10
Karimeru Pa'simanin Mɨrɨ Awonsi'kɨ Itikʉn Non
“I'napai rɨ ta uya ɨpɨ'nokon; kʉrɨ rɨ mʉra'ta awɨrɨ pʉra tewonsen karimeru amʉ' iwʉ' ta' e'tane tʉron nɨ winɨ tewonsen esi mɨrɨ ama' e', rapumanin nɨ. E'tane kʉrɨ rɨ mʉra'ta awɨrɨ tewonsen esi mɨrɨ karimeru amʉ' esa' pe. Itena' mʉra'ta tʉrawasomanin uya mʉra'ta a'koka, karimeru amʉ' uya imaimu eta. To' ese' ton yai karimeru amʉ' kɨ'ma iya, mɨrɨpan kon pa'ka iya. Tikʉn non karimeru amʉ' pa'kasa' iya a'tai, to' wapiya itɨ, karimeru amʉ' uya nɨrɨ e'ma'pʉka, imaimu i'tu to' uya wenai. Ka'kʉran e'ma'pʉka to' uya pʉra iyesi, e'tane to' apʉrʉmʉ ipiyapai, apʉne pʉra ka'kʉran maimu i'tu to' uya pʉra iyesi.” Sises uya serɨ panton ekama'pʉ, e'tane to' uya ito'ka'nʉkʉ pʉra iyesi'pʉ ɨ'rɨ ton pɨ' isaurokʉ tukai'.
Mɨrɨ tʉpo, Sises uya kanan ta'pʉ to' pɨ', “I'napairon ekama uya ɨpɨ'nokon; urɨ esi karimeru amʉ' mʉra'taai pe. Tanporo kamoro wapiya iye'sa' kon esi ama' e' ton, rapumanin nan pe nɨrɨ, e'tane karimeru amʉ' uya to' maimu eta pʉra iyesi'pʉ. Urɨ esi mʉra'ta pe, urɨ poro ɨnʉ' rɨ ewomʉ a'tai, iyepika'tɨ. Iyewomʉ, mɨrɨ awonsi'kɨ iyepa'ka nɨrɨ ti'kiyari pata'se' epose'na. 10 Ama' e' uyepʉ ama'mase'na rɨken, mɨrɨ awonsi'kɨ iwɨse'na, mɨrɨ awonsi'kɨ ima'tanʉ'se'na. Urɨ uye'sa' uko'man nɨto' epoto' pe to' uya, eke pe kuru nɨrɨ to' uya epoto' pe.
11 “Urɨ esi wakʉ karimeru amʉ' pa'simanin. Wakʉ karimeru pa'simanin pe te'sen uya tʉuko'manto' nonka karimeru amʉ' iwano' pe.+ 12 E'tane kʉrɨ rɨ te'masen pe iye'to' pe ekama'posa', karimeru amʉ' esa' pen, karimeru amʉ' esi itikʉn non pe pʉra. Ene kaikusi uyepʉ ene iya a'tai, karimeru amʉ' nɨmɨ iya. Iyainʉmʉ, ene kaikusi uya to' a'si, karimeru amʉ' nɨrɨ e'tʉrʉ'kwa. 13 Ka'pon ainʉmʉ, apʉne pʉra te'masen pe iye'to' pe ekama'posa' pe tesi ke, aiko tawon pe pʉra iyesi karimeru amʉ' pɨ'.
14 “Urɨ esi wakʉ karimeru amʉ' pa'simanin. Uikʉn non karimeru amʉ' i'tu uya; to' uya nɨrɨ ui'tu— 15 ukʉipʉnʉ uya ui'tu na'ne' kasa, mɨrɨ kasa ukʉipʉnʉ i'tu uya—mɨrɨ awonsi'kɨ uko'manto' nonka uya karimeru amʉ' iwano' pe.+ 16 Moro tʉron kon karimeru amʉ' esi mɨrɨ, serɨ yau pʉra rɨ marɨ. Kamoro nɨrɨ nepʉ uya. To' uya nɨrɨ umaimu eta, mɨrɨ awonsi'kɨ tikin nɨ iten to' esi,* tikin nɨ nɨrɨ to' pa'simanin esi. 17 Ukʉipʉnʉ uya ui'nʉnka, apʉne pʉra uko'manto' nonkasa' uya pɨ', anʉnka'to' pe uya kanan. 18 Ɨnʉ' rɨ uya imo'ka pʉra iyesi upiyapai, e'tane urɨ pe rɨ inonkasa' uya. Inonkato' meruntɨ esi upiyau, anʉnka'to' uya rɨ kanan. Serɨ uyapiyo'mato' eposa' uya ukʉipʉnʉ winɨ,” ta'pʉ iya.
19 Serɨ ton main pɨkɨrɨ, Esuwerʉ amʉ' kanan epantakapɨtʉ'pʉ. 20 Tu'kan kon uya, “Makoi esi ipiyau, iya'kwarʉ pʉra iyesi. Ɨ'rɨ pe iyesi pɨ' imaimu eta auya'nokon?” ta'pʉ.
21 Tʉron kon uya ta'pʉ, “Makoi esa' maimu ton pen nɨ serɨ. Makoi uya pe' tenku'nan enu a'koka poken nai?” ta'pʉ to' uya.
Esuwerʉ Amʉ' Apurɨnin Nan Pen
22 Esuwerʉ amʉ' use'mato', ɨpʉremato' iwʉ' uta'koka'pʉ Weyu Rʉ'pʉ+ e'seporo'pʉ Surusiran po. Ikomi' pe pata esi weyu pe iyesi'pʉ. 23 Sises usarɨ koro'tau Esuwerʉ amʉ' use'mato', ɨpʉremato' iwʉ' pʉ'kʉ tau, Saraman Epa'kato' Iya' tawɨrɨ, 24 mɨrɨ a'tai, Esuwerʉ amʉ' uyee'pʉ iwoi. Ta'pʉ to' uya ipɨ', “Ɨ'rɨ pʉ'kʉ pona ina ko'manʉkʉ auya usenuminkan pɨ'? Kʉrai pe ɨwesi a'tai, wakʉ pe ina pɨ' ɨsekamakɨ,” ta'pʉ to' uya.
25 Sises uya to' maimu eikʉ'pʉ, “Ayauro'kakaa'pʉ uya 'nokon, e'tane apurɨ auya'nokon pʉra iyesi. Serɨ eke tʉrawaso siku'ai'ne' ukʉipʉnʉ ese' yau usaurokʉ uiwano' pe. 26 E'tane apurɨ auya'nokon pʉra iyesi, apʉne pʉra uikʉn non karimeru amʉ' tonpa pe pʉra ɨwesi kon. 27 Uikʉn non karimeru amʉ' uya umaimu eta; to' i'tu uya, to' uya nɨrɨ uye'ma'pʉka. 28 Tɨwɨrɨ rɨ uko'man nɨto' ike ke to' repa uya, to' uma'tato' oton pen nɨ; ɨnʉ' uya to' mo'kato' oton pen uyemiyatʉ apai. 29 Ukʉipʉnʉ urepanin nʉ'pʉ kamoro ke esi eke pe tanporon kon entai rɨ. Ɨnʉ' uya rɨ to' mo'ka pʉra iyesi ukʉipʉnʉ piyapai. 30 Ikʉipʉnʉ ya' tikin nɨ ina esi,” ta'pʉ iya.
31 Mɨrɨ tʉpo, Esuwerʉ amʉ' uya tɨ' ton amuku'pʉ iwɨto' pe tʉuya'nokon, 32 e'tane Sises uya ta'pʉ to' pɨ', “Ikʉipʉnʉ winon tu'kan nɨ eke tʉrawaso enpoika'pʉ uya ɨyena'nokon. Nai wenai kuru tɨ' ke uwɨnɨ i'se ɨwesi kon?” ta'pʉ iya.
33 Esuwerʉ amʉ' uya imaimu eikʉ'pʉ, “Serɨ ton wenai tɨ' ke ɨwɨnɨ i'se ina esi pen, e'tane isapema auya wenai. Ka'pon pe rɨ esii'ma Papa pe ɨye'kupʉ,” ta'pʉ to' uya.+
34 Sises uya to' maimu eikʉ'pʉ, “Iye'menukasa' pʉra pe' nai Main yau, ‘Ta uya ɨpɨ'nokon papa pe'ne ɨwesi kon,’§ tawon? 35 Papa pe'ne to' esa'sa' iya yau, Papa maimu uyee'pʉ na'ne' ipiya' ton, Papa Maimu i'kwɨtʉ poken pʉra nɨrɨ iyesi. 36 Ɨ'rɨ pe ken si kʉrɨ nai, ikʉipʉnʉ nanʉmʉ'pʉ tiwano' pe kuru, mɨrɨpan enno'sa' iya orʉ pona? Ɨ'rɨto' pe ken ɨri pe isapema pe tʉusauro'sen ta auya'nokon, ‘Papa Mumu urɨ,’ ta uya pɨ'? 37 Urɨ kʉsapurɨtʉu, ukʉipʉnʉ tʉrawasooi ku'tane uya pʉra rɨ. 38 E'tane ikupʉ uya a'tai, uyapurɨ auya'nokon pʉra iye'tane, eke tʉrawaso amʉ' kupʉ uya apurɨtɨ', i'tu kon pa apurɨ kon pa nɨrɨ ukʉipʉnʉ esi uyau, urɨ nɨrɨ esi iyau tukai'.” 39 Mɨrɨ wenai kanan a'si i'se to' esi'pʉ, e'tane to' enapai iyemo'ka'pʉ.
40 Itɨ'pʉ Isotan ratoi pona, Isaan uya epa'taisiman kupʉ'pʉ pena iwa'ne pata piya'. Mɨrɨ yau, iko'mamʉ'pʉ.+ 41 Tu'kan kon ka'pon amʉ' uyee'pʉ ipiya'. Ta'pʉ to' uya, “Isaan uya i'tuto' ipɨkɨrɨ kupʉ'pʉ pen, e'tane tanporon Isaan usaurokʉ'pʉ pʉse pɨ' esi i'napai rɨ,” ta'pʉ to' uya. 42 Tu'kan kon uya Sises maimu apurɨ'pʉ mɨrɨ yau.
+ 10:11 Saira' 18:13 + 10:15 Ma'siu 11:27; Ʉru' 10:22 * 10:16 to' esi; mɨrɨ pe pʉra, to' enato' oton + 10:22 1 Ma'kapis 4:36 10:24 Kʉrai (Kiri' maimu yau), mɨrɨ pe pʉra Me'saya (Ipuru maimu yau), asa'rɨ rɨ marɨ iyesi, Papa Nanʉmʉnʉ ta e'kwa pe. 10:29 Wapiyaro' ton imenukasa' ton yau Ukʉipʉnʉ nʉrepa'pʉ ike esi tanporo entaino pe, tawon esi. + 10:33 Ripaiti'kas 24:16 § 10:34 Eren 82:6 + 10:40 Isaan 1:28