9
Tenku'ne Te'sen Ka'pon Epi'tɨ Sises Uya
Sises usarɨ koro'tau, tentu'pʉ si'kɨrɨ tenku'ne te'sen ka'pon ene'pʉ iya. Ipoitorʉ ton uya ekama'po'pʉ, “Rapai,* ɨnʉ' uya makoi kupʉ'pʉ—pʉse rɨ ka'pon uya pe', isanon uya katɨ, tenku'ne iyentu temapu'tɨi'?” ta'pʉ to' uya.
Sises uya to' maimu eikʉ'pʉ, “Pʉse rɨ ka'pon e'makoimasa' pʉra iyesi, isanon nɨrɨ, e'tane Papa tʉrawasooi usenpoikato' pe iyawɨrɨ iye'ku'sa' pe iyesi. Wʉi nai pata esi koro'tau, uyenno'nin nʉ'pʉ tʉrawasooi ku'pai'nokon. Ewarupɨ nʉye'an, ɨnʉ' rɨ e'tʉrawasoma weyu pen. Serɨ non po esi koro'tau, urɨ esi non weyu pe,” ta'pʉ iya.+
Serɨ kasa tʉusaurokʉ'pʉ tʉpo, non pona iyeta'ta'pʉ. Tawa koneka'pʉ iya eta' namanka'pʉ ke, mɨrɨpan tʉrʉ'pʉ iya ka'pon enu pona. Ta'pʉ iya ipɨ', “Ekumi'ta, Sairon ku'pɨri ka',” ta'pʉ iya. (Sairon tawon main esi mɨrɨ Enno'sa' ta e'kwa pe.) Mɨrɨ a'tai, itɨ'pʉ, iyekumisi'pʉ, iyee'pʉ ennin pe tenai'.
Mɨrɨ a'tai, itonpa ton mɨrɨ awonsi'kɨ wapiya tenku'ne ennin nʉ'san uya ta'pʉ, “Pʉse rɨ pen pe' tereutai' eta'kwanʉn nɨ pɨ' nʉko'manpɨ'taine' pen?” ta'pʉ.
Tʉron kon uya, “Pʉse rɨ kʉrɨ rɨ,” ta'pʉ.
Tʉron kon uya, “Kʉrɨ rɨ kasa rɨ marɨ isene,” ta'pʉ.
E'tane, “Urɨ rɨ kʉrɨ,” ta'pʉ iya.
10 Mɨrɨ a'tai, “Ɨ'rɨ tukai' ɨyenu uta'kokasa'?” ta'pʉ to' uya ipɨ'.
11 To' maimu eikʉ'pʉ iya, “Sises tukai' tesa'sen uya tawa koneka'pʉ. Mɨrɨ tʉpo, uyenu pona itʉrʉ'pʉ iya. Ta'pʉ iya upɨ', ‘Ekumi'ta Sairon ku'pɨri ka'.’ Utɨ'pʉ ekumi'se'na, mɨrɨ tʉpo ene'pʉ uya,” ta'pʉ iya.
12 Mɨrɨ tʉpo ta'pʉ to' uya ipɨ', “Nai kʉrɨ ken si?”
“I'tu uya pʉra iyesi,” ta'pʉ iya to' pɨ'.
Pari'si Amʉ' Uya Tenku'nan Nʉ'pʉ Ekama'popɨtʉ'pʉ
13 Tenku'ne iko'mansa' rʉ'pʉ nepʉ'pʉ to' uya Pari'si amʉ' piya'. 14 Sapa' a'tai Sises uya tawa koneka'pʉ, itenu nɨrɨ a'koka'pʉ iya esi'pʉ. 15 Mɨrɨ a'tai, Pari'si amʉ' uya kanan ekama'po'pʉ nai kasa ennin pe iyenasa' tukai'. Ta'pʉ iya to' pɨ', “Tawa nonka'pʉ iya uyenu pona, ikumisi'pʉ uya, ennin pe nin si esi serɨ,” ta'pʉ iya.
16 Mɨrɨ a'tai, tʉron kon Pari'si amʉ' uya ta'pʉ, “Papa winon pe pʉra pʉse rɨ ka'pon esi, apʉne pʉra Sapa' apurɨ iya pʉra iyesi,” ta'pʉ to' uya.
“Ɨ'rɨ tukai' i'tuto' ipɨkɨrɨ kupʉ tʉmakooikenan nɨ ka'pon uya?” ta'pʉ tʉron kon ka'pon amʉ' uya, mɨrɨpan kon epantakapɨtʉ'pʉ. 17 Tenku'nan pɨ' kanan tera'tɨi', “Ɨ'rɨ ta auya kʉrɨ ɨyenu a'kokanin nʉ'pʉ pɨ'?” ta'pʉ to' uya.
“Pu'kena' pe iyesi!” ta'pʉ iya to' pɨ'.
18 E'tane Pari'si amʉ' uya apurɨ'pʉ pen tenku'ne iyesi'pʉ tukai', mɨrɨpan enasa' ennin pe tukai', tenku'nan sanon kɨ'ma tʉuya'nokon pona rɨ. 19 To' uya to' ekama'po'pʉ, “Pʉse rɨ pe' esi ɨmʉre kon pe? Tenku'ne iyentusa' rʉ'pʉ tato' auya'nokon ipɨ'? Nai kasa ken si ennin pe iyenasa'?” ta'pʉ to' uya.
20 Isanon uya to' maimu eikʉ'pʉ, “Ina uya i'tu pʉse rɨ esi ina mʉre pe, iyentusa' rʉ'pʉ tenku'ne. 21 E'tane ɨ'rɨ tukai' ennin pe iyenasa' tukai' ina uya i'tu pʉra iyesi. Ɨnʉ' uya itenu a'kokasa' tukai' nɨrɨ ina uya i'tu pʉra iyesi. Ekama'potɨ'. Eke pe iyesi; tiwano' pe tʉusauro'sen pe iyesi,” ta'pʉ to' uya.
22 Serɨ ta'pʉ isanon uya, apʉne pʉra enari'ke' to' esi'pʉ Esuwerʉ amʉ' pɨ', apʉne pʉra Esuwerʉ amʉ' e'ku'sa' esi'pʉ ɨnʉ' uya rɨ Kʉrai pe Sises esi tukai' ekamasa' a'tai, ipa'kato' pe iyesi usenupan nɨto' iwʉ' tapai tukai'. 23 Mɨrɨ wenai, “Eke pe iyesi; tiwano' pe tʉusauro'sen pe,” ta'pʉ isanon uya.
24 Iyakon ite'kwa pe tenku'nan nʉ'pʉ ka'pon kɨ'makaa'pʉ to' uya kanan. Ta'pʉ to' uya ipɨ', “Papa apurɨpɨ'kɨ; pʉse rɨ nin i'tu pɨ' ina man tʉmakooikenan pe,” ta'pʉ to' uya.
25 To' maimu eikʉ'pʉ iya tai'ma, “Tʉmakooi ke iyesi, mɨrɨ pe pʉra imakooi pʉra iyesi, i'tu uya pʉra iyesi, e'tane tikin nan nɨ i'tu uya; tenku'ne esi'pʉ, e'tane serɨ pe ene uya!” ta'pʉ iya.
26 Mɨrɨ tʉpo kanan to' uya ekama'po'pʉ, “Ɨ'rɨ kupʉ'pʉ iya ɨpɨ'? Ɨ'rɨ tukai' ɨyenu a'koka'pʉ iya?”
27 To' maimu eikʉ'pʉ iya, “Ayauro'kakaa'pʉ uya 'nokon, etasa' auya'nokon pʉra iyesi. Ɨ'rɨ pe iyesi pɨ' ɨnetapai kanan ɨwesi kon? Ipoitorʉ ton pe nɨrɨ pe' e'pai ɨwesi kon?” ta'pʉ iya.
28 Mɨrɨ tʉpo to' uya ipa'nʉkʉ'pʉ, “Ɨmɨrɨ esi mɨrɨ ipoitorʉ pe! Ina nin Mosi' poitorʉ ton,” tai'ma. 29 “Papa uya Mosi' auro'ka'pʉ tukai' ina uya i'tu, e'tane nai winɨ kʉrɨ rɨ uye'sa' tukai' ina uya i'tu pʉra iyesi,” ta'pʉ to' uya.
30 Ka'pon uya to' maimu eikʉ'pʉ, “Ɨ'rɨ pan si ti'tupɨ'sen pen nɨ! Nai winɨ iye'sa' tukai' i'tu auya'nokon pʉra iyesi, e'tane uyenu ton a'koka'pʉ iya. 31 Papa uya tʉmakooikena' nan eta pʉra iyesi, tukai' i'tu'nokon, e'tane Papa uya tasa' kasa te'sen, iteseru nɨrɨ kupʉi'ma eta iya. 32 Non e'sara'tɨ'pʉ si'kɨrɨ, isetasa' pʉra iyesi ɨnʉ' uya rɨ tenku'ne iyentusa' rʉ'pʉ enu a'kokasa' tawon. 33 Papa winon pe pʉra pʉse rɨ ka'pon uye'sa' a'tai, ɨ'rɨ kupʉ iya pen,” ta'pʉ iya.
34 To' uya imaimu eikʉ'pʉ tai'ma ipɨ', “Makoi yau ɨyentu'pʉ! Nai kasa rʉ'kwɨ ina enupa i'se ɨwesi!” ta'pʉ to' uya. Mɨrɨ tʉpo, to' uya enpa'ka'pʉ usenupan nɨto' iwʉ' tapai.
Iya'kwarʉ Yau Tenku'ne E'nɨ
35 Sises uya to' uya enpa'ka'pʉ eta'pʉ. Eposa' tʉuya a'tai, ta'pʉ iya ipɨ', “Ka'pon, Papa winon pe' mapurɨyan?” ta'pʉ iya.
36 Imaimu eikʉ'pʉ iya, “Itepuru, ɨnʉ' pe iyesi?” tukai', ekama'po'pʉ iya. “Ekamakɨ, apurɨnin pe e'to' pe,” ta'pʉ iya.
37 Sises uya, “Ensa' auya mɨrɨ; kʉrɨ rɨ ipokon pe masauro'ai'ne',” ta'pʉ.
38 Ta'pʉ iya, “Uyepuru, ayapurɨ uya,” tai'ma iyepʉrema'pʉ ipɨ'.
39 Sises uya ta'pʉ, “Eseru aimenkato' wenai serɨ non pona uye'sa' kamoro tenku'ne te'san uya ento' pe, mɨrɨ awonsi'kɨ kamoro ennin nan enato' pe tenku'ne,” ta'pʉ iya.
40 Pari'si amʉ' iya'kɨrɨ te'san kon uya serɨ ta iya eta'pʉ. Ta'pʉ to' uya ipɨ', “Ɨ'rɨ? Tenku'ne nɨrɨ ina esi?” ta'pʉ to' uya.
41 Sises uya ta'pʉ to' pɨ', “Tenku'ne ɨwesi kon yau, imakooi pʉra ɨwesi kon, e'tane ennin pe ɨye'kupʉ kon pɨ', amakooi kon yau rɨ ɨwesi kon.
* 9:2 Rapai, Ti'sa ta e'kwa pe + 9:5 Ma'siu 5:14; Isaan 8:12 9:22 Kʉrai (Kiri' maimu yau), mɨrɨ pe pʉra Me'saya (Ipuru maimu yau), asa'rɨ rɨ marɨ iyesi, Papa Nanʉmʉnʉ ta e'kwa pe. 9:24 Papa apurɨpɨ'kɨ; mɨrɨ pe pʉra, Papa pɨ' Tenki ka'kɨ. Serɨ serɨ e'se'ne' pe ta'pʉ to' uya rʉ'pʉ ipɨ' i'napai rɨ isauro'to' pe. Apʉne Isa'suwa 7:19 enkɨ.