Cheeti da
Yakoobo
Gimba guri giyaada
Cheetiti Yakoobo nagaa handikimi. Ina yaati leẽ tla⁄aã gu hhiee gu Yeesu haa gi giyaadimiisay gu kanisaa da Yerusaleemu tleehhidi. Ina yaati handikimi cheetiti sa hida gwaa ⁄imbee Yeesu, hhaã gwaa pasidee yaamu haa hhapapu paslaapasloo Yerusaleemugo.
Yakoobo piimaa dosi da didiri saa handikimi cheetiti, yaati slai ilakeesa sa hida goó ⁄imbee Yeesu tuba, ⁄imbaraa dooina daqa Kristuge kwanda daqa laqane hari yondu haa ibinaa dooina da hhoi. Teesaaqay, sigiti ilakesaasidi inay, idoo gi ilii ilafataqiyee gimbadiira, da gimba gu hiiduubidu gooay, kwaꞌaluumaa, hhitaa, slahhaahhaau gu tlaku, koimisu haa naanaqamidu. Slime, ina hiti laqaaqana ti kaaruu hari khisla ibinaa ibidinaa daa tlintiꞌisi sa Iliitleemu, da kooma murumuꞌuuma, firiiriru Iliitleemu, hiikaasa labaꞌasuge haa slawaraa da waaway.
1
Cehheemisu gu Yakoobo
Ana Yakoobo, tongimoo gu Iliitleemu haa gu Looimoo gu Goõ, Yeesu Kristu. Ana handikiikima cheetiti daqa motoliya mibi haa cada* daa pasiti khooroo gonge. Slaw cehheemisu gooi!
⁄imbaraa haa waaway koimisuge
Ye hhiee koi, qatlay dangoó ilii khaye ha koimisu paslaapasloo, faada ti hhaꞌaloo loi, sa gimba ha khuꞌuday tuba, koimisu gu ⁄imba dooguna yoótii ⁄atlisi hiikaasaraa. Hiikaasaratee kwanda gii gaaside yondu gosi gu hhou. Teesaaqay hamaa hii⁄atliday ⁄imbage, hamaa buꞌutay, maa mayday afariibukusa idoo lensee ⁄imba doogunay.
Inkoo, bere leẽ tla⁄aã googunay afariibukusi waaway, firine Iliitleemu, goó qaqawa hari cabuuma sa hida sliimaa. Heedikee sugoó hadisi, dugoo ilii⁄oo⁄iyaaba sa firoo dosi. Inkoo, firine hari ⁄imbaraa, tlaꞌamee see hhaka, sa gimba heedi goó kooma tlaꞌamee ti gondadee gu tlawa da didiri pahha, doó ila⁄upidiye ha ilafahhiya, digigi lihhina tay haa tay. Heedi da hikee gooay hhanti ilahudeesi tuba, slay idoo lensee daqa Iliitleemugo. Ina ti heedi gu kooma ilahudaa cada cada, goóba qadida naraꞌa amamu kosii goõ giyoó yondiidiye.
Kwaꞌaluumaa haa hindaqaruumaa
Inkoo, hhia gu kwaꞌalimoo langii duubi, sa gimba dugungii tlaysi ha Iliitleemu. 10 Teesaaqay see, hindaqaru langii duubi ilamuriidisa dosii, sa gimba ti hhana humbalaaliya da sluufaa pahha. 11 Letu giyoó ilii ca⁄ade hari hameeriya dosi da dihhi, doó kaakaasa sluufaa goõ, humbalaalay gosi see yoóti huhui, hhoinay gosi goõ yoóti tlakwaakway. Nama teesaaqay leẽ, slime hindaqaru ti moomooi amamu kosii giyoó yondiidiye.
Koimisu haa labaꞌasu
12 Dugu ⁄aafiye heedikaꞌa goó hiikaasa koimisuge, sa gimba qatlay gimaa ilii kaba⁄iye koimisu, sugumaa hadisi hhamaa gu slafimaa. Hhamakee daa hiifadidi ha Iliitleemu sa hida hhakaꞌa gu slaee ina.
13 Inkoo, heedi gu koimisuge waara, hhanti kaay tuba, “Ha Iliitleemu niniĩ koisi!” Sa gimba Iliitleemu guti ⁄abaaku poy, dugoó koisiyaaba coko⁄o see ha tlakwaroo. Kara ina see yoó koisiyaaba heedi lensee. 14 Gu lou, kila heedi dugoóti koisi ha slahhaahhaau gosi gu tlaku, dugoó iliidafidiye haa dugoó iliinaye ha slahhaahhaaukee kosi gu tlaku. 15 Da hheꞌesi, qatlay slahhaahhaaukee giyoó ilii ⁄atliye, haroóti khay tlakwaroo. Kara, qatlay tlakwaroo giyoó ilii ⁄atlide, hiroóti khayda gwaaꞌaraa.
16 Ye hhiee koi ga slae, dangu hhantii cori. 17 Idadu sliimaa gu hhoi ibinaa doorii yoó daqa Iliitleemu dahhiyay. Idadu hhakee yoótii ⁄eetiyay daqa Taataa Iliitleemugo, guraa khaw cencacuu goõ gu rawaa gu raw. Balalu sliimaa cencacuu hhakee yoóti khookhocinay amamu koinay, yoóti ⁄isinay mahhatu ma looyi. Inkoo, Iliitleemu yoó fokifokimidiyaaba cencacuu hhakee pahha. 18 Gimba daa hiileehhi ha ina na nahiĩ: hindaati laqwali hari gimba gosi gu lou. Hari amotee haati tleehhidani buꞌuru gu pandaa pahha tla⁄aã gu idadu sliimaa giyaa tleehhi.
Akhamisu haa yondiida gimba gu Iliitleemu
19 Ye hhiee koi ga slae, caahha gimbaki: kwanda unkuray goõ ga akhamisidee ciraai, hhanti cira gimbuusiday, hhanti cira slahhaaꞌaday! 20 Sa gimba qupidaa gu heedi haroó khayaiiba ibinaa daa tafaꞌadi pandaa da Iliitleemuge. 21 Sa gimbakee, kwahha segenge gimba goõ gu slasla⁄iima sliimaa haa tlakwaroo goõ, dingii qonti tla⁄aã googunay. La ⁄imbiday hari murumuꞌuuma gimbakira daa qaasi muunaiĩ kokunay, guyii dahhasa ilabuꞌuruu unkuray.
22 Sa gimbakee yondiida gimba gu Iliitleemu, idoo giyoó ilii kaaye gooay, hhanti akhamisidayi kilesi. Bere hoóti akhamisidayi kilesi, hangugii coriday, 23 sa gimba heedi goó akhamisa kilesi gimba, kara yoó yondiidiyaaba idoo sugoó ilii kaaye, ti heedikaꞌa pahha gungoó hiiyuꞌuda pandaa dosi kiyooge. 24 Qatlay hingoó ilii hheꞌesiye hiiyuꞌuda, yoóti waaudi, cirakiray lenge dugoóti afahhana, idoo giĩ ilii slanqasiye.
25 Gimati teesaaqay see, heedi goó laala⁄amisa naraꞌa gimba gu hhou gu Iliitleemu, gimbakee goó hiica⁄asa hida ⁄uuru gu Sataanimoogo, bere yoó ilakona teesaaqay lalaqu, duguba afahhama see, kara bere yoó yondiidi gimba giĩ akhasi, gu lou, heedikee dugoó ⁄aafi yondu gosii goõ.
26 Bere heedi hiĩ ilatahhi tuba, ibinaa dosi dagaã ⁄imbi ha Iliitleemu, kaslenkwaa, yoó hiidahhasiyaaba ga⁄aw cufaraã gosi, heedikee hingoótii cori, kara diini dosi ti diitiray. 27 Diini da hhoi, daba slasla⁄iima pandaa da Iliitleemuge Taataa goorii na nahaã, iliiaꞌawu daaqay gu makeebee haa tigay gu kwaeeli labaꞌasu gooinay. Kara hanguti ga⁄ayda, ibinaa dagama may slasla⁄eedeesa ha khooroti.
* 1:1 motoliya mibi haa cada: Maꞌaana dosi na hida hhakaꞌa gu Wayahuudi, gwaa koomee ⁄imbaraa daqa Yeesuge, kara gwaa lakidee Yerusaleemugo. 1:12 Yuꞌudii kitaabuu gu 1 Wakorinto 9:25; 2 Timoteeyo 4:8; 1 Peetiro 5:4; Hiitlaaꞌasa 2:10. 1:15 slahhaahhaau, tlakwaroo, gwaaꞌaraa: Gimbaki gu tami yaa wana koimisu gu Haawage haa koimisu gu Dawdige see (Tlaatleesoo 3:6-22; 2 Samweeli 11:2-17). 1:26 diini dosi ti diitiray: Diini da hhoi daqa Yahuudige yaati diini da hadimisuu idadu sa kwaeeli, mawaraa da ⁄agoo haa kitahhuu see, firoo da Iliitleemu daqeemoo gu cenceege giyaa ilii kurunkuriirimidiyee.