Helii yiselaꞌíꞌyii, ndaga Heliima wii dëkka ga ɗuuƴ keeñciigaruu. Ɓaa laakkii Helii Kiristaanii ga ɗuuƴ keeñaagarinaa, enndii yuu Kiristaanii. 10 Ee binaa en an Kiristaanii yii ga keeñnjúunaa, kayoh faanciigarúu aawan ga kikaan rek ndaga dii ɗú tumin baakaaꞌɗa, wayee Heliigari oninndúu kipes ndaga dii ɗú abohuunun ɓoꞌ yijúwíꞌ ga fíkíiciɗa. 11 Ee ɓan, waa Helii Kooh mílísiꞌ Yéesu Kiristaa ga kikaanɗa, ɗú dëkɗinwa ga keeñnjúu kayoh-kayohɗa, wóorin an Kooh yiima hay kimílísiꞌ faanciirúu kaaninɗa ɓan kooroh ga doolii Heliigari dëk ga ɗuuƴcúuɗa.
12 Kon, waa en fodaama, ɗú mbokciigoo, laakin iñaa waꞌtuu, wayee enndii ga iñaa neɓ faan bi ɗu pesi ga iñaa neɓ kumuunnduu. 13 Binaa ɗú pes ga kitaabuk iñaa neɓ faanaa, ɗú hay kikaan. Wayee binaa ɗú lëgísiꞌ Helii yiselaꞌíꞌyii hal ga haffúunaa, ɗú hay kitagoh na kitum iñcii cibóníꞌcii ɗú tumiɗa, ee fodaama ɗú laas ga kipeskii kukayohkii. 14 Ɓéeɓ ɓuwii Helii Kooh níiꞌɗa, ɓa ɓitowu Kooh. 15 Heliima Kooh onndúuɗa tumoorúu ñaam, ee wa hay kitah ɗú niiksoo dara, wa ƴahhúu kitum ɓitowu Kooh. Wa hayyúu kimín kiꞌon kiɓay Kooh: «*Abaa, Paammboo!» 16 Helii Kooh wiima wërí oniruu kiꞌínoh ga keeñnjuu kayoh-kayohɗa an ɗu ɓitowu Kooh. 17 Ee waa ɗu ɓitowu Kooh, ɗu hay kilam ga iñcaa cijófíꞌcaa ya faaniꞌtuuɗa; ee iñcaama, ɗu na Kiristaanii ɗu hayca kilam. En an ɗu bok nari kidaƴ coonunaa ɗu bokan nari ɓan ga ndamaa ya laakɗa.
Kooh hayyuu kiꞌon ndam wiyaak kuwis
18 Mi foogin an coonucii ɗu en na kidaƴ watiɗa, enndii dara ga fíkíi ndamaa Kooh ƴahhuu kiꞌon kuwisɗa. 19 En kiꞌenaa, ëldúnaanii Kooh sakɗa, besoo bes, wa wii sek Kooh teewoh ndamii towutiigari. 20 Ëldúnaaniima Kooh sakɗa, wii taabuk waasaa ëewdohwa ídaa ee wa tayyiika. Kooh yërí tíkwa iñaama, wayee hoonohhii wa abin yaakaaꞌ, 21 ndaga bes waa hay, Kooh hay kiɓëgís ëldúnanii ya sakɗa ga doolii saŋkuꞌwa, ammbawa ñaamɗa. Ee fodaama wa laak hafwa, wa eku ɓan ga ndamaa towutii Kooh. 22 En kiꞌenaa, ɗú ínohin an bi wati, ëldúnaanii Kooh sakɗa lís ga mesiklaat fodii ɓetifaa en na kiꞌíin ndaga coonucaa ga kilaak kowuɗa. 23 Mesiklaataama keenndii rek ga ëldúnaanii kesi, wa keenin bi ga ɗookkuu ɗu ɓii ɗu laasin ga Helii yiselaꞌíꞌyii, ennda iñaa ya ɗeɓ kiꞌonohɗa; ɗu ɓii íin ga keeñciiruu ee ɗu ɓii ga kisek besaa Kooh ƴahhuu kitum ɓitowuciɗa ee ya ɓëgísannduu ga kikaanɗa. 24 En kiꞌenaa, Kooh músalinnduu wayee ɗu taam ga na kiꞌam yaakaaꞌ. Ee fu hot iñaa fu yaakaaraa, iñaama ensisoo yaakaaꞌ. Iñaa fu hotin, fu lísan na kiyaakaaꞌ gari? 25 Wayee waa iñaa ɗu yaakaaꞌɗa ɗu hottiiri duum, kon ɗu jommbi kisek hen, ɗu guuꞌguuluk ga iñaama. 26 Fodaama ɓan, Helii yiselaꞌíꞌyii hayinnduu kiꞌamɗoh ndaga ɗu laakoo dooli. En kiꞌenaa, ɗu ínohoo daa kikíim Kooh eniɗa. Helii ga kihafci kíimiꞌtuu Kooh ga ɗuuƴci, fodii ɓaa en na kiꞌíin woꞌeenaa woꞌkoo na kúuw. 27 Kooh yii ínohin iñaa en ga keeñ ɓaa en ɓéeɓɗa, ínohin ɓan iñaa Helii yiselaꞌíꞌyii meekisohɗa, ndaga wa kíimɗi ɓuwii en ɓuu Koohɗa daa Kooh waarohkaɗa.
28 Ɗu ínohin an ɓuwii waaꞌ Koohɗa, ennda ɓuwii ya nook ga hafci kitaabuk iñaa ya nakohɗa, iñaa hew gaɓa tóoh Kooh hay kiꞌek yahci ga bi ɓa ɓewoh yijófíꞌ ga. 29 En kiꞌenaa, ɓuwaa ya tanuk kumëeñíꞌɗa, ya ɗaakɗin hafciɓa, doonaa ɓa en fodii Kowukiigari, ee fodaama, ka en saawii ɓoꞌ ɓiyewin ga oomaacii. 30 Ɓuwaama ya ɗaakiꞌ hafciɗa, ya nookinɓa ɓan ɓa hay gari; ee ɓuwaa ya nook ɓa hay gariɗa, ya abohinɓa ɓan fodii ɓiɓoꞌ ɓijúwíꞌ ga fíkíici; ee ɓuwaa ya aboh fodii ɓiɓoꞌ ɓijúwíꞌɗa, ya erinɓa ndam ɓan.
Kiwaaꞌkii Kooh waaꞌtuuɗa laakoo daa ka eem
31 Kon waa enin ɗa, ɗu ƴah ya kiwoꞌ yiliis? Waa Kooh taam naruu, ɓii yiida mín yen garuu? 32 Ya yaa, ya saŋngii Kowukaagari ka kooꞌ ga coonu ndaga ɗu ɓéeɓpuu ɗu tah ya erohhakaɗa, kon ya na Kowukaagari, ya tumɗooruu iñaa en tóohe? 33 Ɓuwaa Kooh tanuk ga hafciɗa, ɓii yiida mínan ɓuwaama kiyam yen? Kooh yërí abohɓa ɓiɓoꞌ ɓijúwíꞌ. 34 Ɓii yiida mínɓa kiꞌattiꞌ kikaan? Kiristaanii, ga kihafci, kaanin, wëñaa ga Kooh mílísɗinndi; ya yugin, hanohin Kooh yah-ñaabaagari ee ya yaa kíimiꞌtuu Kooh. 35 Ee ɓii mínan kiꞌaas ga díkaantiruu na Kiristaanii bi hëgísohhuu na kiwaaꞌkiigariɗa ɓa? Ƴah coonu ciméeskíroo ƴah kitíit, ati kihatalluu ga kipes, wala aꞌ, kinduul wala iñaa mín kihídíꞌ kumuun ɓoꞌ ga, wala kikaan? 36 En kiꞌenaa, iñii daliruuɗa yërí bídu ga Këyítfaa an: «Kím bi noh aas, ɗí ɓii apu ndaga fu, ɗí ɓii malaku fodii baalcaa ëewdohu kihoossunee.»
37 Wayee ga iñaa dalluu tóoh, yiima waarinnduuɗa tum bi ɗu meƴ ga na ndam wiyaak. 38 En kiꞌenaa, wëerinndoo an enndii kikaan, enndii kipes, enndii malaakacii, enndii cii na kinguurukɗa, enndii wati, enndii kuwis, enndii haꞌ-dooli, 39 enndii doolaa en ga ɗook, enndii waa en ga kakayɗa, wala yen yiliis yaa saku hen, laakoo dara iñaa mínnduu kihëgísoh na kiwaaꞌkii Kooh teeɓpuu ga Yéesu Kiristaa, Haꞌmudiigaruuɗa.