8
Poto Magebi cina Yeesu ne Yäätityärusi
1 Peei padare ingwe ca Yeesu modamoda cewe piiyepu matimati cewe cabu ta otnetnäjige, puga Miiji Mene biname bine jejananemige Acejiyame te biname bine waadena poto cidi me. Teeme twelb abiberäja bägrä cina ten cama otninisi.
2 Cuta ten cama puga ge poto magebi, Yeesu lui bine pita cabu ca miiji me itu jaawenemepi piiyepu niiya cable bine itu yääyecräjemepi teeme poto cabu ca. Teeme poto ngii age temi: Yepä lui Mariya, teeme nuuja ngii Magadala tage, Yeesu lui me trupa cabu ca seben niiya cable bine itu yääyecräjemepi.
3 Nuuja teeme ngii Yoana tage. Tabe lui Kusa me coga gwene, Kusa lui te Mopeyame Heroda me mete piiyepu gwidape bine ire jaatwemuge. Cuta nuuja teeme ngii Susana tage, cuta piiyepu bucurage nuuja magebi cina ten cama puga ge. Teepi Yeesu piiyepu teeme abiberäja bägrä bine yäätityäremusi teemerage rarekaake piiyepu gwidape cabu ca.
Ngene ca Agli Mene Kuu Gije Iisabeja poto cidi me
(Matayo 13:1-9; Mareko 4:1-9)
4 Biname cina Yeesu bau me totninisi maramara cewe cabu ca. Liba bucurage biname cina abasecretnige, tabe ai ngene ca agli mene jebaitnemige egä:
5 “Yepä biname te äduji calwacupi me kuu gije bine iisabejame. Egäcäro tabe kuu bine gweeti cabu yiisabäjemige, poto cina gaabe cabu itrametnemige. Puga biname cina kuu bine jibrecäjemisi piiyepu ele cina erwäjemisi.
6 Poto kuu cina itrametnemige kula gawe cabu. Kuu cabu ca gije liba tuupletnärige, teepi maaje me äbitininisi, ingle pui kula gawe cabu niiye lica ge.
7 Poto kuu cina itrametnemige pägepäge mete bora me. Pägepäge cina gije cama uutinisi, siige gije bine jetäyemisi.
8 Poto kuu cina itrametnemige miijirage gawe cabu. Pui cabu ca gije cina tuupletnärige, uutinisi, kuu jepänemisi, nuuja cina yepä hanred kuu jepänemisi.”
Yeesu peei mene jejemige, piba babo tage ca jiicige egä, “Weeme liba tablame piti nemi ätecijame, itecijinege umle äbitame!”
Agesa Ingle Yeesu Biname bine Yaabiberäjemuge Ngene ca Agli Mene ca
(Matayo 13:10-17; Mareko 4:10-12)
9 Ingwe ca Yeesu me abiberäja bägrä cina teebine itemlisi pui ngene ca agli mene me aboclomta poto cidi me.
10 Yeesu teebibine jejemige egä, “Lui umle niinäce aboclomtäneji lica ge, egä Acejiyame te lipu biname bine waadena, weebibine umle ituge ceera. Yepä nuuja biname bime bau me cane ngene ca agli mene ca jiicune, ai name pi ‘puu ire acita cabu, teepi lica jääpänusi, piiyepu puu ätecija cabu, teepi lica umle läbitininusi.’ ”
Yeesu Ngene ca Agli Mene ne Eboclomtige Kuu Gije Iisabeja poto cidi me
(Matayo 13:18-23; Mareko 4:13-20)
11 Yeesu abiberäja bägrä bine jejemige egä, “Cane kuu gije iisabeja poto cidi me mene ne eboclomtenine: Pui kuu lui epu pana Acejiyame me mene liiyepu.
12 Lui kuu cina gaabe cabu itrametnemige, pui gawe epu pana biname lui cina Miiji Mene yäätecijemuge, yepä Satani te läduge, pui mene ne wata yääyeblingtuge teeme ngenecu bora ca, ingle tabe singi lica ge teepi pui mene ätrungame, piba teeme niiya cabu ca äsecrerame.
13 Lui kuu cina kula gawe cabu itrametnemige, pui gawe lui epu pana biname liiyepu lui cina Miiji Mene yäätecijemuge, gege cama yaacatusi, yepä epu pana gije me braju te äblicäco kula gawe bora abacitame, pui mene te äblicäco teeme ngenecu bora me abacitame. Matikolä padare teepi jäätrungusi, yepä apicetnära te liba täduge, teepi piba teeme ätrunga ne yaabmalusi.
14 Lui kuu cina pägepäge mete cabu itrametnemige, pui gawe lui epu pana biname liiyepu lui cina Miiji Mene yäätecijemuge, yepä teeme ngenecu mäpu, coo teeme bucurage gwidape, coo piiyepu teeme singi ai ireclota me gege mule tääpume, peei cina pägepäge seeasea pana Miiji Mene ne jäätäyusi. Peei name pi teeme ireclota cabu pui mene te äblicäco nuuja kuu wawename.
15 Lui kuu cina miiji gawe cabu itrametnemige, pui gawe lui epu pana biname liiyepu lui cina miijirage piiyepu toraca ngenecu cama Miiji Mene yäätecijemuge, ngenecu cabu cängena joomlusi, piiyepu durau cäco miijimiji mule bine jaawenemusi kuu tääpume.”
Ngene ca Agli Mene Lampa poto cidi me
(Mareko 4:21-25)
16 “Nuuja biname te lampa ne lica jaabotuge, piba diiba ca yäätrugäruge coo yaacituge dade lolebora me. Yepä, tabe lampa ne cabu je yaatecwantuge, piba biname lui cina mete me yääbäcnusi, teepi lampa apaclyera ne jääpänusi.
17 Pepu pana ge page biname bime bau ca ngena ämlitäneji gyene, pajecu me pagege äbita teeme tääpume, piiyepu lui mule biname cina umle lica gemi page, teepi pagege umle äbita.
18 Peei name pi weene cängena ngene jotwananineye lipulipu ätecijame, ingle lui biname me umle pisi nyene, Acejiyame teebine cerämu pa yääcärepi; piiyepu lui biname me umle lica gyene, Acejiyame teeme bau ca pa yaacatepi lui matikäli umle tabe apu angi egä pisi nyene.”
Mene Yeesu me Ingle Biname poto cidi me
(Matayo 12:46-50; Mareko 3:31-35)
19 Yeesu me mage piiyepu iganewale cina teeme bau seclige, yepä teepi äblicäco teeme mameta me otni biname tomi name pi.
20 Yepä biname te Yeesu ne piba jejige egä, “Määme mage piiyepu iganewale mete kaake poto je jeclajutemige. Teepi singi määme tääpume.”
21 Yeesu piba iyeta biname bine jejemige egä, “Lui cina Acejiyame me mene jäätecijusi piiyepu yaacatusi wawename, teepi cäme tääpume epu pana mage piiyepu iganewale liiyepu.”
Yeesu Sawa cabu Buuwe ne Jiibige
(Matayo 8:23-27; Mareko 4:35-41)
22 Nuuja bimu Yeesu teeme abiberäja bägrä cama acetnärige poo cabu me, teebibine jejemige egä, “Mine sawa ne yuuresi nuuja poto doro me,” siige teepi abyemärinisi.
23 Poo te liba niiye cabu ädige, Yeesu ute ogrige. Piba baborage buuwe te tipwäjige sawa cabu. Pui poo cabu uule kuu cina tatacweräjenisi, poo te mameta abuma.
24 Puma cita ca Yeesu me abiberäja bägrä cina awetenäjininisi teeme mameta me, teebine elotnantisi ute cabu ca, jejisi egä, “Abiberäja biname, mine labumetninago!”
Yeesu abujängtige, buuwe piiyepu uule kuu bine kokre mene ca jiibemige, siige sawa te bulubulu mataru enajige.
25 Tabe piba teeme abiberäja bägrä bine jejemige egä, “Lese nyene weeme ätrunga?”
Teepi wälu piiyepu mutäcäco äbitininisi, siige teemeteme ätemläjinisi egä, “Ai biname tabe laasi nyene? Tabe mene jejemige buuwe piiyepu uule bine, siige teepi jitecijisi teeme mene!”
Yeesu Niiya Cable cama Biname ne Itityärige
(Matayo 8:28-34; Mareko 5:1-20)
26 Teepi poo cabu eclige ngälu atyarininisi Gerasene biname bime gawe cabu. Pui gawe lui Galilaya sawa nuuja poto doro ca.
27 Yeesu liba poo cabu ca arpatige doro me, yepä pui cewe biname te opopa eyige ten cama, lui biname ne niiya cable cina yaacananusi. Leca padare cama tabe cäbletääpe cäco waatnetnäjuge, singi lica ge mete cabu lenajame, yepä kula waja cabu yaanajuge, cewe biname cina luma teeme budre biname bine gape yaacranemusi.
28 Pui biname te Yeesu ne liba jepänige, ala abayige, teeme bau me piba itramige, babo tage ca jejige egä, “Yeesu, maane lui Caburage Acejiyame me Bägrä gäte, maane singi gäte cäme tääpume ngena wawename? Cane meebine naawejanenine, maane cebine gone sabe nawenute!”
29 Yoo, tabe peei mene jejige, ingle Yeesu niiya cable ne bii jejige asatame peei biname ne abmalame. Yoo, bucurage padare pui niiya cable te pui biname ne joomlananuge, ngänuge tabe ätäyäneji yaanajuge ayana seea teeme ime piiyepu ernge cama, pepu padare cabu tabe ayana seea bine yaagabicmuge, siige cable te piba teebine yaacanuge daapo taatu cewe cabu me.
30 Yoo, Yeesu teebine itemlige egä, “Maane ngii laasi näte?”
Tabe jejige egä, “Cane ngii lui Sange,” ingle bucurage niiya cable teeme trupa cabu yaacrajuge.
31 Pui cable cina Yeesu ne jejisi egä, “Gone cibibine nityepininute piiyemrage cupicu cabu me.
32 Puga ge teeme mameta je baborage ngeerangera blome tomi lui cina podo wajwa cabu deedei tääpume yuunguretnäjemisi. Pui niiya cable cina Yeesu ne jejisi teebibine ätyepame blome bime trupa ngalebora me; siige tabe teebibine piiyeme jityepemige.
33 Yoo, cable cina pui biname ne ebmalisi, blome cabu me ebäcnisi, siige iyeta pui blome cina podo cabu ca uuwametnige, sawa niiye bora uupletnärige, puga abumitnige, siige.
34 Pui blome ire atwi biname cina liba peei ne jepänisi, teepi cewe me uuwametnige, idre ne ecanenisi matimati cewe cabu ta piiyepu pui babo cewe cabu me.
35 Cewe biname cina äsecrärige pui mule ne päpäname. Teepi liba Yeesu bau me eclige, piba pui niiya cable cama biname ne jepänisi Yeesu gome adnatäneji ge, cäbletääpe asigräneji ge, piiyepu miiji ngene atwanena cama ge. Teepi piba iyeta wälu äbitininisi.
36 Lui biname cina peei mule ne jepänisi, teepi nuuja biname bine jejemisi Yeesu lipu peei biname ne miiji me jewenige.
37 Puma cita ca iyeta pui Gerasene gawe biname cina Yeesu ne jejisi teeme bau ca äyeblingtame, ingle teepi mage wälu gemi. Peei name pi Yeesu poo cabu ca acenutige otnime.
38 Piba pui biname, cable cina lui ne ebmalisi, tabe Yeesu ne jejige egä, “Nää, lipu gäne cane maane cama otnime?”
Yepä, Yeesu teebine jityepige apu mene cama egä,
39 “Maane ama. Cewe me acnenuti biname bine jajanename Acejiyame te ngena miiji määme tääpume bii naawenige.”
Pui biname te puma cita ca iyeta pui cewe cabu otnetnäjige, biname bine jejananemige Yeesu ngena ne teeme tääpume jewenige.
Yairus me Ngulebägrä piiyepu Pita cama Magebi
(Matayo 9:18-26; Mareko 5:21-43)
40 Yeesu liba atyaramtige sawa nuuja poto doro me, biname tomi puga ge teebine jewablisi, ingle teepi iyeta teeme acnenuta tääpume jewagrijenisi.
41 Piba biname ngii Yairus te teeme bau me atyaramtige. Tabe lui yepä babo biname gyene pui cewe me abasecretna mete tääpume. Tabe teemämu gawe me ajarige Yeesu me ernge gome, teebine ewejanige teeme mete otnime,
42 ingle teeme bägrä mameta ge budre. Teeme lui yepä taatu bägrä, twelb kämäge cama gwe, ngulebägrä gwe.
Yoo, Yeesu liba abyemärige Yairus me mete otnime, biname bucurage ge tomi cabu, teepi teebine gaabe cabu jityepecäjisi.
43 Puga ge biname tomi cabu yepä magebi lui te uudi apira pita cama ge twelb kämäge ngalebora. Tabe iyeta teeme rarekaake ituge apira dokta bime bau otnetnejame, yepä teepi äblicäco teebine miiji me wawena.
44 Tabe Yeesu me kaake poto ca toclige, teeme cäbletääpe pepyämu ne joomlige, siige piba taatu ätecitige teeme uudi pita te.
45 Yeesu biname bine itemlemige egä, “Laati te cebine noomlige?”
Iyeta biname cina liba aininisi, Peteru piba jejige egä, “Abiberäja biname, biname piti nemi iyeta poto ta, meebine naawaclomtisi, teepi te iyeta näädudnecäjisi.”
46 Yepä, Yeesu jiicige egä, “Yepä biname te cebine bii noomlige. Cane asicnantine egä cäme kokre te basatige.”
47 Pui magebi liba ngene ca beglige egä tabe äblicäco ge ämlita, ngena te teeme tääpume bäbitige, tabe piba aloneca cama oclige, Yeesu me opo gaabe utramige. Tabe piba biname bime sobe cabu teebine jejige ngena name pi teeme cäbletääpe ne joomlige, piiyepu tabe lipu wata miiji me bäbitige.
48 Yeesu teebine piba jojige egä, “Bägrä, määme ätrunga te meebine miiji bii naawenige. Äte, ngenecu poode cama ocli.”
49 Egäcäro Yeesu peei mene jiicige, biname te mene cama tädige pui babo biname me mete cabu ca. Tabe Yairus ne jejige egä, “Määme ngulebägrä te budre gwene. Gone Abiberäja Biname ne papa yaacanute.”
50 Yepä, Yeesu liba peei mene itecijige, Yairus ne jejige egä, “Wälu gone, yepä cebine nätrungi. Määme ngulebägrä te miiji pa läbitepi.”
51 Yeesu liba Yairus me mete me atyaramtige, tabe biname bine jiibemige puutucu je, yepä Peteru, Yoane, Yakobu, piiyepu pui ngulebägrä me mage babe taatu ten cama abacitige.
52 Iyeta biname cina ele engenetnemige pui ngulebägrä tääpume. Yeesu teebibine ele jiibemige, jejemige egä, “Ele gone! Bägrä te budre lica, yepä ute gwene.”
53 Teepi teebine ngange ewäcnisi, ingle teepi umle gemi egä peei ngulebägrä toraca budre gwene.
54 Yeesu piba ngulebägrä ne ime gome jwoomlige, babo tage ca jojige egä, “Bägrä, arpinanti!”
55 Tabe ireclota jepänige, ingle seemo te tacnenutige, siige wata abujängtige. Siige, Yeesu piba teebibine jejemige egä, “Ngulebägrä ne deedei ocäreye!”
56 Teeme mage babe cina mutäcäco äbitäsi. Yeesu teebibine jaajige egä, “Gone nuuja biname bine jaajananemuye ai poto cidi me.”