7
Soisa Amʉ' Epuru Poitorʉ Epi'tɨ'pʉ Sises Uya
(Ma'siu 8:5-13)
Ka'pon amʉ' uya eta tane tanporo serɨ ta nonkasa' tʉuya a'tai, Sises epa'ka'pʉ Ka'paneyan pona. Mɨrɨ yau, soisa amʉ' epuru poitorʉ esi'pʉ, ipan pe ini'nʉnkanʉ takuru'ke kuru, eri'ka'nɨ pɨ' rɨ. Soisa amʉ' epuru uya Sises ekareei eta'pʉ, mɨrɨpan uya Esuwerʉ amʉ' epuru ton ennoko'pʉ ikɨ'mai' tʉpoitorʉ epi'tɨi' iye'to' pe. Sises piya' tʉuye'sa' kon a'tai, tʉuta'kwarʉpɨ'se kuru, “Tʉpika'tɨsen ye' pe kuru pʉse rɨ ka'pon esi. Ipika'tɨkɨ kuru, apʉne pʉra ina i'nʉnka iya, ina Esuwerʉ amʉ' usenupato' iwʉ' konekasa' iya nɨrɨ,” ta'pʉ to' uya.
Mɨrɨpan kon a'kɨrɨ Sises utɨ'pʉ. Ɨnnɨ pʉra rɨ ɨutɨ piyapai iye'tane, soisa amʉ' epuru uya tʉtonpa ton ennoko'pʉ ipana'tɨse'na, “Uyepuru, katanpokʉmai, apʉne pʉra uiwʉ' ta' ɨuyepʉ pokena' pen nɨ urɨ. Mɨrɨ pe iyesi pɨ', ɨpiya' kuru rɨ utɨ ta uya pʉn, e'tane amaimu itʉkɨ, mɨrɨ a'tai upoitorʉ usepi'tɨto' pe. Apʉne pʉra urɨ rɨ kʉrɨ rɨ tepuru kenan, soisa amʉ' esa' uwo'noro te'san. Pʉse pɨ', ‘Enta,’ ta uya a'tai, itɨ; kʉrɨ pɨ', ‘Ɨsi'kɨ,’ ta a'tai, iyepʉ rɨ; upoitorʉ pɨ', ‘Se iku'kɨ,’ ta uya a'tai, ikupʉ iya,” ta'pʉ iya.
Sises uya serɨ etasa' a'tai, isewansiuka'pʉ ipɨ' era'tɨi'ma anpisin ka'pon amʉ' tʉpɨkɨrɨ te'san winɨkʉi' ta'pʉ, “Ta uya serɨ ɨpɨ'nokon, ɨnʉ' rɨ eposa' uya pʉra rɨ man Esuwerʉ amʉ' koro'tau eke rɨ serɨ waraino apurɨto',” ta'pʉ iya.
10 Enno'sa' kon nin si, warawo' amʉ' enna'po'pʉ ɨutɨ ta' takuru'kenan usepi'tɨsa' tepose.
Sises Uya Eke' I'mʉ'sa'ka'pʉ
11 Inke pʉra rɨ mɨrɨ pata'pʉ pe, Sises utɨ'pʉ Nen itese' pata pona. Ipoitorʉ ton mɨrɨ awonsi'kɨ anpisin ton ka'pon amʉ' utɨ'pʉ iya'kɨrɨ. 12 Pata mʉra'ta eporo iya koro'tau, eke' u'na'tɨi' tʉutɨsan epa'ka eporo'pʉ iya. Tikin nan nɨ itaan'pʉ ima'tasa' rʉ'pʉ mʉre warawo' uma'tasa' esi'pʉ. Anpisin ka'pon amʉ' utɨ esi'pʉ iya'kɨrɨ. 13 Sises uya ensa' a'tai, isentu'ma'pʉ ipɨ', mɨrɨpan uya, “Kakaramʉi,” ta'pʉ ipɨ'. 14 Mɨrɨpan utɨ'pʉ iten a'pɨ'se'na, mɨrɨpan anin nan e'takʉ'ka'pʉ. Mɨrɨpan pɨ', “Moineri'pɨ, e'mʉ'sa'ka'!” ta'pʉ iya. 15 Mɨrɨ a'tai eke' e'mʉ'sa'ka'pʉ, mɨrɨpan usaurokʉ'pʉ. Mɨrɨpan tʉrʉ'pʉ iya isan ena'.
16 Mɨrɨpan kon enari'nʉmʉ'pʉ ipan pe, mɨrɨpan kon uya si Papa apurɨpɨtʉ'pʉ. “Eke pu'kena' uye'sa' man u'koro'ta'nokon! Papa uye'sa' man tʉmunkɨ ton pika'tɨse'na!” ta'pʉ to' uya.
17 Sises ekareei ekama'pʉ ka'pon amʉ' uya mɨ awɨrɨ rɨ Isutiya poro, mɨrɨ awonsi'kɨ iwoino' nan pata awɨrɨ'ne.
Sises Mɨrɨ Awonsi'kɨ Isaan Pa'tes
(Ma'siu 11:2-19)
18 Isaan poitorʉ ton uya si tanporo serɨ ton ekama'pʉ mɨrɨ ipɨ'. Isaan uya asa'ron kon tʉpoitorʉ ton kɨ'ma'pʉ, 19 mɨrɨpan kon ennoko'pʉ iya Itepuru piya' ekama'pose'na, “Ɨmɨrɨ rɨ pe' kʉrɨ rɨ tʉuye'ton ta'pʉ rʉ'pʉ ipɨ', tʉron nɨ rɨ katɨ uyepʉ enupɨkɨrɨ ina e'to' nai?” tukai'.
20 Sises piya' tʉuye'sa' kon a'tai, “Isaan Pa'tes uya ina enno'sa' ɨpiya' ɨyekama'pose'na, ‘Ɨmɨrɨ rɨ pe' kʉrɨ rɨ tʉuye'ton ta'pʉ rʉ'pʉ ipɨ', tʉron nɨ rɨ katɨ uyepʉ enupɨkɨrɨ ina e'to' nai?’ ” ta'pʉ to' uya.
21 Mɨrɨ koro'tau, Sises uya ka'pon amʉ' epi'tɨpɨtʉ'pʉ, paran pokon kon, mɨrɨ awonsi'kɨ amariwakʉ'pa' nan nɨ. Tu'kan kon nɨ tenku'na' nan kupʉ'pʉ iya ennin pe. 22 Mɨrɨ kasa main anin nʉ'san eikʉ'pʉ iya, “Enna'potɨ' Isaan pɨ' ekamatantɨ' ɨnene'pʉ kon, ɨneta'pʉ kon: tenku'na' nan enasa' ennin nan pe; ise'mesa' kon enasa' tʉusasan pe; wereei'pa' nan usepi'tɨsa'; etanin nan pen enasa' etanin nan pe; eke' e'mʉ'sa'kasa'; wakʉ itekare usekamasa' man entu'manin nan pana ya'.+ 23 Pori' pe ka'pon esi mɨrɨ tʉuta'mo'kasen pen unkupʉnʉ uriya',” ta'pʉ iya.
24 Isaan maimu anin nʉ'san enna'po'pʉ pata'pʉ yau, Sises e'sara'tɨ'pʉ anpisin auro'ka pɨ' Isaan pɨ', “Ɨ'rɨ ense'na ɨutɨ'pʉ kon rɨmono' ta'? Wana' rɨ ari'ma a'setun uya ense'na? 25 Mɨrɨ pe pʉra iyesi yau, ɨ'rɨ ken ense'na ɨutɨ'pʉ kon? Wakʉ pe katɨ ka'pon epontɨpɨ'sa' ense'na? Kane. Kamoro epe'kena' ton pon yau te'san esi use'wanpan pɨ' te'sen pata esanon iwʉ' tawon kon. 26 E'tane ɨ'rɨ kuru ken ense'na ɨutɨ'pʉ kon? Pu'kena' katɨ? Ewai' apana'tɨ uya 'nokon, pu'kena' entaino rɨ. 27 Pʉse rɨ sa'ne si kʉrɨ rɨ ko iye'menukasa' itekare usauro'sa' rʉ'pʉ ipɨ',
“ ‘Umaimu ekamanin ennoko uya mɨrɨ arawɨrɨ,
ɨye'ma konekanin pe awapiya,’*
ta'pʉ rʉ'pʉ ipɨ'. 28 Apana'tɨ uya 'nokon, kamo uri'sami'si amʉ' nentunʉkʉ'san koro'tau, ɨnʉ' rɨ iyentusa' rʉ'pʉ pʉra rɨ iyesi mɨrɨ eke Isaan entaino, mɨrɨ e'tane kʉrɨ aiko pe te'sen Papa e'to' esa' wannɨ pe yawon esi eke pe Isaan entai,” ta'pʉ Sises uya.
29 Tanporon kon ka'pon amʉ' pʉrata amʉranʉ'nin nan nɨ uya Sises maimu etasa' tʉuya'nokon a'tai, i'tu'pʉ Papa eseru esi i'napairon pe, apʉne pʉra Isaan nʉpa'taisima'san pe tesi kon pɨ'. 30 E'tane si, Pari'si amʉ' mɨrɨ awonsi'kɨ Main pɨ' enupanin nan uya Papa nʉkupʉ'pʉ tiwano' kon pe ewaruma'tɨ'pʉ, apʉne pʉra to' esi'pʉ Isaan uya tʉpa'taisima kon i'se pʉra.+
31 “Ɨnʉ' yan kasa ken ka'pon amʉ' serɨ a'taino kon ekama uya? Ɨnʉ' yan kasa to' esi? 32 Mʉre amʉ' ereutapɨ'sa' kʉrʉpo'po pata'se' yau na'ne' tʉukɨ'pɨ'nʉnpɨ'san tʉtonpa kon amʉ' pɨ' kasa:
“ ‘Sarakuwa turunpa'pʉ ina uya ɨiwano' kon pe e'tane,
aumanʉnsa' kon pʉra iyesi;
eke' eremu pɨ' ina userenka'pʉ e'tane,
aukaransa' kon pʉra iyesi,’
tawon nan kasa rɨ. 33 Apʉne pʉra Isaan Pa'tes uyee'pʉ pʉreti ɨku iya pʉra mɨrɨ pe pʉra waain ensi iya pʉra, mɨrɨpan pɨ', ‘Makoi esi iyau,’ ta'pʉ auya'nokon. 34 Ka'pon, Papa winon, uyee'pʉ tenta'nasen mɨrɨ awonsi'kɨ ensinin, mɨrɨpan pɨ', ‘Pʉse eke pe tenta'nasen mɨrɨ awonsi'kɨ te'taripasen, pʉrata amʉranʉ'nin nan, tʉmakooikena' nan nɨrɨ tonpa pe iyesi,’ ta'pʉ auya'nokon. 35 E'tane Papa pu'ketʉ usi'tu mɨrɨ i'napai rɨ, tanporo imunkɨ amʉ' winɨ,” ta'pʉ Sises uya.
Sises Karapaima'pʉ Tʉmakooikenan Uri'san Uya
36 Pari'si amʉ' tonpa uya Sises kɨ'ma'pʉ tʉpiya' entai'kwase'na. Mɨrɨpan utɨ'pʉ itiwʉ' ta' tʉteire' po iyena'pʉ tepʉrʉ piyau. 37 Mɨrɨ pata yau rɨ, tʉuko'mansen uri'san, ɨri pe iteseru iko'mansa', uya Sises enta'na Pari'si iwʉ' tau etasa' a'tai, po'toro arapasta po'piyun yen nee'pʉ. 38 Mɨrɨpan e'soto'ka'pʉ Sises a'poi winɨ akaramʉi'ma. Mɨrɨpan e'torupa'tɨ'pʉ, Sises pʉta amanka'pʉ iya tenu paru ke, mɨrɨ awonsi'kɨ a'munaka'pʉ iya tʉnse' ke, i'ta a'su'ka'pʉ iya, mɨrɨpan pona po'piyun ma'pʉ iya.+ 39 Mɨrɨ ensa' tʉuya a'tai, Pari'si ikɨ'manin nʉ'pʉ uya ti'nau, “Pu'kena' pe pʉse rɨ ka'pon esi yau, ta'pɨ'nin uri'san eseru i'tui'no! Ɨri pe iyesi tukai',” ta'pʉ.
40 Sises uya eikʉ'pʉ, “Saiman, ayauro'kato' uya ike moro man,” ta'pʉ iya.
“Ekamakɨ, Ti'sa,” ta'pʉ iya nin si mɨrɨ ipɨ'.
41 “Asa'ron kon ka'pon amʉ' uya pʉrata tʉnin ye' ko'manʉ'pɨtʉ esi'pʉ te'mai' pʉra. Tikin nan uya 500 kaisa rɨ pʉrata pun ko'manʉ'pɨtʉ esi'pʉ, isakon uya 50 kaisa rɨ kanan pʉrata pun. 42 To' uya inna'poto' ike pʉra rɨ iyesi'pʉ. Asa'rɨ rɨ marɨ to' pɨ', ‘Tɨwɨ si nesii,’ ta'pʉ iya. Nai kʉrɨ uya kuru i'nʉnka ipan pe?” ta'pʉ iya nin si mɨrɨ Saiman pɨ'.
43 Mɨrɨpan eikʉ'pʉ Saiman uya, “Eke kuru ipʉrataai ko'manʉ'nin nʉ'pʉ na'kɨ,” ta'pʉ iya.
“Ipoken kuru i'tusa' auya mɨrɨ,” ta'pʉ Sises uya. 44 Mɨrɨ a'tai, iyera'tɨ'pʉ uri'san winɨkʉi', tai'ma Saiman pɨ', “Pʉse uri'san menyan? Ɨiwʉ' ta' uyepʉi, e'tane u'tuna'kwaai'tɨ auya pʉn u'ta kumi'to' uya ike ke. Mɨrɨ e'tane tenu paru ke u'ta amankasa' iya, tʉnse' ke a'munakasa' iya nɨrɨ. 45 Uya'su'kasa' auya pʉra iyesi, uyetupa pe, e'tane pʉse rɨ uri'san uya ewomʉ'pʉ si'kɨrɨ rɨ, u'ta a'su'ka nonkasa' pʉra rɨ iyesi. 46 U'pai karapaimasa' auya pʉra rɨ iyesi uyeseru kon yau, e'tane u'ta pona po'piyun masa' iya. 47 Mɨrɨ pɨ' ta uya ɨpɨ', eke rɨ imakooi pɨ' usentu'masa' wenai, eke pe isi'nʉnkato' esi. E'tane si, kʉrɨ mararon imakooi pɨ' usentu'masa' na'ne' uya nin si, mara rɨ i'nʉnkan,” ta'pʉ iya.
48 Mɨrɨ a'tai nin si, ta'pʉ iya mɨrɨ uri'san pɨ', “Amakooi ton pɨ' usentu'masa' man,” ta'pʉ iya ipɨ'.
49 Tʉron kon inkɨ'ma'san uya nin si ti'nau'nokon, “Ɨnʉ' si pʉse makoi pɨ' tʉusentu'masen?” ta'pʉ.
50 “Apʉne pʉra uyapurɨsa' auya pɨ', Papa uya ɨpika'tɨsa' man auma'tato' apai. Enta si tʉusewankamai' pʉra,” ta'pʉ Sises uya uri'san pɨ'.
+ 7:22 Aisaya 35:5-6; 61:1 * 7:27 Mara'kai 3:1 + 7:30 Ma'siu 21:32; Ʉru' 3:12 + 7:38 Ma'siu 26:7; Ma' 14:3; Isaan 12:3 7:41 pʉrata pun. Serɨ pʉrata pun—tenariyas itese'—esi tikin nɨ wʉi e'tʉrawasoman nʉ'pʉ epe'pʉ ta e'kwa pe iyesi'pʉ.