9
Yeesu Teeme Twelb Abiberäja Bägrä bine Jityepäjemige
(Matayo 10:5-15; Mareko 6:7-13)
1 Yeesu teeme twelb abiberäja bägrä bine teeme gome tebasecretnemige, teebibine kokre piiyepu conocäco ecäranemige iyeta niiya cable bine äyecrejame piiyepu maramara pita bine äyeblengäjame.
2 Tabe piba teebibine jityepäjemige Acejiyame te biname bine waadena poto cidi me mene jajanename piiyepu pita biname bine miiji me wawenecame.
3 Tabe teebibine jejemige egä, “Weene gone nuuja gwidape bine yaawademuye weeme otni tääpume. Gone yaawademuye otnetneja suru piiyepu diiba. Rarekaake piiyepu deedei gone yaawademuye, cuta tuwängle cäbletääpe gone yaawademuye.
4 Lui biname cina weebibine jiwablininusi, teeme mete cabu inajininuge ngälu weene pui cewe ne saabmaluye.
5 Cewe biname cina liba weebibine lica awabla, pui cewe ne liba saabmaluye, tuuwe bine jääglubäjemuye weeme ernge cabu ca. Teepi ai mule cabu ca umle läbitininusi egä teepi pagege niiya daremu ne päpäna.”
6 Siige, abiberäja bägrä cina Yeesu ne puga ebmalisi, teepi otnininisi iyeta pui cewe cabu ta, biname bine Miiji Mene jejananemisi piiyepu pita biname bine miiji me jewenanemisi iyeta poto ta.
Mopeyame Heroda te Ngenecu Wälu pana Äbitige
(Matayo 14:1-12; Mareko 6:14-29)
7 Yoo, Galilaya probins mope biname Heroda te mene itecijige iyeta Yeesu me waweneca poto cidi me. Pajecu lica ge teeme tääpume ngena cina äbitenininisi, ingle biname bime mene maramara ge. Poto biname cina jiicusi egä, “Pama Yoane pui niiye ca äciseja biname te budre cabu ca tarpinantige!”
8 Nuuja cina jiicusi egä, “Pama Eliya te taboclomtige.” Piiyepu nuuja cina jiicusi egä, “Pama yepä sasa mename biname te budre cabu ca tarpinantige.”
9 Heroda piba jiicige egä, “Peei lui lica ge Yoane, ingle cane te itu jaajemepene teeme mope ne äläcnutame; tabe budre ge. Peei biname tabe baa laasi nyene, cane lui poto cidi me mene nätecijige?” Tabe peei name pi äbitenige Yeesu ne päpäname.
Yeesu Faib Tausen Biname bine Engäremige
(Matayo 14:13-21; Mareko 6:30-44; Yoane 6:1-14)
10 Yoo, ätyepäneji biname cina täcnärininisi, Yeesu ne jejisi iyeta teepi ngena ituge wawena. Tabe piba teebibine ewademige, siige teepi taatu eclige yepä cewe me, ngii Betesaida,
11 yepä biname cina liba umle äbitininisi, teepi Yeesu ne ingwe icwisi. Tabe iyeta teebibine jewablimige, mene jejananemige Acejiyame te lipu biname bine yaawademuge, piiyepu pita biname bine miiji me jewenemige.
12 Mämle bimu me liba, teeme twelb abiberäja bägrä cina Yeesu bau me seclige, teebine jejisi egä, “Maane biname bine jityepemi mameta calwacupi cewe me piiyepu maramara cewe me teeme deedei piiyepu ute puupu bine päpäname, ingle biname cäco cewe gyene ai.”
13 Yepä, Yeesu teebibine jejemige egä, “Weene te teebibine deedei ecäremeye.”
Teepi puma cita ca jejisi egä, “Cime nuuja deedei lica gyene, yepä ai faib buluduu piiyepu neeneni bumate cibu taatu gemi. Baa, maane singi cine otni deedei aletname ai bucurage biname tääpume?”
14 Yoo, puga ge pama faib tausen rooriye, magebi bägrä cama.
Yeesu teeme abiberäja bägrä bine piba jejemige egä, “Weene biname bine jejemeye adnaterame maramara tomi cabu, fifti pana biname yepäyepä tomi cabu.”
15 Abiberäja bägrä cina pepu jewenemisi Yeesu me singi liiyepu. Iyeta biname cina liba adnatärinisi,
16 Yeesu piba ewademige pui faib buluduu piiyepu neeneni bumate cibu bine. Tabe cabu me ire acitige, Acejiyame ne eso ecärige, pui deedei cibu bine itrecimige, abiberäja bägrä bine piba ecäremige biname bime bau awadename.
17 Iyeta biname cina teeme ibi jepänisi liba erwäjisi. Piba abiberäja bägrä cina deedei pacupacu diiba bora ebäcnemisi, siige twelb diiba cina tapanininisi.
Peteru Yeesu ne Jewabudnitige egä Tabe Keriso Sine
(Matayo 16:13-20; Mareko 8:27-30)
18 Nuuja taje Yeesu liba ten taatu Acejiyame bau irecu ätumutige, piiyepu teeme abiberäja bägrä puga ge teeme gome, tabe piba teebibine itemlemige egä, “Nää, biname cina lipu jiicusi egä cane laasi näne?”
19 Teepi jejisi egä, “Poto cina jiicusi egä maane niiye ca äciseja biname Yoane säte. Nuuja cina jiicusi egä maane Eliya säte. Piiyepu nuuja cina jiicusi egä maane yepä sasa mename biname gäte lui te budre cabu ca tarpinantumete.”
20 Tabe itemlemige egä, “Cije weene, weene lipu jiiceniye egä cane laasi näne?”
Peteru jejige teebine egä, “Maane Keriso säte, Acejiyame lui ne ituge ätyepa biname bine niiya cabu ca äsecrerame.
Yeesu Mene Jiicemige Teeme Mäpu Padare piiyepu Budre poto cidi me
(Matayo 16:20-28; Mareko 8:30–9:1)
21 Piba Yeesu teeme abiberäja bägrä bine kokre cama jejemige egä, “Ai poto cidi me gonerage nuuja biname ne jaji.
22 Tabe cuta jejemige egä, “Cane lui Acejiyame bau ca tädujine, biname me äbitujine, cane miiji mäpurage gwidape bine pagege päpäna. Yoo, Israela modamoda biname, piiyepu modamoda iiwäreja biname, piiyepu cotre abiberäja biname, teepi cebine pa nägyepesi, budre me pa nawenepesi, yepä cane ireclota me pa larpinantepene nesae bimu ingwe ca.”
23 Yeesu puma cita ca iyeta biname bine jejemige egä, “Biname te liba singi cane cama otnime, tabe miiji teemerage singi bine gawe me acrana, teeme baarge uli ne palace cabu bimu gaabegabe acanena, siige cebine ingwe äcwi.
24 Ingle lui biname te ai gawecewe ireclota cäme tääpume yaapesaruge, tabe toraca ireclota ne cire jääpänepi, yepä lui te ai gawecewe ireclota tääpume wälu cama ire jaatwuge piiyepu singi lica cäme ime cabu acitame, tabe toraca ireclota ne cire yaapesarepi.
25 Yoo, biname te nuuja miiji ne lica cire jääpänepi, ngänu gyene tabe puu iyeta ai gawecewe ne yaacatuge, yepä peei cabu ca teeme ireclota ne yaapesaruge.
26 Yoo, biname te liba ajiri birige cäme tääpume piiyepu cäme mene tääpume, piba cane lui Acejiyame bau ca tädujine biname me äbitujine, cane teebine cire jäägyepene pui padare cane liba jamyacu apaclyera cama cire tacnenutepene ai gawecewe me. Yoo, pui padare cabu Aceji Babe me jamyacu apaclyera piiyepu iyeta mename seemo bime jamyacu apaclyera cane cama cirege lenaja.
27 Cane toraca mene weebibine jijenininine egä ama poto lui cina jeclajutäjenemige, teepi lica pagege budre äbita, ngälu teepi pa jääpänepesi Acejiyame te lipu biname bine yaawademusi.”
Yeesu Mara Opo me Äbitige
(Matayo 17:1-8; Mareko 9:2-8)
28 Yoo, pama eit bimu ingwe ca Yeesu liba peei mene jaajemepi, tabe Peteru, Yoane, Yakobu naabibine aacanänige podo cabu me irecu ätumutame.
29 Egäcäro tabe irecu ätumutige, teeme opo te piba mara me äbitige piiyepu teeme cäbletääpe bulubulurage äbitige, paamlepamle pana.
30-31 Piba taatu neeneni biname cina cabucewe apaclyera cama puga teeme gome taboclomtäsi. Teepi sasa mename biname Moose naabi Eliya tage. Teepi Yeesu cama mene jiicemäsi egä teeme padare mameta ge budre päpäname Yerusalema babo cewe cabu je, tabe lipu Acejiyame me singi pa jaawenepi biname bine ätityerame.
32 Yoo, Peteru piiyepu ten cama lui biname teepi ute opo pana aanajänige. Liba peei cabu ca cängena alotneränänisi, piba Yeesu ne jamyacu apaclyera cama jepänänisi, piiyepu peei neeneni biname bine jääpänänisi lui ten cama jeclajutäsi.
33 Pui neeneni liba mameta gegi Yeesu ne abmala, Peteru te piba Yeesu ne jejige egä, “Abiberäja biname, cine miijirage gämi cama. Cine nesae matimati mete bine pa yaarangemesi: yepä määme tääpume, yepä Moose tääpume, piiyepu yepä Eliya tääpume.” Yoo, Peteru cängena umle lica ge tabe ngena mene jiicemige.
34 Tabe liba mene cabu jage, carbe te piba tädige, teebibine aacwabänige. Abiberäja bägrä cina wälu me äbitininisi carbe te liba icwabemige teebibine.
35 Piba carbe cabu ca tagepogogo te tädige egä, “Ai lui cäme bägrä gyene, cane teebine jejujine cäme kaakesea wawena tääpume. Weene teebine jitecijeye!”
36 Liba apirige pui tagepogogo te, teepi Yeesu ne taatu jepänänisi. Yoo, abiberäja bägrä cina peei poto cidi me bojä me äbitininisi. Pui padare cabu teepi lica nuuja biname ne jaji ngena ne bii jepänisi.
Yeesu Miiji Jewenige Niiya Cable cama Bägrä ne
(Matayo 17:14-18; Mareko 9:14-27)
37 Nuuja bimu teepi liba podo cabu ca täinetnänige, bucurage biname cina ten cama opopa eyisi.
38 Biname tomi cabu ca yepä biname te babo tage cama Yeesu ne jejige egä, “Abiberäja biname, cäme bägrä ne jepäni. Tabe lui cäme yepä taatu imäbägrä gyene.
39 Niiya cable te teebine liba joomluge ala abayename jaawenuge, piba tabe uumanumana me läbituge, teeme tage cabu ca mote acwe cina täsuge. Cable te teebine jäje joomlanuge, teeme tääpe ne iyeta sabe jaawenuge.
40 Cane määme abiberäja bägrä bine liga jaajemune pui cable ne äyeblingtame, siige teepi äblicäco ge.”
41 Yeesu biname bine jejemige egä, “Weene ätrunga cäco biname gemi, weeme mule lui niiyarage gyene! Luma ngälu padare cane miiji weene cama lenaja? Luma ngälu padare cane miiji weeme ätrunga cäco mule päpäna?” Tabe piba pui biname ne jejige egä, “Bägrä ne secani!”
42 Egäcäro bägrä te tädige, cable te teebine ijarige gawe cabu, tabe juumemige. Yeesu piba niiya cable ne jejige äyeblingtame, imäbägrä ne miiji me jewenige, piba teeme babe bau me ewecnistige.
43 Siige, iyeta biname cina mutäcäco äbitininisi Acejiyame me babo kokre name pi.
Yeesu Cääri Mene Jiicemige Teeme Budre poto cidi me
(Matayo 17:22-23; Mareko 9:30-32)
Yoo, biname cina mage ngene jotwananinisi Yeesu me mara mule poto cidi me,
44 piba Yeesu teeme abiberäja bägrä bine jejemige egä, “Weene cängena ngene jotwananiniye ai mene poto cidi me: Cane lui Acejiyame bau ca tädujine, biname me äbitujine, teepi cebine biname bime ime cabu pa nacitepesi.”
45 Yepä, abiberäja bägrä cina teeme mene ne opo lica ewatnisi, ingle teeme tääpume ämlitäneji pana ge pui mene, peei name pi teepi cängena umle lica ge, piiyepu teepi wälu ge teebine ätemlame.
Laasi Nyene Baborage
(Matayo 18:1-5; Mareko 9:33-37)
46 Abiberäja bägrä cina gije jebacitisi atraname egä laati te teeme cabu ca baborage pagege äbita.
47 Yeesu teeme ngene atwanena umle ge, peei name pi bägrä matikolä ne ala tosoglicige teeme opo gaabe je aclajutame.
48 Tabe piba abiberäja bägrä bine jejemige egä, “Biname lui te apu matikolä bägrä ne jaawabluge cäme ngii cabu, tabe cuta nawabluge cebine; piiyepu biname lui te cebine nawabluge, tabe Acejiyame ne cuta jaawabluge lui te cebine nätyepuji. Yoo, weeme cabu ca lui te matikolä gyene biname bime opo gaabe, tabe sine baborage Acejiyame me opo gaabe.”
Lui te Mibibine Lica Nicisärmutininuge, Tabe Lui Mime tääpu Myene
(Mareko 9:38-40)
49 Yoane te piba jejige egä, “Abiberäja biname, cine biname ne jepänisi lui te niiya cable bine yääyecräjemuge määme ngii cabu. Cine teebine jejisi peei mule ne abmalame, ingle tabe lica mine cama labasutuge.”
50 Yeesu piba Yoane piiyepu nuuja abiberäja bägrä bine jejemige egä, “Teebine gone jiibuye, ingle biname lui te mibibine lica nicisärmutininuge, tabe lui mime tääpu myene.”
Yepä Cewe Samariya Gawe cabu, Puma Biname cina Yeesu ne Jigyisi
51 Yoo, Yeesu me acnenuta padare cabucewe me seeji mameta me täbitige, tabe ngene piba jotwige Yerusalema me otnime, siige abyemärige.
52 Tabe biname bine niinäce gaabe me jityepemige Samariya gawe cabu yepä cewe me teeme lenaja puupu ne amacetnäjame.
53 Yepä, pui cewe biname cina singi lica ge teebibine puupu ceerame, ingle teepi umle ge egä tabe mara iiwäreja mule tääpume Yerusalema me ädenige.
54 Yoo, abiberäja bägrä Yakobu naabi Yoane liba peei ägyi mule ne jepänäsi, teepi claabe cama jejäsi egä, “Yageyame, nää maane singi gäte cine Acejiyame ne awejename muye ne ätyepame ai biname bine aglecame?”
55 Yepä, Yeesu atadrengtige, teeme abiberäja bägrä bine jejemige pepu mene gone iicemame.
56 Puma cita ca teepi iyeta abyemärinisi nuuja cewe otnime.
Mene Yeesu ne Ingwe Äcwi poto cidi me
(Matayo 8:19-22)
57 Teepi liba teeme gaabe cabu otninisi, yepä biname te Yeesu ne jejige egä, “Ngänu gyene maane liiyeme ädenite, cane määme ingwe ädenine!”
58 Yeesu teebine jejige egä, “Poks bime bora piti nemi lenaja tääpume, piiyepu ele bime mete uli cabu piti nemi, yepä cane lui Acejiyame bau ca tädujine, biname me äbitujine, cäme tääpume puupu lica gyene cäme mope acitame. Nää, maane singi gäte pepu otnetnejame cane cama ireclota tääpume?”
59 Yeesu piba nuuja biname ne jejige egä, “Tädi, cane cama otnime,”
Yepä, pui biname te jejige egä, “Babo biname, cane singi gäne meebine ingwe äcwime, yepä cane lipu gäne niinäce otni cäme babe ne gape acitame?”
60 Yeesu teebine jejige egä, “Laati bemi seemo ireclota cabu budre, teeme tääpume ebmalepi budre biname bine gape cabu acraname; yepä maane ädi, biname bine jajanename Acejiyame te lipu biname bine yaawademuge.”
61 Nuuja biname te jejige, “Babo biname, cane maane cama ädenine, yepä cane niinäce cäme binamewale bine yewo tawenemene.”
62 Yeesu teebine jejige egä, “Lui biname te gije labacituge gawe ängwädname cooso piiyepu ängwädna gwidape cama, piba latadrengtuge ingwe gaabe ireme, tabe miiji biname lica birige Acejiyame me biname bine waadena kaakesea tääpume.”